Ero sivun ”Uuno Kailas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
→‎Henkilöhistoria: - hautamuistomerkki
Rivi 27:
Uuno Kailas syntyi [[Heinola]]ssa Kailasen ratsutilalla [[Häme|hämäläiseen]] talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon.
 
Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla [[Helsingin yliopisto]]ssa vuosina [[1920]]–[[1926]]1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja [[estetiikka|estetiikasta]] ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden [[1919]] [[Aunuksen retkikunta|Aunuksen retkeen]], jossa hänen läheinen ystävänsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa ''Bruuno on kuollut''.
 
Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] ja [[Nuori Voima]] -lehdessä. Esikoiskokoelma ''Tuuli ja tähkä'' ilmestyi [[1922]]. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään ''[[Runoja (Kailas)|Runoja]]''-kokoelmaansa vain joitakin runoja.
 
Kailaan ystäväpiiriin kuului monia [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|tulenkantajia]] – muun muassa toinen nuori runoilija [[Katri Vala]] – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta ''Purjehtijat'' ([[1925]]) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen [[ekspressionismi]]in Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta [[Goethe]]sta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös [[Edith Södergran]]ia.
 
Vuosina [[1923]]–[[1925]]1923–1925 Kailas palveli armeijassa. 1920-luvun lopulla hän työskenteli [[Suomen ilmoituskeskuksessa]] ja [[Kuluttajain lehti|Kuluttajain lehdessä]]. Näihin aikoihin hän nousi suosituksi nuorten runoilijoiden keskuudessa ja onnistui herättämään [[Konservatismi|konservatiivisissa]] piireissä paheksuntaa teoksensa ''Silmästä silmään'' ([[1926]]) eroottisilla teemoilla.
 
Vuonna [[1929]] Kailas joutui mielisairaalaan [[skitsofrenia]]n vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja [[homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuuden]] tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhko[[tuberkuloosi]]. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi [[1933]] [[Nizza]]ssa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan. Kailaan ruumis tuhkattiin ja tuotiin takaisin Suomeen ja [[Helsinki]]in. Kailaan hauta on [[Hietaniemen hautausmaa]]lla korttelissa U27-4-36<ref>[https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/hautausmaat/hietaniemi/3QbXCaoz9/hietaniemi_merkkihenkilot_kartalla2013.pdf Hietaniemen hautausmaan merkkihenkilöitä ja muistomerkkejä] Helsingin seurakunnat. Viitattu 3.7.2015.</ref>. Haudalla paljastettiin 1940 kuvanveistäjä [[Yrjö Liipola]]n toteuttama muistomerkki<ref>Liisa Lindgren: ''Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri'', jonnes. hänet234. haudattiinSKS, Helsinki 2009.</ref>.
 
Kailaan tunnetuimpiin runoihin kuuluva ''[[Suomalainen rukous]]'' sai vuosia myöhemmin aivan erityisen merkityksen. Se esitettiin [[Taneli Kuusisto]]n alun perin [[kuoro]]lle säveltämänä ensimmäisen kerran julkisesti vain muutamaa päivää ennen [[Talvisota|talvisodan]] puhkeamista [[Messuhalli|Helsingin messuhalli]]ssa marraskuussa [[1939]]. ''Suomalainen rukous'' on vuodesta [[1986]] lähtien kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [[virsikirja]]an numerolla 584.
 
== Tuotanto ==