Ero sivun ”Verikoe” versioiden välillä

Ihmisestä verinäyte otetaan tavallisesti kyynärtaipeen [[laskimo|laskimosta]], tällöin saadaan laskimoverinäyte (''B'' tai ''vB''). Valtimoverinäytteitä (''aB'') tarvitaan veren happipitoisuuden ja [[keuhkot|keuhkojen]] toiminnan tutkimiseen. Yhä yleisempää on ottaa verinäyte myös sormenpäästä, jolloin saadaan kapillaarikokoverinäyte (''cB''). KapillarinäytteitäKapillaarinäytteitä käytetään mm. [[glukoosi]]-, [[hemoglobiini]]- ja hyytymäaikatutkimuksissa.

Erilaisia verikokeita merkitään lyhenteillä, joiden ensimmäinen osa, [[Luettelo systeemilyhenteistä|systeemilyhenne]] kertoo mistä veren osasta koe on tehty ja toinen osa minkä aineen pitoisuus tai lukumäärä testissä on määritetty. Joskus lyhenne voi olla kolmiosainen, jolloin viimeinen osa on tarkentava [[Luettelo tutkimuslyhenteiden takaliitteistä|takaliite]]. Tavanomaisia verikokeissa käytettyjä veren komponentteja ovat ''kokoveri (B)'', ''[[veriplasma]] (P)'' ja ''[[seerumi]] (S)''. Paastoa vaativissa verikokeissa systeemilyhenteen edessaedessä on pieni f-kirjain. Tavanomaisia verikokeita ovat esimerkiksi [[hemoglobiini|hemoglobiinin]] (Hb) ja [[C-reaktiivinen proteiini|C-reaktiivisen proteiinin]] (CRP) pitoisuudet ja erilaisten verisolujen, kuten [[punasolu|punasolujen]] (Eryt) tai [[valkosolu|valkosolujen]] (Leuk) lukumäärä.