Ero sivun ”Maakunta-arkisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Toiminta: imperf |
lähde |
||
Rivi 1:
'''Maakunta-arkistot''' ja niitä johtava [[Kansallisarkisto]] muodostavat [[Arkistolaitos|arkistolaitoksen]]. Maakunta-arkistot sijaitsevat [[Hämeenlinna]]ssa, [[Joensuu]]ssa, [[Jyväskylä]]ssä, [[Mikkeli]]ssä, [[Oulu]]ssa, [[Turku|Turussa]] ja [[Vaasa]]ssa.<ref name="ark">[http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/ Arkistolaitos]</ref>
Maakunta-arkistot ovat piirihallintoviranomaisia ja alueellisia keskus[[arkisto]]ja. Ne vastaanottavat ja säilyttävät keskushallintotasoa alempien valtion virastojen ja laitosten pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Lisäksi maakunta-arkistoissa säilytetään [[Kirkko|kirkollisia]] arkistoja sekä alueellisesti merkittäviä yksityisarkistoja ja asiakirjajäljennöksiä ([[Mikrofilmi|mikrofilmejä]]).<ref name="ark"/>
Arkistot siirretään maakunta-arkistoihin vahvistetun alueellisen jaon mukaisesti. Nykyinen piirijako on vuodelta 1997. Maakunta-arkistot hoitavat arkistolaitokselle kuuluvat viranomaisten asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjaustehtävät piirissään toimivien valtion alue-, piiri- ja paikallishallinnon viranomaisten sekä kunnallisten viranomaisten osalta.
Maakunta-arkistojen palveluksessa oli
==Historia==
Ensimmäinen virallinen kannanotto maakunta-arkistojen perustamiseksi tuotiin julki vuoden 1888 valtiopäivillä, jolloin senaatin prokuraattorin esityksestä pohdittiin keinoja kihlakunnanoikeuksien arkistojen turvattoman säilyttämisen korjaamiseksi. Vuotta 1809 vanhemmat tuomiokirjat päätettiin siirtää Valtionarkistoon. Pappissäädyssä historian professori [[J. R. Danielson]] vastusti asiakirjojen keskittämistä Valtionarkistoon ja ehdotti maakunta-arkistojen perustamista. Näihin olisi koottu aineistoa etenkin kaupunkien, kuntien ja lääninhallitusten arkistoista. Danielson suositteli maakunta-arkiston sijoittamista Turkuun.{{Lähde}}
Maakunta-arkistojen monivaiheinen perustamisvaihe kesti neljäkymmentä vuotta, sillä ensimmäisenä perustettu Hämeenlinnan maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1927. Vuonna 1932 perustettiin Oulun ja Turun maakunta-arkistot, 1934 Viipurin ja 1936 Vaasan maakunta-arkisto. Sodan jälkeen 1945 Viipurin maakunta-arkiston nimi muutettiin Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi, ja sen sijaintipaikaksi tuli vuonna 1953 Mikkeli. Kaksi uusinta maakunta-arkistoa syntyivät paikallisten korkeakoulujen historianopetuksen tarpeiden tyydyttämiseksi: vuonna 1967 Jyväskylän ja vuonna 1974 Joensuun maakunta-arkisto. Kun viimeksi mainittu perustettiin, Savo-Karjalan maakunta-arkiston nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi.<ref>[http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/historia Historia, Arkisto.fi]</ref>
==Aineistot==
Rivi 120 ⟶ 122:
==Mikkelin maakunta-arkisto==
===Historia===
{{Pääartikkeli|[[Mikkelin maakunta-arkisto]]}}
[[Mikkeli]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1934. Maakunta-arkisto jatkaa vuonna 1934 perustetun [[Viipurin maakunta-arkisto]]n toimintaa. Viipurin maakunta-arkisto evakuoitiin sekä talvi- että jatkosodan aikana. Arkisto ehti toimia [[talvisota]]an mennessä [[Viipuri]]ssa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin 4 000 hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko [[Leningradin alue]]en valtiollisessa arkistossa Viipurissa (LOGAV) tai [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] kansallisarkistossa [[Petroskoi|Petroskoissa]].
Rivi 189 ⟶ 191:
Näitä ovat muun muassa:
▲• Lainhuutokortisto vuoteen 1932
▲• Perunkirjarekisteri ja –kortisto
▲• Kirjeenkirjoittajarekisteri
▲• Kartta- ja rakennuspiirustuskortisto
▲• Valokuvarekisteri
==Turun maakunta-arkisto==
Rivi 251 ⟶ 248:
Arkiston kokoelmiin kuuluu myös merkittävänä osana yli 50 000 nidettä käsittävä kirjasto, joka koostuu lähinnä historian alaan liittyvästä kirjallisuudesta. Kirjoja ei kuitenkaan anneta kotilainaan.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||