Ero sivun ”Johnny Rotten” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
p kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:John Lydon - 2010.jpg|thumb|Johnny Rotten vuonna 2010.]]
'''Johnny Rotten''' (oikealta nimeltään '''John Joseph Lydon'''; s. [[31. tammikuuta]] [[1956]] [[Lontoo]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]]) on brittiläinen muusikko, joka tuli tunnetuksi vuosina [[1975]]-[[1978]] kuuluisan [[punk]]-yhtye [[Sex Pistols]]in laulajana.
 
==Elämänvaiheet==
===Lapsuus===
 
John Joseph Lydon syntyi Lontoossa 31. tammikuuta 1956. Lydonin elämäkerran mukaan tieto ei kuitenkaan ole virallinen, sillä hänen syntymätodistuksenasyntymätodistuksensa on kadonnut. Lydonin vanhemmat, John ja Eileen Lydon, olivat molemmat katolilaisia siirtolaisia [[Irlanti|Irlannista]]. Luultavasti juuri siksi John oli punatukkainen. Perheeseen kuului myös hänen kolme veljeään, Bobby, Jimmy ja Martin.
 
7 vuoden ikäisenä John sairastui vakavasti selkäydinkalvon tulehdukseen, minkä seurauksena hän joutui sairaalaan yli vuodeksi, jossa oli suurimman osan ajasta [[kooma]]ssa. Tämän seurauksena Lydon menetti suurimman osan muististaan ja sairaalasta päästyään joutui opiskelemaan kaiken oppimansa uudelleen äitinsä avustuksella. Tauti myös vaurioitti Johnin selkärankaa pysyvästi.
Rivi 13:
Vuonna 1975 nuoren Lydonin räikeä olemus pisti uutta yhtyettä kasaavan [[Malcolm McLaren]]in silmiin. McLaren tarjosi työttömälle ja tylsistyneelle Lydonille paikkaa yhtyeen laulajana ja koe-esiintymisen jälkeen hänet otettiin mukaan bändiin johon kuuluivat jo [[Steve Jones]], [[Paul Cook]] ja [[Glen Matlock]]. Koe-esiintymisessä Rotten esitti [[shock rock]]/[[glam rock]] -yhtye [[Alice Cooper]]in vuoden [[1970]] menestyskappaleen [[I'm Eighteen]]. Yhtye sai lopulta nimen [[Sex Pistols]].
 
Yhtye nousikin nopeasti kuuluisuuteen Lydonin kapinallisten sanoitusten ja julkisuuskuvan myötä. Samainen julkisuuskuva aiheutti erimielisyyksiä Pistolsien sisällä, etenkin Lydonin (joka oli saanut muilta yhtyeen jäseniltä lempinimen ''Johnny Rotten'') ja Matlockin välillä. Jatkuvien riitojen seurauksena Matlock jättikin bändin vuonna [[1977]] ja jätti näin basistin paikan avoimeksi. Lydon ehdottikin muille Pistolsin jäseneillejäsenille tähän virkaan ystäväänsä [[John Simon Ritchie-Beverly]]ä, jolla ei ollut minkään asteisia musikaalisia lahjoja. McLaren värväsikin tämän lopulta vain punkin ulkonäkönsä vuoksi. Myös Ritchie sai uuden lempinimen, [[Sid Vicious]]. Vaikka Vicious ei osannut kunnolla soittaa [[Bassokitara|basso]]a, hän toi Sex Pistolsien imagoon lisää kaaosta ja vei huomiota keulakuva Rottenilta. Tämä alkoi taas huonontaa yhtyeen jäsenten välejä ja kun kuvaan vielä lisättiin McLarenin juonittelut, Viciouksen huumeongelmat ja häiriintynyt tyttöystävä oli hajoaminen välttämätöntä. Sex Pistols hajosikin Amerikan kiertueensa päätteeksi tammikuussa 1978.
 
Lydon on kuitenkin esiintynyt vielä yhtyeen alkuperäisten jäsenten kanssa vuosina [[1996]], [[2002]], [[2003]], [[2008]] ja [[Julien Temple]]n dokumentissa ''The Filth and the Fury''
Rivi 19:
===PiL ja Sooloura===
 
1978, Sex Pistolsin hajottua Lydon perusti oman yhtyeensä [[Public Image Limited]]in (PiL). Pil esitti post-punk-musiikkia, joka erosi täysin Sex PistolssinPistolsin raa'asta punkista. Yhtye jatkoi toimintaansa vuoteen [[1992]]. Toisin kuin Pistols PiL oli täysin Lydonin hallitsema ja hän päättikin lähes täysin kaikista yhtyettä koskevista asioista itse. Kuin Sex Pistols -aikoina myös PiL:ssä Lydon sanoitti ja lauloi kaikki laulut itse. Yhtye ei koskaan noussut suuren suosioon, vaikka julkaisikin useita, paljon kehuttuja albumeita.
 
Lakkautettuaan Public Image Limitedin vuonna 1992 Lydon alkoi suunnitella soolouraansa ja julkaisikin ensimmäisen albuminsa [[Psycho's Path]]in [[vuonna 1995]]. Hän sävelsi, sanoitti ja esitti itse kaikki laulut. Albumi ei menestynyt listoilla juurikaan ja sai erittäin vaihtelevia arvosteluja kriitikoilta. Albumin Yhdysvalloissa julkaistu versio sisältää kappaleen ''Open Up'', jonka Lydon teki yhteistyössä [[Leftfield]]in kanssa. ''Open Up'' olikin suuri clubihittiklubihitti [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa.
 
===Muu julkinen toiminta===
Rivi 29:
90-luvun puolivälissä Lydon isännöi Yhdysvalloissa päivittäistä, minuutin mittaista erikoisradio-ohjelmaa ''It's a Rotten Day'', jossa hän kommentoi päivän uutisotsikoita.
 
[[TV]]:n puolella Lydon on erilaisten haastattelujen ohella esiintynyt mm. viihdeohjelmissa kuten ''Judge Judy'' ja ''I'm a Celebrity, Get Me Out of Here!'', jonka jälkeen hän teki [[Discovery Channel]]ille dokumentin haikaloista, [[Hämähäkit|hämähäkeistä]] ja [[belgia]]laiselle TV-kanavalle ohjelman ''Reynebeau & Rotten'', jossa hän selvitti [[Marc Reynebeaun]] kanssa mikä tekee Britanniasta niin mahtavan. Vuonna [[2000]] Lydonilla oli myös oma TV-ohjelma ''Rotten TV'', jota näytettiin [[amerikkaYhdysvallat|yhdysvaltalaisella]]laisella kaapelikanava [[VH1]]:llä muutaman jakson verran. Ohjelmassa Lydon käsitteli omalla tyylillään mm. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[politiikka]]a sekä [[populaarikulttuuri]]a.
 
===Yksityiselämä===