Ero sivun ”Linja-auto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 62:
Suomessa linja-auton suurin sallittu ajonopeus on vuoden 1993 alussa voimaan tulleen ajoneuvoasetuksen mukaan pääsääntöisesti 80 km/h. Linja-auto saa kuitenkin ajaa 100 km:n tuntinopeudella, mikäli se on katsastuksessa hyväksytty käytettäväksi suuremmalla ajonopeudella, siinä on lukkiutumattomat jarrut, [[turvavyö]]t kaikilla istumapaikoilla ja 100 km/h:n tunnus auton takaosassa eikä siinä ole seisovia matkustajia. Turvavöiden käyttö linja-autossa on pakollista, mikäli sellaiset on autoon asennettu. Sellaisessa linja-autossa, jota ei käytetä yli 80 km/h:n ajonopeudella (pääosin kaupunki- ja lähiliikenteen linja-autot sekä vanhat autot), ei vaadita turvavöitä.
 
Useissa suurissa kaupungeissa kuten [[Tampere]]ella, [[Tukholma]]ssa ja [[Tallinna]]ssa käytetään kaksiosaisia ''[[nivelbussi|nivelbusseja]]'', joihin mahtuu yleensä noin 100 matkustajaa. Suuriin nivelbusseihin sekä tuplaniveliin mahtuu jopa 200 matkustajaa, mutta niihin tarvitaan erikoislupa{{lähde}}. [[Tampere]] ei ole kuitenkaan kustannussyistä hankkinut uusia nivellinja-autoja 2000-luvun alun jälkeen [[Lahti Scala]]-[[telibussi]]en lisääntyessä. Nivelbussit on hylännyt myös Helsinki. Nivelbussien tekniikka on normaalibusseja kalliimpaa ja niissä ei ole kovin montaa ylimääräistä istumapaikkaa verrattuna huomattavasti edullisempiin [[telibussi|telibusseihin]]. On myös niin kutsuttuja midibusseja, joita on Tampereella kaksi ja Helsingissäkin ollut pari kappaletta. Ne ovat lyhyitä ja liikennöivät usein asiointilinjoilla.
 
Linja-autojen keski-ikä on Suomessa 10,6 vuotta ja uusia linja-autoja tulee vuosittain liikenteeseen noin 500 kappaletta. Uudet linja-autot tulevat [[tilausliikenne|tilausliikenteeseen]], [[pikavuoro]]ille ja suurten kaupunkiseutujen [[paikallisliikenne|paikallisliikenteeseen]]. Vanhemmilla autoilla ajetaan vähemmän tuottoisia [[maaseutu|maaseudun]] koululais- ja vakiovuoroja. Käyttöönotostaan 11–20 vuoden kuluttua linja-autot usein poistetaan yrityksen kalustosta myymällä tai romuttamalla. Vanhat autot päätyvät yksityishenkilöille ja köyhempiin maihin. Käytettyjä linja-autoja vietiin Suomesta 1990-luvulla runsaasti [[Baltian maat|Baltian maihin]] ja [[Venäjä]]lle. Myös monet urheiluseurat ovat hankkineet säännöllisestä liikenteestä poistettuja linja-autoja omaan käyttöönsä. Käytöstä poistettuja linja-autoja on muutettu myös [[asuntoauto]]iksi, hevoskuljetusautoiksi ja niin sanotuiksi keikkabusseiksi, jolloin ne on muutoskatsastettu kuorma-autoiksi.<ref> Pertti Leinomäki, Kimmo Nylander, Jorma Rajasalo ja Reima Tylli: ''Lähiöiden punaiset: Oy Liikenne Ab'', s. 209. Helsinki: Kustantaja Laaksonen Oy, 2010. ISBN 978-952-5805-25-3.</ref>