Ero sivun ”Norma Talmadge” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
NYESB (keskustelu | muokkaukset)
NYESB (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24:
'''Norma Talmadge''' ([[2. toukokuuta]] [[1894]] [[Jersey City]], [[New Jersey]] &ndash; [[24. joulukuuta]] [[1957]] [[Las Vegas]], [[Nevada]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[näyttelijä]], [[tuottaja]] ja aikansa [[seksisymboli]].<ref name="jacksonville">{{Verkkoviite|Osoite=http://jacksonville.com/tu-online/stories/041308/lif_267592585.shtml|Nimeke=THE EVOLUTION OF SEX SYMBOLS|Julkaisupaikka=Jacksonville.com|Viitattu=1.3.2015|Kieli={{en}} }}</ref> Hän on yksi historian kuuluisimmista ja valovoimaisimmista yhdysvaltalaisen [[mykkäelokuva]]n tähdistä.<ref name="nytimes">{{Verkkoviite|Osoite=http://query.nytimes.com/gst/abstract.html?res=9802E1DF1539E731A25756C2A9649D946692D6CF|Nimeke=Query.nytimes.com|Julkaisupaikka=The New York Timesin sivut|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref><ref name="stanford">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.stanford.edu/~gdegroat/NT/home.htm|Nimeke=The Norma Talmadge Website: Documenting the work of silent film actress Norma Talmadge|Julkaisupaikka=Stanford.edu|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref> Erityisesti [[Melodraama|melodraamoissa]] näytellyt Talmadge sai lempinimet ”The Lady of the Great Indoors” ja ”The Queen of Versatility”.<ref name="emol"/><ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="goldensilents">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.goldensilents.com/stars/normatalmadge.html|Nimeke=Norma Talmadge (1893-1957)|Julkaisupaikka=Goldensilents.com|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref>
 
Norma Talmadge oli suuri vetonaula yli vuosikymmenen ajan, ja hän saavutti uransa huipun 1920-luvun alussa, jolloin hän oli yhdysvaltalaisen elokuvan suosituimpia tähtiä.<ref name="stanford"/><ref name="silentera"/><ref name="latimes"/> Hän oli [[melodraama]]nmelodraaman spesialisti, ja hänen tunnetuimpiin elokuviinsa lukeutuvat ''[[Hymyillen läpi elämän]]'' (1922), ''[[Salaisuuksia]]'' (1924) ja ''[[Lady]]'' (1925).<ref name="silentera"/><ref name="tcm">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tcm.com/tcmdb/person/1481269%7C118301/Norma-Talmadge/|Nimeke=NORMA TALMADGE|Julkaisupaikka=TCM.com|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref> Hän oli aviossa miljonääri ja menestyneen elokuvatuottaja [[Joseph Schenck]]in kanssa, ja heillä oli yhteinen menestynyt tuotantoyhtiö [[Norma Talmadge Film Corporation]].<ref name="stanford"/><ref name="silentera"/> Hän teki uransa aikana elokuvia niin [[New York]]issa kuin [[Hollywood]]issakin. Hänen molemmat sisarensa, [[Natalie Talmadge|Natalie]] ja [[Constance Talmadge|Constance]], olivat myös näyttelijöitä.<ref name="silentsaregolden">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.silentsaregolden.com/photos/normatalmadgephoto.html|Nimeke=Norma Talmadge|Julkaisupaikka=Silentsaregolden.com|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref><ref name="silentera">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.silentera.com/people/actresses/Talmadge-Norma.html|Nimeke=Norma Talmadge|Julkaisupaikka=Silentera.com|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref> Talmadgea luonnehditaan yhtenä [[Jazz-aika|jazz-ajan]] eleganteimmista ja hohdokkaimmista elokuvatähdistä. Hänen suosionsa hiipui mykkäelokuvakauden lopulla, ja hän päätti uransa kahden äänielokuvan jälkeen vuonna 1930.<ref name="tcm"/><ref name="thingsandotherstuff"/> Pitkään sairastanut Talmadge kuoli jouluaattona vuonna 1957.<ref name="stanford"/><ref name="thingsandotherstuff"/>
 
== Varhainen elämä ==
Rivi 30:
Norma Talmadge syntyi [[New Jersey]]n [[Jersey City]]ssä 2. toukokuuta 1894.<ref name="web.stanford.edu2">{{Verkkoviite|Osoite=http://web.stanford.edu/~gdegroat/NT/NormaTalmadgeBirthCertificate.jpg|Nimeke=Norma Talmadgen syntymätodistus|Julkaisupaikka=Stanford.edu|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref><ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu">{{Verkkoviite|Osoite=https://wfpp.cdrs.columbia.edu/pioneer/ccp-constance-talmadge-and-norma-talmadge/|Nimeke=PROFILE: THE TALMADGE SISTERS|Julkaisupaikka=Wfpp.cdrs.columbia.edu|Viitattu=3.7.2014|Kieli={{en}} }}</ref><ref group="huom">Yleisesti on uskottu hänen syntyneen [[New York (osavaltio)|New York]]in [[Niagara Falls (Yhdysvallat)|Niagara Fallsissa]]. Kun Talmadge nousi tähteyteen, hänen syntymäpaikakseen ilmoitettiin Niagara Falls, koska se sopisi paremmin hänen melodramaattiseen imagoonsa.</ref> Hän oli vanhempiensa Frederick “Fred” (1868&ndash;1925) ja [[Margaret Talmadge|Margaret “Peg” Talmadge]]n (omaa sukua Jose, 1864&ndash;1933) esikoistytär.<ref name="mocavo">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mocavo.com/1900-United-States-Census/126210/004114531/891#row-20%7C|Nimeke=Yhdysvaltain vuoden 1900 väestönlaskenta|Julkaisupaikka=Mocavo.com|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref> Hänen isänsä oli työtön alkoholisti, joka oli syntynyt [[Connecticut]]in [[Plainville (Connecticut)|Plainville]]ssa.<ref name="genealogy2">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.genealogy.com/ftm/p/e/t/Alexandru-I-Petrescu/WEBSITE-0001/UHP-0002.html|Nimeke=My Genealogy Home Page:Information about Frederick Talmadge|Julkaisupaikka=Genealogy.com|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref><ref name="thingsandotherstuff">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.things-and-other-stuff.com/movies/profiles/norma-talmadge.html|Nimeke=The Silent Collection By Tammy Stone Featuring: Norma Talmadge|Julkaisupaikka=Things-and-other-stuff.com|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref> Hänen äitinsä oli nokkela ja peräänantamaton [[New York]]ista kotoisin ollut nainen, joka työskenteli erilaisissa ammateissa.<ref name="silentera"/><ref name="mocavo"/> Talmadget olivat avioituneet 15. tammikuuta vuonna 1893.<ref name="omnilexica">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.omnilexica.com/?q=frederick+l.+talmadge#.VZV-Dvntl7E|Nimeke=Frederick L. Talmadge|Julkaisupaikka=Omnilexica.com|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref> Hänellä oli kaksi häntä nuorempaa sisarusta, [[Natalie Talmadge|Natalie]] (1896&ndash;1969) ja [[Constance Talmadge|Constance]] (1898&ndash;1973), joista molemmista tuli Norman tapaan näyttelijöitä.<ref name="goldensilents"/> Talmadget olivat muuttaneet Norman syntymän jälkeen Jersey Citystä New Yorkin [[Brooklyn]]iin, missä Natalie ja Constance syntyivät.<ref name="mocavo"/><ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu"/>
 
Talmadgen lapsuutta varjosti köyhyys.<ref name="goldensilents"/> 6-vuotiaan Norman Fred-isä oli joulupäivän aamuna lähtenyt ostamaan ruokaa, mutta hän ei koskaan palannut takaisin.<ref name="emol"/><ref name="thingsandotherstuff"/><ref group="huom">20 vuotta myöhemmin Talmadget ajoivat erään newyorkilaisen puiston ohi, jolloin Peg tunnisti penkillä istuneen juopuneen irtolaisen Frediksi. Constance oli vaatinut ottamaan hänet mukaan. Joseph Schenck järjesti Fredille töitä elokuvastudiolta tämän kuolemaan asti.</ref> Peg-äiti jäi yksin kolmen tyttärensä kanssa.<ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="goldensilents"/> Fred oli ennen lopullista katoamistaan aiemminkin jättänyt perheensä pidemmäksikin aikaa, mutta hän oli aina tullut takaisin.<ref name="cuttothechase">Meade, Marion (1997). ''Buster Keaton: Cut to the Chase''. Da Capo Press. ISBN 030-6808-02-1. Viitattu 4.7.2015. [https://books.google.fi/books/about/Buster_Keaton.html?id=3GdZAAAAMAAJ&redir_esc=y Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref> Talmadgen vanhempien avioeroa ei koskaan vahvistettu, joten he olivat avioliitossa aina Fredin kuolemaan 1925 asti.<ref name="themontrealgazette">[https://news.google.com/newspapers?nid=1946&dat=19330930&id=wEowAAAAIBAJ&sjid=WqgFAAAAIBAJ&pg=4950,3848137&hl=en ''The Montreal Gazette'' -sanomalehden lauantain 30. syyskuun 1933 numero, sivu 9.] Viitattu 4.7.2015. {{en}}</ref> Fredin lähdettyä Peg työskenteli pesulassa, myi kosmetiikkaa, piti maalauskursseja ja vuokrasi asuntoja muille asukkaille.<ref name="goldensilents"/> Innokkaana maalarina Peg maalasi kuvia posliinitavaroihin ja lampunvarjostimiin, joita hän myi. Pegin avustuksella Norma alkoi työskennellä mallina 14-vuotiaana, ja hän kävi Brooklynin [[Flatbush]]issa [[Erasmus Hall High School]]ia.<ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="nndb"/><ref name="brooklyn">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.brooklyn.net/learning/ehhs.html|Nimeke=Erasmus Hall High School|Julkaisupaikka=Brooklyn.net|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Ura ==
=== Uran alku ja nousu Vitagraphilla ===
Pegin avustuksella Norma alkoi työskennellä mallina ollessaan vielä koulussa.<ref name="ericlflom">Flom, Eric L. (2009). ''Silent Film Stars on the Stages of Seattle: A History of Performances by Hollywood Notables'', s. 212. McFarland. ISBN 078-6439-08-4. Viitattu 4.7.2015. [https://books.google.fi/books?id=FRUhxhNTZngC&dq=Silent+Film+Stars+on+the+Stages+of+Seattle&hl=fi&source=gbs_navlinks_s Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref><ref name="thetransformationofcinema">Bowser, Eileen (1994). ''The Transformation of Cinema, 1907-1915 (History of the American Cinema)'', s. 15. University of California Press. ISBN 052-0085-34-5. Viitattu 4.7.2015. [https://books.google.fi/books/about/The_Transformation_of_Cinema_1907_1915.html?id=3O4S4LIfmpQC&redir_esc=y Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref> Kun Norma pääsi mallinuran alkuun, Peg päätti saada tyttärensä elokuviin.<ref name="emol"/><ref name="ericlflom"/> He menivät Flatbushissa [[Vitagraph Studios|Vitagraphin studioille]], jotka sijaitsivat heidän kotinsa lähellä.<ref name="emol"/><ref name="stanford"/><ref name="goldensilents"/> He onnistuivat pääsemään studion porttien läpi tapaamaan roolittajaa, joka kuitenkin heitti heidät heti ulos.<ref name="emol"/> Studiolla työskennellyt käsikirjoituksien muokkaaja Breta Breuil kiinnitti huomiota Norman kauneuteen ja hankki hänelle pienen roolin lyhyessä mykkäelokuvassa ''[[The Household Pest]]'' (1910).<ref name="emol"/><ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu"/>
 
Breta Breuil tuki jatkossakin Talmadgea studiolla, ja vuosien 1911&ndash;1912 aikana hän esiintyi avustajana yli 100:ssa lyhytelokuvassa.<ref name="emol"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> Lopulta hän solmi studion kanssa sopimuksen, johon sisältyi 25:n dollarin viikkopalkka.<ref name="latimes"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> Hänen ensimmäinen roolityönsä sopimusnäyttelijänä oli vuoden 1910 elokuvassa ''[[In Neighboring Kingdoms]]'', mutta elokuva ''[[Kaksi kaupunkia (vuoden 1911 elokuva)|Kaksi kaupunkia]]'' (1911) oli hänen ensimmäinen menestyselokuvansa.<ref name="goldensilents"/><ref name="latimes"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> Hän sai uransa alkuvaiheessa apua näyttelijänkykyjensä kehittämisessä studion suurelta tähdeltä [[Maurice Costello]]lta, joka oli myös näytellyt ''Kahdessa kaupungissa''.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Hänen näyttelijäntaitonsa paranivat ja kehittyivät, kun hän näytteli erilaisia pää- ja sivuosia niin komedia- kuin draamaelokuvissakin.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Hän alkoi vetää niin yleisön kuin elokuvakriitikoidenkin huomiota, ja vuoteen 1913 mennessä hän oli Vitagraphin lupaavin näyttelijänalku.<ref name="emol"/><ref name="goldensilents"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> Samana vuonna hänet kiinnitettiin ohjaaja [[Van Dyke Brooke]]n näyttelijöihin, ja hänen vakiovastanäyttelijänään oli [[Antonio Moreno]] etenkin vuosina 1913&ndash;1914.<ref name="csse.monash.edu.au"/><ref name="goldensilents"/><ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu"/>
Rivi 40:
Vuonna 1915 Talmadge teki läpimurtonsa Vitagraphin maineikkaassa sotaelokuvassa ''[[The Battle Cry of Peace]]''.<ref name="tcm"/><ref name="silentsaregolden"/><ref name="thingsandotherstuff"/> Kunnianhimoinen Peg arveli tyttärensä olevan paljon arvokkaampi verrattuna Vitagraphin maksamaan palkkaan, joten hän solmi kaksivuotisen sopimuksen National Film Corporationin kanssa.<ref name="tcm"/><ref name="emol"/> Sopimukseen sisältyi kahdeksan elokuvan tekeminen ja 400:n dollarin viikkopalkka.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Hänen viimeiseksi elokuvakseen Vitagraphille jäi vuonna 1915 ilmestynyt ''[[The Crown Prince’s Double]]''.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Kesällä 1915 hän jätti Vitagraphin, jolle hän oli tehnyt viiden vuoden aikana yli 250 elokuvaa.<ref name="tcm"/><ref name="csse.monash.edu.au"/>
[[Kuva:Norma Talmadge 01.jpg|thumb|left|220px|Talmadge vuonna 1922]]
Elokuussa 1915 Talmadget muuttivat [[Kalifornia]]n [[Los Angeles]]iin, missä Norman ensimmäinen rooli oli elokuvassa ''[[Captivating Mary Carstairs]]'', jonka fiaskoksi muodostunut tuotanto johti huonoon menestykseen.<ref name="tcm"/><ref name="emol"/> Elokuvan ensi-illan jälkeen ''Captivating Mary Carstairsin'' nuori ja pieni tuotantoyhtiö ajautui konkurssiin.<ref name="emol"/><ref name="thingsandotherstuff"/> National Film Corporationin konkurssin myötä Talmadge päätti nostaa tavoitteitaan korkeammalle ja meni [[Triangle Film Corporation]]in studioille, missä elokuvaohjaaja [[D. W. Griffith]] valvoi elokuvatuotantoja.<ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="silentera"/> ''The Battle Cry of Peacen'' ansiosta hän sai sopimuksen Griffithin kanssa.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Kahdeksan kuukauden aikana hän teki Trianglelle seitsemän elokuvaa, joita olivat muun muassa ''[[The Social Secretary]]'' (1916), ''[[The Children in the House]]'' (1916), ''[[Uskollinen nainen]]'' (1916) ja ''[[Nainen joka voitti kaikki]]'' (1916).<ref name="emol"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> Vuonna 1915 hän oli voittanut parhaan naisnäyttelijän [[Motion Picture Story|Motion Picture Magazine -palkinnon]].<ref name="scribd">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.scribd.com/doc/149469340/1604734132-Inside-the-Hollywood-Fan-Magazine|Nimeke=1604734132 Inside the Hollywood Fan Magazine|Julkaisupaikka=Scribd.com|Viitattu=28.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref>
 
=== Norma Talmadge Film Corporation ===
Kun Talmadgen Triangle-sopimus päättyi vuoden 1916 aikana, hän palasi perheineen New Yorkiin.<ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="silentera"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> Hän tapasi varakkaan teatteri- ja elokuvatuottaja [[Joseph Schenck]]in (1878&ndash;1961) eräissä juhlissa.<ref name="csse.monash.edu.au"/> He alkoivat tapailla, ja kahden kuukauden tapailun jälkeen he avioituivat salaa [[Connecticut]]in [[Stamford (Connecticut)|Stamford]]issa 20. lokakuuta 1916.<ref name="silentsaregoldencuttothechase"/><ref name="idolsofmodernity">Petro, Patrice (2010). ''Idols of Modernity: Movie Stars of the 1920s'', s. 68-75. Rutgers University Press. ISBN 081-3547-32-6. Viitattu 5.7.2015. [https://books.google.fi/books/about/Idols_of_Modernity.html?id=X_gNTLteQRcC&redir_esc=y Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref><ref name="stanford2"/> Peg-äiti ei aluksi pitänyt Schenckistä, joka kertoi Pegille avioituneensa tämän tyttären kanssa vasta yli kaksi kuukautta häiden jälkeen.<ref name="cuttothechase"/> Talmadge kutsui häntä kuusitoista vuotta vanhempaa aviomiestään “daddyksi”.<ref name="silentstars">Basinger, Jeanine (2000). ''Silent Stars''. Wesleyan University Press. s. 144-157. ISBN 0-8195-6451-6. Viitattu 15.6.2014. [https://books.google.fi/books?id=7zzmynxeVM0C&pg=PT16&dq=Silent+Stars&hl=fi&sa=X&ei=JcO7VN2SJcK6ygOmhYCQAg&ved=0CB8Q6AEwAA#v=onepage&q&f=false Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref> Schenck valvoi, ohjasi ja tuki vaimonsa uraa Peg-äidinPegin kanssa.<ref name="silentsaregolden"/>.<ref name="silentstars"/> Schenck tuki ja ohjasi myös Constance-sisaren uraa.<ref name="silentera"/><ref name="atoz">Sonneborn, Liz (2001). ''A to Z of American Women in the Performing Arts'', s. 209. Facts On File. ISBN 081-6043-98-1. Viitattu 3.7.2015. [https://books.google.co.uk/books/about/A_to_Z_of_American_Women_in_the_Performi.html?id=Yf2741A_BkYC Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref>
 
Vuonna 1916 Talmadge ja Schenck alkoivat kehitellä yhteistä tuotantoyhtiötä, jonka he perustivat vuonna4. 1917lokakuuta 1916.<ref name="tcm"/><ref name="silenteraidolsofmodernity"/> Tuotantoyhtiö sai nimekseen [[Norma Talmadge Film Corporation]], josta tuli tuottoisa yhtiö.<ref name="emol"/> Talmadgen ensimmäinen elokuva omalle yhtiölleen oli draamaelokuva ''[[Panthea]]'' (1917), joka oli valtava yleisö- ja arvostelumenestys.<ref name="stanford2"/><ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="silentera"/> ''Panthean'' oletetaan olevan nykyisin [[Kadonnut elokuva|kadonnut]].<ref name="stanford2">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.stanford.edu/~gdegroat/NT/video.htm#footnote|Nimeke=Woman Disputed: Who was Norma Talmadge, and why aren't more of her films available? by Greta de Groat|Julkaisupaikka=Stanford.edu|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref><ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu"/> New Yorkissa sijainneilla Schenckin studioilla Norma Talmadge Film Corporation teki draamoja ja [[Constance Talmadge Film Company]] komedioita.<ref name="stanford2"/> Lisäksi studioilla toimi [[Roscoe Arbuckle|Roscoe “Fatty” Arbuckle]]n johdossa ollut “komediayksikkö”.<ref name="stanford2"/> Studiolla Natalie-sisar, joka ei koskaan kiinnostunut näyttelemisestä, työskenteli sihteerinä ja otti satunnaisesti pieniä rooleja sisariensa elokuvista.<ref name="cuttothechase"/> Arbucklella työskentelivät muun muassa [[vaudeville]]-tähti [[Buster Keaton]], joka avioitui Natalien kanssa vuonna 1921.<ref name="silentology.wordpress">{{Verkkoviite|Osoite=https://silentology.wordpress.com/2014/11/30/he-really-can-smile-a-charming-1921-buster-keaton-interview/|Nimeke=“He Really Can Smile”–A Charming 1921 Buster Keaton Interview|Julkaisupaikka=Silentology.wordpress.com|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref> Arbucklen siirryttyä [[Paramount Pictures]]ille Keaton otti komediayksikön johtoonsa.<ref name="stanford2"/>
[[Kuva:The Probation Wife (1919) 1.jpg|thumb|right|260px|Talmadge ja [[Thomas Meighan]] elokuvassa ''[[The Probation Wife]]'' (1919)]]
Talmadge teki New Yorkissa vuosina 1917&ndash;1921 neljästä seitsemään elokuvaa vuodessa.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/> ''Panthean'' jälkeen hän näytteli [[Eugene O’Brien]]in kanssa ''[[Poppy]]''-elokuvassa (1917).<ref name="csse.monash.edu.au"/> Heidän yhteistyöstään tuli yleisön keskuudessa suosittua, ja he esiintyivät ''Poppyn'' jälkeen vielä kymmenessä elokuvassa.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Heidän yhdestoista ja viimeinen yhteinen elokuvansa ilmestyi vuonna 1925. Vuosina 1918&ndash;1919 Talmadge teki yhteistyötä erityisesti ohjaaja [[Sidney Franklin]]in kanssa elokuvissa ''[[The Safety Curtain]]'' (1918), ''[[Her Only Way]]'' (1918), ''[[The Forbidden City]]'' (1918), ''[[The Heart of Wetona]]'' (1918) ja ''[[The Probation Wife]]'' (1919).<ref name="csse.monash.edu.au"/><ref name="idolsofmodernity"/> Franklin oli ohjannut häntä viimeksi vuonna 1916 kolmessa elokuvassa. 1910-luvun lopulla Talmadge tutustui Yhdysvaltain parhaisiin muotisuunnittelijoihin, kuten [[Lucile Duff-Gordon]]iin, ja kirjoitti aikakauslehti ''[[Photoplay]]lle'' kuukausittaisia muotineuvoja vuosina 1919&ndash;1920.<ref name="idolsofmodernity"/><ref name="atoz"/> Vuoteen 1920 mennessä häntä pidettiin elokuvan parhaiten pukeutuvana naisena.<ref name="stanford4"/> Hän myös esiintyi useasti ''Photoplayn'' kannessa.<ref name="atoz"/>
 
=== Supertähteys Hollywoodissa ===
Rivi 54:
Hollywoodissa Talmadge teki yhteistyötä etenkin elokuvaaja [[Tony Gaudio]]n ja Hollywoodin arvostetuimpien pukusuunnittelijoiden kanssa kehittääkseen tyylikästä imagoaan.<ref name="stanford2"/> Elokuvanteossa hän työskenteli eturivin ohjaajien, [[Frank Lloyd]]in, [[Clarence Brown (ohjaaja)|Clarence Brown]] ja [[Frank Borzage]]n, kanssa.<ref name="stanford2"/> Hänestä tuli yksi 1920-luvun parhaiten palkatuista näyttelijöistä &ndash; ''[[The New York Times]]'' listasi hänet vuoden 1924 parhaiten palkatuksi näyttelijäksi.<ref name="latimes"/><ref name="nytimes2">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nytimes.com/2010/03/14/movies/homevideo/14kehr.html?_r=4&|Nimeke=An Independent Woman, Nobly Suffering in Silents|Julkaisupaikka=Nytimes.com|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref> Hän tienasi jopa 10 000 dollaria viikossa ja sai yli 3 000 ihailijakirjettä viikoittain.<ref name="emol"/><ref name="silentsaregolden"/><ref name="csse.monash.edu.au">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.csse.monash.edu.au/~pringle/silent/ssotm/Nov97/|Nimeke=Norma Talmadge - Silent Star of November, 1997 by Kally Mavromatis|Julkaisupaikka=Csse.monash.edu.au|Viitattu=15.6.2014|Kieli={{en}} }}</ref> ''Motion Picture Herald'' -lehden vuosittaisissa äänestyksissä Talmadge äänestettiin vuosien 1923, 1924 ja 1925 suurimmaksi elokuvateattereiden vetonaulaksi.<ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu"/> Vuonna 1924 Peg-äiti julkaisi tyttäristään ''[[The Talmadge Sisters]]'' -kirjan.<ref name="goodreads">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.goodreads.com/book/show/7197398-the-talmadge-sisters-norma-constance-natalie|Nimeke=The Talmadge Sisters, Norma, Constance, Natalie|Julkaisupaikka=Goodreads.com|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref>
 
Elokuvan ''[[Salaisuuksia]]'' (1924) ilmestymisen aikaan Talmadgen ura oli huipussaan. Hänen roolisuorituksensa elokuvassa ''Salaisuuksia'' sai elokuvakriitikoilta ylistävät arvostelut.<ref name="silentstars"/><ref name="idolsofmodernity"/> Vaikka Schenck siirtyi [[United Artists]]in johtokuntaan vuonna 1924, hän jatkoi Norma Talmadge Film Corporationin sopimusta [[First National]]in kanssa.<ref name="stanford2"/><ref name="idolsofmodernity"/> First National toimi Norma Talmadge Film Corporationin tuottamien elokuvien levittäjänä.<ref name="idolsofmodernity"/> Schenckin lähdettyä hän jatkoi yksin menestyksellistä elokuvantekoaan, jolloin häneltä ilmestyivät Frank Borzagen ohjaama ''[[Lady]]'' (1925) ja Clarence Brownin ohjaama ''[[Kiki (vuoden 1926 elokuva)|Kiki]]'' (1926). Vaikka ''Kiki'' oli arvostelumenestys, se ei ollut ''Ladyn'' tapaan yleisömenestys.<ref name="tcm"/> ''Kiki'' on harvoja Talmadgen tekemiä komediaelokuvia, ja yleisön hämmentyminen komedienne-Talmadgesta johti elokuvan heikohkoon kaupalliseen menestykseen.<ref name="tcm"/>
 
[[Kuva:Constance & Norma Talmadge - Nov 1920 Screenland.jpg|thumb|left|210px|Constance ja Norma Talmadge marraskuussa 1920]]
Rivi 63:
Ennen sopimustaan United Artistsin kanssa Talmadgelta ilmestyi hänen viimeinen First National -elokuvansa ''[[Camille (vuoden 1926 elokuva)|Camille]]'' (1926), joka perustuu [[Alexandre Dumas nuorempi|Alexandre Dumas nuoremman]] romaaniin.<ref name="silentstars"/><ref name="tcm"/> ''Camille'' jäi myös hänen viimeiseksi menestyselokuvakseen. Elokuvan kuvauksien aikana hänelle ja hänen vastanäyttelijälleen [[Gilbert Roland]]ille (1905&ndash;1994) kehittyi rakkaussuhde.<ref name="stanford2"/><ref name="emol"/> Hän olisi halunnut avioeron Schenckistä, joka ei kuitenkaan ollut halukas myöntämään sitä.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/> Schenck ei halunnut avioeroa, jotta ei hajottaisi menestyksellistä yhteistyökumppanuutta hänen kanssaan.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/> Schenck antoi Rolandille miespääosat myös kolmesta seuraavasta Talmadgen elokuvasta.<ref name="stanford2"/> Vuonna 1927 Talmadge ja Schenck päätyivät asumuseroon, mutta Schenck jatkoi vielä Talmadgen elokuvien tuottajana.<ref name="emol"/><ref name="silentera"/> United Artistsin levitysongelmat alkoivat heikentää Talmadgen suosiota.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/> Hänen ensimmäiset United Artists -elokuvansa ''[[Kyyhkynen (elokuva)|Kyyhkynen]]'' (1927) ja ''[[Nainen kadulta]]'' (1928) eivät olleet menestyksiä ja saivat heikon vastaanoton.<ref name="tcm"/><ref name="csse.monash.edu.au"/> ''Kyyhkynen'' ja ''Nainen kadulta'' jäivät myös hänen viimeisiksi mykkäelokuvikseen.<ref name="tcm"/> Hän teki myöhemmin vuonna 1928 cameo-roolin ystävänsä [[Marion Davies]]in tähdittämään ''[[Ilveilijät]]''-elokuvaan.<ref name="goldensilents"/> 29. maaliskuuta vuonna 1929 Talmadge, [[Mary Pickford]], [[Douglas Fairbanks]], [[Charles Chaplin]], [[Gloria Swanson]], [[John Barrymore]], [[Dolores del Río]] ja [[D. W. Griffith]] esiintyivät Pickfordin [[bungalow]]’sta lähetetyssä radiokuunnelmassa ''The Dodge Brothers Hour'', jossa he keskustelivat äänielokuvan haasteista.<ref>Crafton, Donald (1997). ''The Talkies: American Cinema's Transition to Sound, 1926-1931'', s. 44. University of California Press, Berkeley. ISBN 052-0221-28-1. Viitattu 18.1.2015. [https://books.google.fi/books?id=KFB_oT-jupQC&pg=PA44&dq=The+Dodge+Brothers+Hour+norma+talmadge&hl=fi&sa=X&ei=cce7VKvbNMOqywOY3IGYBQ&ved=0CC8Q6AEwAg#v=onepage&q&f=false Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa] {{en}}</ref>
 
Elokuvan ''Nainen kadulta'' ensi-illan aikaan äänielokuvan vallankumous oli alkanut Hollywoodissa, ja Talmadge alkoi ottaa äänitunteja valmistautuakseen ensimmäiseen äänielokuvaansa.<ref name="tcm"/><ref name="emol"/><ref name="stanford2"/> Hän kävi äänielokuvaharjoituksissa yli vuoden ajan, jotta pääsisi eroon paksusta brooklyniläisaksentistaan.<ref name="tcm"/><ref name="emol"/> Hänen ensimmäinen äänielokuvansa, ''[[New Yorkin öitä]]'', sai ensi-iltansa vuonna 1929.<ref name="stanford4"/> ''New Yorkin öitä'' osoitti, että hän pystyi puhumaan ja näyttelemään äänielokuvissa hyväksyttävästi.<ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/><ref name="silentstars"/> Vaikka hänen roolisuorituksensa sai myönteisen vastaanoton, elokuva sai lähinnä kielteisiä arvosteluja.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/> Elokuva ei ollut myöskään kaupallinen menestys.<ref name="stanford4"/> Hänen toinen äänielokuvansa oli ''[[Du Barry]]'' (1930), jossa hän tulkitsee historialliseen henkilöön perustuvaa [[Madame du Barry|madame du Barry]]a (1743&ndash;1793), joka oli Ranskan kuninkaan [[Ludvig XV]]:n viimeinen rakastajatar. ''Du Barry'' sai myös heikon vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin ja jäi Talmadgen viimeiseksi elokuvaksi.<ref name="tcmstanford4">{{Verkkoviite|Osoite=http://web.stanford.edu/~gdegroat/NT/RediscoveringNT.htm|Nimeke=Rediscovering Norma Talmadge|Julkaisupaikka=Stanford.edu|Viitattu=5.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref><ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/> ''Du Barryn'' jälkeen hänellä olisi ollut United Artists -sopimuksessaan vielä kaksi elokuvaa tehtävänä, mutta hän halusi purkaa sopimuksensa.<ref name="stanford4"/><ref name="stanford2"/> Tuottaja [[Samuel Goldwyn]] oli ostanut hänelle [[Zoë Akins]]in komedianäytelmän ''[[The Greeks Had a Word for It]]'' elokuvaoikeudet vuoden 1930 lopulla, ja vaikka Talmadge kävikin muutaman kerran elokuvan harjoituksissa New Yorkissa, hän purki sopimuksensa.<ref name="stanford2"/><ref name="wfpp.cdrs.columbia.edu"/> Hän oli kertoman mukaan kyllästynyt elokuvantekoon jo ennen äänielokuvahaasteita, ja sopimuksen rauettua 36-vuotias Talmadge päätti 20 vuotta kestäneen elokuvauransa ja vetäytyi eläkkeelle erittäin varakkaana.<ref name="stanford"/><ref name="silentera"/><ref name="goldensilents"/>
 
== Eläke ==
Rivi 72:
Talmadge alkoi tapailla entisen aviomiehensä pokerituttavaa, koomikko [[George Jessel]]iä (1898&ndash;1981), vuoden 1932 lopulla.<ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/> Schenck myöntyi viimein avioeroon seitsemän vuoden asumuseron jälkeen alkuvuodesta 1934. Heidän avioeronsa myönnettiin [[Meksiko]]n [[Ciudad Juárez]]issa 4. huhtikuuta 1934.<ref name="silentera"/><ref name="nndb"/><ref name="allanellenberger">{{Verkkoviite|Osoite=http://allanellenberger.com/tag/norma-talmadge/|Nimeke=HOLLYWOOD HOMES|Julkaisupaikka=Allanellenberger.com|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref> Jessel ja Talmadge avioituivat vähän yli pari viikkoa myöhemmin 23. huhtikuuta New Jerseyn [[Atlantic City]]ssä.<ref name="silentera"/><ref name="nndb"/><ref>[http://news.google.com/newspapers?nid=1755&dat=19571225&id=NrcqAAAAIBAJ&sjid=AGUEAAAAIBAJ&pg=5373,4948058 ''Sarasota Herald-Tribune'' -sanomalehden keskiviikon 25. joulukuun 1957 numero, sivu 11.] Viitattu 15.9.2014. {{en}}</ref> Avioerosta huolimatta Schenck jatkoi Talmadgen talousneuvonantajana ja ohjasi häntä liikeasioissa.<ref name="csse.monash.edu.au"/> Talmadge esiintyi Jesselin kanssa vaudeville-teatterin parissa ja säännöllisesti Jesselin omassa radiokuunnelmassa ''The George Jessel Show'' vuosina 1937&ndash;1938.<ref name="emol"/><ref name="thingsandotherstuff"/><ref name="silentsaregolden"/> Hän toivoi radiokuunnelman herättävän uudestaan elokuvastudioiden kiinnostuksen häneen ja elvyttävän hänen uransa.<ref name="thingsandotherstuff"/> Jesselin ja Talmadgen avioliitto kariutui, ja heidän avioeronsa myönnettiin Meksikon Ciudad Juárezissa 11. elokuuta vuonna 1939.<ref name="silentera"/><ref>[https://news.google.com/newspapers?nid=888&dat=19390812&id=DzZPAAAAIBAJ&sjid=VE0DAAAAIBAJ&pg=4317,1039374&hl=en ''St. Petersburg Times'' -sanomalehden lauantain 12. elokuun 1939 numero, sivu 2.] Viitattu 4.7.2015. {{en}}</ref>
 
Talmadge tienasi valtavan omaisuuden elokuvauransa aikana, joten hänen ei tarvinnut työskennellä enää.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/> Hän kuitenkin oli levoton elokuvantekopäiviensä jälkeen, ja hän kulutti aikaansa huvitellen, vieraillen sisariensa luona ja matkustellen &ndash; erityisesti talojensa välillä.<ref name="tcm"/><ref name="stanford2"/><ref name="silentera"/> Hän asui pääasiassa [[Beverly Hills]]issä.<ref name="stanford3"/> HänÄlykkäänä liikenaisena hän myös investoi useisiin kiinteistöihin ja yrityksiin.<ref name="matineeclassics"/><ref name="stanford3">{{Verkkoviite|Osoite=http://web.stanford.edu/~gdegroat/NT/addresses.htm|Nimeke=Homes and Haunts: Addresses associated with Norma Talmadge|Julkaisupaikka=Stanford.edu|Viitattu=3.7.2015|Kieli={{en}} }}</ref> Vuoden 1939 avioeronsa jälkeen häntä alkoi hoitaa beverlyhillsiläinen tohtori Carvel James (1902&ndash;1980).<ref name="silentera"/> He alkoivat tapailla, ja Jamesin avioeron jälkeen he avioituivat 4. joulukuuta 1946.<ref name="silentera"/><ref name="latimes"/><ref name="nndb"/> Avioliitto oli Talmadgen kolmas ja viimeinen.<ref name="silentera"/> Hänellä ei ollut lapsia.
 
== Viimeiset vuodet ja kuolema ==