Ero sivun ”Kehärata” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: Kehärata kuljettajan silmin |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Aikaisempi nimi kursiivilla alkuun + vuosiluku; sen ruotsinkielinen nimi myöhempään tekstiin; KM Pisaratata pois, se ei liippaa toiminnallisesti tätä läheltä |
||
Rivi 29:
[[Tiedosto:Kehärataa Vantaankoskella.JPG|thumb|300px|Kehäradan työmaata [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankosken aseman]] pohjoispuolella kesäkuussa 2013.]]
'''Kehärata''' ({{k-sv|Ringbanan}},
Kehärata on [[Vantaan historia]]n suurin investointihanke.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Juhani Paajanen | Otsikko=Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=2}}</ref>
Rivi 42:
==Rakentaminen==
Alkuperäinen nimi ”Marja-rata” ({{k-sv|Marja-banan}})<ref name=yleissuunnitelma/>, oli lyhenne sanoista '''''Ma'''rtinlaakson '''r'''adan '''ja'''tke''. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tammikuussa 2005, että uuden radan viralliseksi nimeksi tulee Kehärata. Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.
Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009<ref>[http://www.hs.fi/artikkeli/Keh%C3%A4radan+peruskivi+muurattiin+Vantaalla/HS20090307SI1KA04b0x Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla,] Hs.fi</ref>, ja rakennustyöt alkoivat 13.5.2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keh%C3%A4radan++ajotunnelin++louhinta++alkoi/HS20090514SI1KA03j2d Kehäradan ajotunnelin louhinta alkoi,] Hs.fi</ref> Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.<ref>[http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/keharadan_tunnelia_louhitaan_18_kuukautta_kellon_ympari/ Kehäradan tunnelia louhitaan 18 kuukautta kellon ympäri,] Metro.fi</ref> Radan piti alunperin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen [[glykoli]]n hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.<ref name="liikennevirasto"/>
Rivi 55:
Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 maaperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti<ref name="liikennevirasto"/>. Kesäkuussa 2013 julkaistu Kehäradan tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/ajankohtaista/tiedotteet/kesa1 Tiedotteet, Liikennevirasto]</ref>.
Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5 <ref name=yleissuunnitelma>{{Verkkoviite | Osoite = http://baltirail.files.wordpress.com/2009/09/keharata-marja-yleissuunnitelmaraportti-2003.pdf | Nimeke = Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki| Viitattu = 13.6.2013 }}</ref>. Kustannukset jaetaan valtion ja Vantaan kaupungin kesken<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/tietoa_keharadasta Tietoa kehäradasta,] Liikennevirasto</ref>. Valtio on keväällä 2008 varannut omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa. Lisäksi [[Finavia]] osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.{{Lähde}}
Euroopan unioni tukee Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistetaan ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli [[Trans European Networks|Trans-European Network]] -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=EU myönsi TEN-tukea | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=5}}</ref>
Rivi 64:
=== Taiteen käyttö ===
Kehärata on mahdollisesti Suomen ainoa kohde, missä ympäristötaidetta sijoitetaan rautatiemiljööseen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tuija Viitala | Otsikko=Kehärata on edelläkävijä julkisen taiteen huomioimisessa | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=4}}</ref> Taiteen avulla asemista pyritään tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä, ja se myös yksilöi asemia ja helpottaa suunnistamista Kehäradalla. Asemille tulevat teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempää tarkastelua, kun taas radan varrelle voidaan sijoittaa näkyviä ja suuria teoksia. Kehäradan taidetta määrää erityinen ympäristötaidekaava.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Asemat omaksi taiteen avulla | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=4}}</ref>
==Lähteet==
| |||