Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
[[Tiedosto:Kangur.rudy.drs.jpg|thumb|250px|[[Punajättikenguru]] on [[kenguruKengurut|kengurulajeista]]lajeista suurin. ja seSe on toinen [[Australian vaakuna]]ssa esiintyvistä eläimistä.]]
 
'''Australian eläimistö''' on laaja kirjo ainutlaatuisia [[eläinEläinkunta|eläimiä]]. Sen eläinlajeista [[nisäkäsNisäkkäät|nisäkkäistä]] noin 83&nbsp;%, [[matelijaMatelijat|matelijoista]] 89&nbsp;%, [[kala|kaloista]] 90&nbsp;% ja [[sammakkoeläimetSammakkoeläimet|sammakkoeläimistä]] 93&nbsp;% on [[Kotoperäisyys|kotoperäisiä]] australialaisia.<ref name = "Williams">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, J. et al. | Nimike=Biodiversity, Australia State of the Environment Report 2001 | Julkaisija=CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage | www = http://www.environment.gov.au/soe/2001/publications/theme-reports/biodiversity/index.html | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=2001 | Tunniste=SBN 0-643-06749-3 }}</ref> Kotoperäisyysasteen suuruus johtuu mantereen pitkästä maantieteellisestä eristyneisyydestä, [[laattatektoniikka|tektonisesta]] vakaudesta ja ilmaston epätavallisen muutosradan vaikutuksesta maaperään ja eläimistöön. Yksi Australian eläimistön ainutlaatuisista piirteistä on alkuperäisten [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäiden]] vähyys. Siksi [[pussieläimet]], jotka ovat jälkikasvunsa vatsan seudulla olevassa pussissa kasvattavia nisäkkäitä, täyttävät monia sellaisia [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]], joita istukalliset nisäkkäät asuttavat muualla maailmassa. Australiassa elää kaksi viidestä jäljellä olevasta [[Nokkaeläimet|nokkaeläinlajista]]. Maassa on myös useita myrkyllisiä lajeja, kuten [[vesinokkaeläin]], [[hämähäkit]], [[skorpionit]], [[mustekalat]], [[meduusat]], [[nilviäiset]], [[kivikala]] ja [[keihäsrauskut]]. Australian [[käärmeet|käärmeistä]] useimmat ovat myrkyllisiä.<ref name="kaarmemyrkky">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savanna.org.au/all/snakes.html | Nimeke = Snakes of the tropical savannas | Tekijä = Stella Martin | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Tropical Topics newsletter, No. 80 | Ajankohta = 1/2004 | Julkaisupaikka = Queensland | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
Australian eläimistöön on vaikuttanut huomattavasti myös [[Australian alkuperäiskansat|Australian alkuperäiskansojen]] saapuminen mantereelle yli 40&nbsp;000 vuotta sitten ja vuodesta [[1788]] eteenpäin [[eurooppa]]laisten uudisasutus. Metsästys, ulkopuolisten lajien saapuminen maahan sekä eläimistön asuinalueita muokkaavat ja tuhoavat maanhallintamenetelmät ovat aiheuttaneet useiden lajien, kuten [[paratiisikaija]]n, [[pussisika|pussisian]] ja [[leveäotsapäästäiskenguru]]n, [[sukupuutto|sukupuuton]]. Harkitsematon maankäyttö uhkaa edelleen useita lajeja. Suojellakseen eläimistöään siihen kohdistuvilta uhilta Australian valtiolla on laaja luonnonsuojelulainsäädäntö ja lukuisia [[Australian suojelualueet|suojelualueita]].
[[Pussikiipijät]] (''Phalangeridae'') on puissa asuvista pussieläimistä koostuva heimo, ja siihen kuuluu kuusi alaheimoa ja 26 lajia. [[Sokeriorava]] ja [[norfolkinpussiliito-orava]] (''Petaurus norfolcensis'') ovat yleisiä liitäviä pussikiipijöitä, ja ne asuttavat itäisen Australian eukalyptusmetsiä. Suvun pienin laji on [[australiankääpiöpussiliitäjä]]. Liitävillä pussikiipijöillä on kalvo, joka yltää niiden eturaajan viidennestä sormesta taaemman jalan ensimmäiseen varpaaseen. Kalvojen ollessa auki pussikiipijä voi liitää puusta toiseen.
 
Macropodiformes-alalahko jakautuu kolmeen heimon, joita tapaa [[Vuoristokasvillisuus|alppi-ilmastoa]] lukuun ottamatta kaikissa Australian ympäristöissä. Heimot ovat ''[[Hypsiprymnodontidae]]'', jonka ainoa jäsen on [[myskikenguru]], [[rottakengurut]] (''Potoroidae''), jossa on kymmenen lajia,<ref name="macropodiformes">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11000172 | Nimeke = Macropodiformes | Tekijä = Wilson & Reeder | Selite = 3. p. | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell Univesity | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}} }}</ref> sekä ''[[Macropodidae]]'', johon kuuluu 40 lajia<ref name="macropodidae">{{Kirjaviite | Tekijä = I. D. Hume, P. J. Jarman, Marilyn B. Renfree & Peter D. Templer-Smith | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 29. Macropodida | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/29-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref>. Rottakenguruihin kuuluvat [[kaniinikengurut]] (''Bettongia''), [[päästäiskengurut]] (''Potorous'') ja [[punarottakenguru]] (''Aepyprymnus rufescens''),<ref name="macropodiformes" /> jotka ovat pieniä lajeja, joiden jäsenet rakentavat pesän ja kantavat rakennusmateriaaleja hännällään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = J. H. Seebeck & R. W. Rose | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 20. Potoroidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/30-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref> Varsinaiset [[kengurut]] ja vallabit muodostavat ''Macropodidae''-heimon. Tämän heimon lajien koko vaihtelee suuresti. Suurin osa ''Macropodidae''-heimon jäsenistä liikkuu kahdella jalalla, energiaa säästävästi hyppimällä. Niillä on voimakas ja jäntevä [[häntä]] ja suuret takaraajat, joissa on pitkät, kapeat takajalat. Takajaloissa on tunnusomaisesti neljä varvasta ja lyhyissä etujaloissa viisi.<ref name="macropodidae" /> Myskikenguru on ''Macropodiformes''-alalahkon lajeista pienin, ja jopa kaksimetrisistä ja 95-kiloisista uroksista tunnettu [[punajättikenguru]] on suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/mammals/red-kangaroo.html | Nimeke = Red Kangaroo Profile | Julkaisu = Animals.nationalgeographic.com | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080802095542/http://www.epa.qld.gov.au/register/p00820bm.pdf | Nimeke = Musky rat-kangaroo | Tekijä = Wet Tropics Management Agency | Julkaisu = An interpretive news letter for the tourism industry | Ajankohta = 1997 | Julkaisupaikka = Queensland | Julkaisija = Environmental Protection Agency | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Istukkanisäkkäät ===
70 193

muokkausta