Ero sivun ”Kipparikvartetti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 28:
Yhtye sai alkunsa vuonna [[1950]], kun miehiä pyydettiin laulamaan elokuvassa ''[[Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta]]'' esiintyvien laivamiesten lauluosuudet. Tähän vaikutti elokuvaan musiikin säveltänyt [[Harry Bergström]]. Kyseessä oli vain normaali [[dubbaus|dubbaus-sessio]], eikä kukaan ajatellut asiaa sen koommin. Elokuvan suuren suosion myötä katsojat alkoivat kuitenkin kysellä Kippareiden perään.<ref> Käyhkö 1971, s. 7.</ref>
Aluksi miehet eivät olleet muiden kiireittensä vuoksi edes kovin innokkaita ryhtymään Kippareiksi, mutta lopulta suostuivat. Olavi Virralla oli oma orkesteri, omia levytyksiä ja ulkomaanmatkoja, Auvo Nuotio oli päätoimisesti työssä poliisina ja kuului sen lisäksi moneen kuoroon ja Kauko Käyhkö puolestaan työskenteli tiiviisti pari vuotta aikaisemmin perustetussa [[Radioteatteri]]ssa. Ainoa täysin vapaa ja valmis ryhtymään puuhaan oli Teijo Joutsela. Käyhkön mukaan idean Kipparikvartetista synnytti ''Kaunis Veera'' -elokuvan pääosassa esiintynyt [[Assi Nortia]].<ref> Käyhkö 1971, s. 7–8.</ref> Yhteistä kvartetin jäsenille oli, että kaikki olivat koulutuksen saaneita laulajia, toiset jopa ulkomailla opintojaan täydentäneitä, ja kaikki olivat toimineet jo pitkään ammattimuusikkoina.<ref> Käyhkö 1971, s. 11–13.</ref>
Ensilevy ''Saimaan valssi'' tehtiin jo loppukesästä 1950. Ensiensiintyminen yleisön edessä tapahtui [[Karkkila]]n Pohjanpirtillä vasta 9. lokakuuta [[1951]], ja kvartetti sai heti suuren suosion. [[Helsinki|Helsingissä]] yhtye nähtiin ensi kertaa seuraavan vuoden helmikuussa. Pian joukko kiertelikin jo ahkerasti ympäri Suomea Olavi Virran yhtyeen kanssa, ja myöhemmin tie vei myös maamme rajojen ulkopuolelle. Kiertueiden lisäksi kvartetti teki hyväntekeväisyysvierailuja sairaaloihin aina aikataulun salliessa ja esiintyi muun muassa [[Georg Malmstén]]in, [[Tauno Palo]]n ja [[Viljo Vesterinen|Viljo Vesterisen]] 50-vuotisjuhlissa, [[Miss Universum]]iksi valitun [[Armi Kuusela]]n tervetulojuhlassa 1952 ja [[Markus Rautio|Markus-sedän]] jäähyväisjuhlissa 1956.<ref> Käyhkö 1971, s. 60.</ref> Yhtyeen ohjelmisto oli monipuolista ja korkeatasoista, ja miehet olivat lavalla myös varsin eläviä esiintyjiä, hauskuuttaen yleisöä muun muassa esittämällä lastenlauluja polvihousuissa ynnä muuta. Yleisön suosion kannustamana yhtye sai oman elokuvansa ''[[Kipparikvartetti (elokuva)|Kipparikvartetti]]'', joka sai ensi-iltansa vielä vuoden [[1952]] aikana. Tätä edelsi jo pieni esiintyminen elokuvassa ''Tervetuloa aamukahville, eli tottako toinenkin puoli''.
| |||