Ero sivun ”Järviruoko” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  6 vuotta sitten
Korjattu muotoon "ruovikoissa"
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit)
(Korjattu muotoon "ruovikoissa")
Tehokkaan lisääntymistapansa avulla laji on levittäytynyt lähes koko maapallolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/poa/phrag/phraaus.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 12.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Suomessa sitä esiintyy koko maassa, pohjoisimmassa [[Suomen Lappi|Lapissa]] harvakseltaan. Vesistöjen [[rehevöityminen]] on parantanut lajin elinmahdollisuuksia, ja se onkin paikoin täysin vallannut meren- ja järvenrannat. [[Laiduntaminen|Laiduntamisen]] loppuminen on auttanut leviämistä, sillä karja syö mielellään sen lehtiä ja nuoria, meheviä varsia. [[Luonnon monimuotoisuus|Luonnon monimuotoisuuden]] kannalta järviruo’on hallitseva asema on ongelmallinen.
 
Ruoikossa elää monipuolinen lintulajisto. Suomessa [[kaulushaikara]], [[rastaskerttunen|rastas-]] ja [[rytikerttunen]] ja [[viiksitimali]] ovat täysin riippuvaisia ruoikoista. Myös muun muassa [[luhtakana]], [[niittysuohaukka]], [[pajusirkku]], [[ruokokerttunen]] ja [[ruskosuohaukka]] ovat suuresti riippuvaisia ruoikoista. [[Muuttolintu|Muuttoaikoina]] suurin osa selkärangattomia ravinnokseen käyttävistä linnuista ruokailee ruoikoissaruovikoissa, missä [[hyönteiset|hyönteisten]] määrä on valtava. Muun muassa [[kirvat]] muodostavat erittäin suuren energiavaraston lintujen tankatessa syysmuuttoa varten.
 
Nisäkkäistä [[hirvi]], [[minkki]], [[piisami]] ja [[supikoira]] viihtyvät ruoikossa.
Rekisteröitymätön käyttäjä