Ero sivun ”Kultapanda” versioiden välillä

'''Kultapanda''' (''Ailurus fulgens'') eli '''pikkupanda''' tai '''kissakarhu''' on [[Petoeläimet|petoeläinten]] lahkoon kuuluva [[nisäkäs]]laji. Toisin kuin useimmat muut lahkon eläimet, kultapanda on kasvinsyöjä. Se on erikoistunut etenkin [[bambu]]n syömiseenravintoon. Kultapandan ruumiin pituusKultapanda on noin 40–60puolen senttimetriämetrin japituinen, painaa kolmesta kuuteen kilogrammaa. Hännänhännän kanssa sen pituudeksi tulee noin metrin verran. Kultapanda on erittäin uhanalainen eläinlaji. ja sitäSitä tavataan luonnonvaraisena ainoastaan [[Himalaja]]n alueella, aivan eteläisessä [[Kiina]]ssa ja Pohjois-[[Myanmar]]issa. KultapandayksilöitäKultapandoja arvioidaan olevan noin 2 500 kappalettayksilöä, mutta määrä vähenee jatkuvasti elinympäristön pirstoutumisen ja metsästyksen vuoksi. Kultapanda on sukunsa ja heimonsa (''Ailuridae'') ainoa nykyisin elävä laji.

== Fyysiset ominaisuudetTuntomerkit ==

Kultapandan kokoruumiin pituus on noin 60 cm ja massa 3–6 kg. Sillä on tuuhea, noin 50 cm pitkä häntä. Sen turkki on tuuhea ja väritykseltään ruskea-musta, mutta naamassa on vaihteleva määrä valkoista. Hännässä väritys vaihtelee jaksoittaisesti siten, että hännässä näyttäisi olevan peräkkäin useita renkaita.

Kultapanda on hämäräajan eläin, eli se liikkuu pääosin ainoastaan hämärään aikaan (aamuisin ja iltaisin). Ne liikkuvat enimmäkseenja yöllä. jaKultapandat elävät yksinään tai pareittain. Niillä on reviireillään vakituiset lepo- ja nukkumispaikat, yleisimmin luolassa, tiheässä oksistossa tai ontossa puussa.

Naaras synnyttää pesään 1–4 sokeaa poikasta. Ne avaavat silmänsä 7–9 päivän vanhoina, ja lähtevät pesästä 45 päivän kuluttua. Emo hoitaa pentuja noin kahdeksan kuukauden ajan.

KultapandojaKultapandat on havaittu ainoastaanelävät Himalajan vuoristoalueella [[Nepal]]issa, Etelä-Tiibetissä, Myanmarissa ja [[Intia|Koillis-Intiassa]]. Lisäksi niitä on tavattu Kiinan [[Yunnan]]in ja [[Sichuan]]in maakunnista on löydetty lajin edustajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ailurus_fulgens.html | Nimeke =Ailurus fulgens | Tekijä =Terrell Heath ja Josh Platnick | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Animal Diversity Web| Viitattu = 10.4.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sichuanin alueen uskotaan olleen kultapandojen, kuten myös muiden eläinlajien, pakopaikkaturva-alue (refugio) viimeisen jääkauden aikaan. [[Brahmaputra|Brahmaputra-joen]] uskotaan eristäneen kultapandojakultapandat toisistaankahteen muodostaen kaksi uutta populaatiotaosapopulaatioon, joistajotka onovat kehittynytkehittyneet kultapandaneri alalajitalalajeiksi. Aiemmin kultapandojen levinneisyysalue ulottui etelämmäksi Intiaan ja pohjoisemmaksi Kiinaan kuin nykyään.

Kultapandat viihtyvät lauhkean vyöhykkeen lehti- ja havumetsissä, joiden lämpötila vaihteleeon 10–25 °C:n välillä. Vuotuisen lämpötilavaihtelun takia kultapandat liikkuvatsiirtyvät vuorenrinnettävuorenrinteillä pitkin korkeammalleylös tai matalammalle, riippuen siitä onko ilman lämpötila liian suurialas vaisopivaan pienilämpötilaan. Tämän vuoksi siis kultapandoja voidaanon havaitanähty jopa 2&nbsp;200–4&nbsp;800 metrin korkeudessa. Kultapandat liikkuvat myös ravinnon perässä,saatavuuden mukaan etenkin [[bambut|bambun]] saatavuuden takiaperässä. Ne jakavatelävät reviirinsäsamoilla yhdessäalueilla toisen[[isopanda]]n bambunkanssa, syömiseenjoka erikoistuneensamoin eläinlajinon kanssa,erikoistunut [[isopanda]]nbambun syömiseen.

Kultapandoja voi nähdäon myösmonissa eläintarhoissa ympäri maailmaa., Suomessa niitä onsekä [[Korkeasaari|Korkeasaaren eläintarhassa]] jaettä [[Ähtärin eläinpuistossaeläinpuisto]]ssa. Ähtärin eläinpuistoonÄhtäriin ensimmäinen naaraskultapandakultapandanaaras saapui 24.06.kesäkuussa 2015.