Ero sivun ”Kansainvälinen valuuttarahasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
p Typo fixing, typos fixed: uraa uurtav → uraauurtav, huomioono → huomioon o using AWB |
||
Rivi 34:
==Historiaa==
Kansainvälisen valuuttarahaston ja muun [[Bretton Woodsin järjestelmä]]n (IMF, Maailmanpankki, [[WTO]]) perustamisessa Britannian pääneuvottelijana toimi taloustieteilijä [[John Maynard Keynes]]. Keynes yritti turhaan saada neuvotteluissa läpi erilaisia
[[Keynesiläisyys|Keynesiläisen]] talouspolitiikan mukaisesti Kansainvälisen valuuttarahaston tarkoitus oli tarjota rahaa maille, jotka tarvitsivat sitä laskusuhdanteessa elvytyspolitiikan tarpeisiin. Keynes ei itse ollut nähnyt kansainvälisiä finanssimarkkinoita taloudellisesti toivottavana, vaan suhtautui niiden mahdollisuuksiin hyvin skeptisesti. Vuosikymmenien kuluessa, etenkin 1970-luvun alusta lähtien valtiot ovat kuitenkin liberalisoineet finanssijärjestelmänsä, mistä on seurannut valtavien kansainvälisten finanssimarkkinoiden nousu. 1980-luvulta eteenpäin Kansainvälinen valuuttarahaston toimintaan on vaikuttanut länsimaissa ja erityisesti Yhdysvalloissa voimistunut [[uusliberalismi|uusliberalistinen]], ''[[Washingtonin konsensus|Washingtonin konsensuksen]]'', mukainen talouspolitiikka.
Rivi 95:
Erilaisten kansalaisjärjestöjen lisäksi monet johtavat taloustieteilijät, muun muassa nobelisti [[Joseph Stiglitz]], ovat kritisoineet IMF:n toimintaa ja vaatineet uudistuksia. Monet konservatiiviset taloustieteilijät taas katsovat, että IMF jo olemassaolollaan on tavallaan tae ylivelkaantuneiden tahojen pelastukselle. Tämä luo moraalisen ongelman kannustaessaan kansainvälisiä finanssitoimijoita lainaamaan vastuuttomasti.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Erityisesti [[Thaimaa]]n ja [[Venäjä]]n talouskriisien yhteydessä [[1990-luku|90-luvulla]] Kansainvälinen valuuttarahasto lainoitti valtioita valtavilla summilla tarkoituksenaan estää maiden valuuttojen kurssien devalvoituminen. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja valuuttakurssin devalvoiduttua maille jäi valtavat velat epäonnistuneesta valuutan tukemisyrityksestä. Stiglitzin mukaan operaatioista ovat hyötyneet pääasiassa vain suuret länsimaiset rahoituslaitokset tai yksittäiset rikkaat henkilöt kohdemaissa, joille valuutan kurssin keinotekoinen ylläpitäminen antoi aikaa siirtää pääomansa pois ennen kurssiromahdusta. Kansainvälinen valuuttarahasto on myös tukenut [[moraalittoman velan teoria|moraalitonta velkaa]] muun muassa [[Argentiina]]ssa, mikä tuhosi kohtuullisen rikkaan maan talouden.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Joseph E. Stiglitz| Nimike= Globalisaation sivutuotteet| Sivu = | Selite= | Julkaisija= Like| Vuosi= 2004| Tunniste= ISBN 952-471-430-2}}</ref>
Kolmen riippumattoman yliopistotutkijan mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston kehitysohjelmat ovat edistäneet [[tuberkuloosi]]n leviämistä [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]] ja entisissä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] maissa. Tutkimuksen mukaan usein lainoja saavat maat ovat supistaneet terveydenhoitomenojaan täyttääkseen lainoille asetetut ehdot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://medicine.plosjournals.org/perlserv/?request=get-document&doi=10.1371/journal.pmed.0050143 | Nimeke = International Monetary Fund Programs and Tuberculosis Outcomes in Post-Communist Countries | Tekijä = David Stuckler, Lawrence P. King, Sanjay Basu | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = PLoS Medicine | Ajankohta = 22.7.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> IMF:n vastineen mukaan tutkimuksessa oli useita puutteita, joista vakavimmat koskivat taloudellisten olosuhteiden
== Lähteet ==
| |||