Avaa päävalikko

Muutokset

103 merkkiä lisätty, 3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Koggi''' eli yleisesti myös '''hansalaiva''' oli [[1200-luku|1200-luvulla]] [[Hansaliitto|Hansan]] käyttöön ottama [[purjealus]]tyyppi, joka oli suunniteltu [[Itämeri|Itämeren]] rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. Ensimmäinen tunnettu maininta koggista on vuodelta 948. Laivatyyppi on mahdollisesti kehitetty Friisinmaalla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Koggi toi vaurautta hansaliittoon|Julkaisu = Tieteen kuvalehti: historia| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = | Numero = 13| Sivut = 58–63|Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier Publications International AS| Selite = | Tunniste = ISSN 0806-5209 | Viitattu = |Kieli = {{fi}} }}</ref>
 
Mahdollisesti viikinkien [[knarri]]-laivatyypistä vaikutteita saanut limisaumainen koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.<ref name="KT2012_62">Koggi toi... vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 62</ref> Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.<ref name=KT2012_62 /> Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys ''koggi'' kuvaa aluksen ''runkotyyppiä'' eikä ''takilaa'' kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko- että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.
 
Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena [[kanuuna|kanuunoita]].<ref>Koggi toi... vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 63</ref>
 
Varhaisia koggeja ohjattiin sivuairolla. Peräsin tuli käyttöön 1200-luvun lopulla.<ref name=KT2012_62 /> Navigointi tapahtui tuohon aikaan [[kompassi]]n, paikallistuntemuksen ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja [[merirosvous|merirosvojen]] sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi.
 
==Koggin merkitys==
Koggi oli yleinen Hansan kauppalaivatyyppi yli sadan vuoden ajan. Sillä oli myös sodankäynnin kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten kastellit ja myöhemmin tykkiaseistusta.<ref name="KT2012_61">Koggi toi... vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 61</ref> Vasta [[1300-luku|1300-luvun]] lopulla se joutui alustyyppinä antamaan tietä uudelle, kantavammalle [[Holkki (alus)|holkki]]-alustyypille.
 
Koska koggi pystyi ottamaan suuren määrän lastia ja kulki syvässä, on löydetty mainintoja jopa siitä, että sisämaahan jokien alajuoksulle rakennettuja kaupunkeja olisi siirretty kokonaan meren äärelle.
 
==Hansakaupan ajan jäänteitä==
Bremenin satamasta löydettiin vuonna 1962 lähes täydellisenä säilynyt 23 metriä pitkä koggi, jonka runko on ajoitettu vuodelle 1380.<ref>Koggi toi... vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 59–60</ref>
 
Hansakaupan ajan jäänteinä on [[Suomenlahti|Suomenlahden]] saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä.
28 990

muokkausta