Ero sivun ”Velka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 130.232.8.133) ja palautettiin versio 14490111, jonka on tehnyt Pxos: Ei tarpeen. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
==Luotto==
Velan lähikäsite on luotto. Luotto on luotonantajan ja luotonsaajan välinen suhde, joka perustuu oikeustoimeen. Luotonantaja luovuttaa varallisuusarvon luotonsaajan hyödynnettäväksi siten, että luotonsaajan vastikesuoritus tapahtuu osittain tai kokonaan myöhemmin. Luotto on velkaa suppeampi käsite. Kaikki velkasuhteet eivät ole luottosuhteita. Esimerkiksi [[rikos|rikoksen]] seurauksena muodostunut vahingonkorvausvelka ei ole luotto.<ref>''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 461–462.</ref>
==Nettolainanotto ja bruttolainanotto==
Valtion ''nettolainanotto'' tarkoittaa sitä, paljonko valtio ottaa lisää velkaa. Tämän lisäksi valtio voi ottaa uusia lainoja pois maksettavien lainojen tilalle. Näiden kahden ilmiön summa on valtion ''bruttolainanotto''. <ref>[http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Tietoa_velanhallinnasta/Sanasto Sanasto], Valtionkonttori, 29.4.2015.</ref>
==Velan määrä maailmassa==
Globaali nettovelka on nolla, koska yhden velka on toisen saatava.<ref name=ph/> Globaali bruttovelka on 57 biljoonaa dollaria (2014).<ref>[http://www.theguardian.com/news/datablog/2015/feb/05/global-debt-has-grown-by-57-trillion-in-seven-years-following-the-financial-crisis Global debt has grown by $57 trillion in seven years following the financial crisis], [[The Guardian]], Thursday 5 February 2015.</ref>
Kansantaloustieteen professori Pertti Haaparannan mukaan väite "''Rahamäärä tai tuotannon arvo ei riitä sen koron maksuihin saati itse velan takaisinmaksamiseen''" on [[virhepäätelmä]]. Kun C antaa B:lle luoton, jonka B antaa A:lle ja A P:lle, velan ja korkovastuun bruttomäärä voi moninkertaistua vaikka käytännössä P vain maksaa yhden koron A:lle ja A sitten sen eteenpäin. <ref name=ph>[http://blog.hse-econ.fi/?p=1086 Harakka on kaunis lintu], Akateeminen talousblogi, 26.8.2009, kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta.</ref>
==Katso myös==
| |||