Ero sivun ”Rillumarei” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Rillumarei'''-nimitystä käytetään sodan jälkeen [[1940-luku|1940]]- ja [[1950-luku|1950-luvuilla]] ohjelmallisissa iltamissa esitetystä [[kupletti|kuplettiperinnettä]] mukailevasta viihteestä. Nimitys tulee ”Rovaniemen markkinoilla” -kappaleen kertosäkeestä. Tärkeitä vaikuttajia olivat [[Reino Helismaa]], [[Toivo Kärki]] ja [[Esa Pakarinen]]. Rillumarei saavutti kansansuosiota, mutta kriitikot vihasivat sitä. Myös ulkomaisia – lähinnä amerikkalaisia – iskelmiä ja [[jazz]]ia kuunnellut kaupunkilaisnuoriso halveksi rillumareita, vaikka nuorten ja heidän vanhempiensa musiikkimaussa ei vielä tuohon aikaan ollut yleisesti ottaen kovin suuria eroja.<ref> Jake Nyman: ''Suomi soi 4: suuri suomalainen listakirja'', s. 87. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2504-1.</ref> Helismaata ja Kärkeä muun muassa syytettiin kansan maun pilaamisesta.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Reino Helismaa |Osoite= http://pomus.net/001430 |Ajankohta= |Julkaisija= Pomus.net |Viitattu= 22.10.2010 |Kieli= }}</ref> Samoin [[Olavi Virta]] ja [[Tapio Rautavaara]]
Musiikillisesti rillumareissa ei itse asiassa ollut mitään uutta, koska Suomessa oli jo kauan laulettu [[rekilaulu]]ja ja [[kupletti|kupletteja]]. Toivo Kärki piti amerikansuomalaista [[Hiski Salomaa]]ta yhtenä merkittävimmistä sillanrakentajista vanhoista rekilauluista rillumareihin. Suomalaisen iskelmämusiikin tutkija [[Kalervo Kärki]] – Toivo Kärjen poika – on arvellut, että osasyynä jyrkän tuomitsevalle asenteelle rillumareihin on ollut sodanjälkeinen valistusmentaliteetti, jonka mukaan kansa oli yksinkertaista ja tietämätöntä ja sitä piti kasvattaa. Tästä lähtökohdasta myös [[Yleisradio]] valitsi kaiken esitettäväkseen kelpuuttamansa musiikin 1960-luvun alkuvuosiin saakka. Toisaalta Suomessa oli 1950-luvun alkupuolella viriämässä kulttuurinen modernismi, jonka näkökulmasta rillumarei oli aivan liian rahvaanomaista, ja ainoa oikea tapa suhtautua siihen oli jättää se kokonaan huomiotta. Räikeimmillään suhtautuminen Toivo Kärkeen ja Reino Helismaahan näkyi heidän vuonna 1954 nimimerkkien suojassa tekemänsä [[Karjala]]-aiheisen ''Ruoska ja rakkaus'' -näytelmän kohtelussa. Näytelmä sai aluksi erinomaiset arvostelut ja elokuvaohjaaja [[Erik Blomberg]] suunnitteli sen filmaamista, mutta tekijöiden henkilöllisyyden paljastuttua se katosi julkisuudesta täysin.<ref name="tapsa"/>
| |||