Ero sivun ”Kehärata” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aikaisempi nimi kursiivilla alkuun + vuosiluku; sen ruotsinkielinen nimi myöhempään tekstiin; KM Pisaratata pois, se ei liippaa toiminnallisesti tätä läheltä
Mysid (keskustelu | muokkaukset)
aikamuotoja nykyaikaan, kh yms
Rivi 6:
|alku = Tikkurila
|pääte = Vantaankoski
|rakennettu = 2009–edelleen rakenteilla2009–2015
|avattu = 1. heinäkuuta 2015<ref>[http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/96 Tasoristeys 4/2014 – Resiinalehti.fi]</ref>
|omistaja = Suomen valtio
Rivi 29:
[[Tiedosto:Kehärataa Vantaankoskella.JPG|thumb|300px|Kehäradan työmaata [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankosken aseman]] pohjoispuolella kesäkuussa 2013.]]
 
'''Kehärata''' ({{k-sv|Ringbanan}}, vuoteen 2005 asti ''Marja-rata'') on rakenteilla oleva poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää [[Vantaankosken rata|Vantaankosken radan]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n kautta [[Suomen päärata|Suomen päärataan]] Vantaan [[Hiekkaharju]]ssa. Radalla on tarkoitusRataa liikennöidäliikennöidään Stadlerin valmistamilla [[Sm5]]- eli [[Stadler FLIRT|FLIRT]]-kaupunkijunilla. Rata avataanavattiin 1. heinäkuuta 2015.
 
Kehärata on [[Vantaan historia]]n suurin investointihanke.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Juhani Paajanen | Otsikko=Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=2}}</ref>
Rivi 35:
==Liikennöinti==
 
Valmistuessaan vuoden 2015 puolivälissä<ref name="liikennevirasto">[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/ajankohtaista/tiedotteet/valmis%202015 Ajankohtaista, Tiedotteet, Liikennevirasto]</ref> radanRadan pääasiallinen tarkoitus on toimia osana pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Lisäetuna saadaanon [[Lentokentän raideyhteys|raideyhteys kaukojunista lentoasemalle]] [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurilan]] kautta. Radalla tulevat liikennöimäänliikennöivät {{I-juna(Kehärata)}}- ja {{P-juna(Kehärata)}}-junat. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivää kehää ja P-juna Vantaankosken suuntaan myötäpäivään. Vantaankosken radalla liikennöineen {{M-juna}}-junan kirjaintunnus poistuupoistui Kehäradan myötä käytöstä, koska etenkin turistit ovatolivat sekoittaneet M-junan ja metrolinjan keskenään.<ref>[http://www.metro.fi/uutiset/a1387805898652 M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla] 31.7.2014, metro.fi</ref>
 
Rata on noin 18 kilometriä pitkä. Se alittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman 8 kilometrin pituisessa tunnelissa. Rata liittyy päärataan [[Koivukylän rautatieasema|Koivukylän]] ja [[Hiekkaharjun rautatieasema|Hiekkaharjun]] asemien välillä ja jatkaa [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurilaan]]. Asemia rakennetaanrakennettiin ensimmäisessä vaiheessa viisi: [[Vehkalan rautatieasema|Vehkala]], [[Kivistön rautatieasema|Kivistö]], [[Aviapoliksen rautatieasema|Aviapolis]], [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoasema]] ja [[Leinelän rautatieasema|Leinelä]], joista tunneliasemia on kaksi, Aviapolis ja Lentoasema. Lisäksi rataosuudella on kolme asemavarausta: Petas sekä tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden tunneliasemien toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.<ref name="liikennevirasto"/> Lentoasemalla junat pysähtyvät vasta 10. heinäkuuta.
 
Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle tulee olemaanon noin 27 minuuttia Tikkurilan kautta ja 32 minuuttia Myyrmäen kautta. Junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Vuoroväli on päiväsaikaan 10 minuuttia, iltaisin klo 19–22 15 minuuttia ja sen jälkeen sekä aamuyöstä puoli tuntia.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/a1428977954226 |nimeke=Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla |tekijä=Maija Aalto |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=14.4.2015|viitattu=16.4.2015}}</ref>
 
==Rakentaminen==
Alkuperäinen nimi ”Marja-rata” ({{k-sv|Marja-banan}})<ref name=yleissuunnitelma/>, oli lyhenne sanoista '''''Ma'''rtinlaakson '''r'''adan '''ja'''tke''. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tammikuussa 2005, että uuden radan viralliseksi nimeksi tulee Kehärata. Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.
 
Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009<ref>[http://www.hs.fi/artikkeli/Keh%C3%A4radan+peruskivi+muurattiin+Vantaalla/HS20090307SI1KA04b0x Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla,] Hs.fi</ref>, ja rakennustyöt alkoivat 13.5.2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keh%C3%A4radan++ajotunnelin++louhinta++alkoi/HS20090514SI1KA03j2d Kehäradan ajotunnelin louhinta alkoi,] Hs.fi</ref> Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.<ref>[http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/keharadan_tunnelia_louhitaan_18_kuukautta_kellon_ympari/ Kehäradan tunnelia louhitaan 18 kuukautta kellon ympäri,] Metro.fi</ref> Radan piti alunperin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen [[glykoli]]n hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.<ref name="liikennevirasto"/>
 
10 kilometriä pitkällepitkällä avorataosuudelle rakennetaanrataosuudella 23 siltaa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=23 siltaa suunnittelussa | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=1}}</ref> AvoradalleAvoradalla tuleeon alustavasti kolme asemaa, Vantaankoskea seuraavat Vehkala ja Kivistö sekä Lentoasemaa seuraava Leinelä. Myöhemmin Kivistön ja Vantaankosken väliselle avorataosuudelle on tulossa mahdollisesti lisäasema Petas. Tämä kuitenkin edellyttää, että maankäyttö asemanseudulla tehostuisi.
 
Kehäradan rakennuttaarakennutti [[Liikennevirasto]] ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Finavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/Keharata_esite_0.pdf | Nimeke = Kehäradan yleisesite | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 13.6.2012 }}</ref>
 
Ensimmäisenä Kehäradan kahdesta uudesta tunneliasemasta valmistui toukokuussa 2014 Aviapolis. Asema sijaitsee 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/ajankohtaista/tiedotteet/Aviapolisvalmistui#.VJPayDCPB|nimeke = Hankkeet|julkaisu = |julkaisija = Liikennevirasto|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
 
=== Kustannukset ===
 
Rivi 57 ⟶ 58:
Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5 <ref name=yleissuunnitelma>{{Verkkoviite | Osoite = http://baltirail.files.wordpress.com/2009/09/keharata-marja-yleissuunnitelmaraportti-2003.pdf | Nimeke = Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki| Viitattu = 13.6.2013 }}</ref>. Kustannukset jaetaan valtion ja Vantaan kaupungin kesken<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/tietoa_keharadasta Tietoa kehäradasta,] Liikennevirasto</ref>. Valtio on keväällä 2008 varannut omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa. Lisäksi [[Finavia]] osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30&nbsp;miljoonalla&nbsp;eurolla.{{Lähde}}
 
Euroopan unioni tukeetuki Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistetaan ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli [[Trans European Networks|Trans-European Network]] -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=EU myönsi TEN-tukea | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=5}}</ref>
 
===Vaikutukset===