Ero sivun ”Kiinan kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 193.167.65.94 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.
JuusoheBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Kirjoitusjärjestelmä: Typo fixing, typos fixed: jomman kumman → jommankumman using AWB
Rivi 61:
[[Tiedosto:Shodo.jpg|thumb|250px|Erilaisia kiinalaisen kalligrafian tyylejä.]]
 
[[Kiinan kirjoitusjärjestelmä]] on maailman neljänneksi varhaisin, ja vanhin nykyisin käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä. Kiinalaisia merkkejä on yhteensä noin sata tuhatta, mutta todellisuudessa käytettyjen merkkien määrä on huomattavasti pienempi. Yleisesti käytettyjä merkkejä on 6763, joista erittäin yleisesti käytettyjä 3755 ja kaikkein käytetyimpiä noin 3000. Alimman kouluasteen (vast. [[peruskoulu]]n ala-astetta) käytyään kiinalaiset koululaiset ovat oppineet 2000 merkkiä. Varsinkin maaseudulla on paljon ihmisiä jotka eivät jatka koulua tämän pidemmälle. Kiinalaisen sanomalehden lukemiseen riittää tavallisesti noin kolmen-neljän tuhannen merkin tunteminen. Kiinan kielessä on käytössä oikeastaan kaksi merkkijärjestelmää, perinteinen (正體字 tai 繁體字, ''Fántǐzì'') ja yksinkertaistettu (简体字, ''Jiǎntǐzì''). Ensin mainitut perustuvat vanhoihin, keisarinvallan aikaisiin kirjoitusmerkkeihin, ja ovat käytössä [[Taiwan]]illa, [[Hongkong]]issa ja [[Macao]]ssa, lisäksi useat ulkokiinalaiset yhteisöt käyttävät perinteisiä merkkejä. Yksinkertaistetut merkit ovat olleet käytössä [[Kiinan kansantasavalta|mannerkiinassa]] vuodesta 1954 alkaen, jolloin lukutaitoa pyrittiin levittämään yhä laajemmalle, ja myös yhä useammat ulkokiinalaiset yhteisöt ovat alkaneet käyttää yksinkertaistettua merkkijärjestelmää. Samoin useimmat kiinaa opiskelevat oppivat nykyään yksinkertaistettuja merkkejä. Kiinan kielen yhtenäisestä kirjoitusjärjestelmästä käydään jatkuvaa väittelyä. Eroa yksinkertaistetun ja perinteisen merkkijärjestelmän välillä on sen verran vähän, viitisensataa merkkiä, ettei molempien järjestelmien lukemista ole kovin vaikeaa oppia, jos on saanut ensin jo opittua jomman kummanjommankumman.
 
== Katso myös ==