Ero sivun ”Rapurutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 84.248.136.67 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dexbot tekemään versioon. |
p deadlinkit |
||
Rivi 24:
Rapurutto tarttuu sekä eurooppalaisiin rapulajeihin että alun perin pohjoisamerikkalaisiin lajeihin kuten täplärapuun, mutta on erityisen kohtalokas vain eurooppalaisille rapulajeille. Rapurutto rasittaa ja voi tappaa myös pohjoisamerikkalaisia rapuja, kuten täpläravun. Rapurutto on alun perin amerikkalaisten rapujen tauti, jotka ovat siten osittain sopeutuneet elämään yhdessä sen kanssa. Rapurutto ei tartu muihin eläimiin.
Päästyään vesistöön rapurutto tyypillisesti tuhoaa infektoituneen jokirapukannan kokonaan tai lähes kokonaan muutamassa viikossa; tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin jopa kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravut toimivat lähes aina rapuruton oireettomina kantajina, ja niiden istutukset ovat siksi kohtalokkaita alkuperäiselle jokirapukannalle. Tauti ei kuitenkaan ole täpläravuillekaan harmiton, vaan heikentää niiden elinkykyä ja näkyy usein tumman ruskeina laikkuina täpläravun kuoressa. Laikkuja voi esiintyä jopa 80% mertoihin käyvistä täpläravuista (eteläinen Saimaa vv. 2009-2010), yleensä laikkuja on 10-20 % täplärapuja infektoituneissa kannoissa. Rapurutto voi yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa aiheuttaa täplärapujen joukkokuolemia. Esimerkkinä mm. Karjalohjan Puujärven täplärapukannan romahdus v. 1996 ja Säkylän Pyhäjärven täplärapukannan tiheysvaihtelut.
Uusimpien tutkimusten mukaan rapurutto saattaa joskus esiintyä oireettomana myös jokirapukannassa tuhoamatta sitä kokonaan, ja myöhemmin taas puhjeta epidemiaksi rapukannan kasvaessa <ref>[http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/ajankohtaista/?a=ViewMessage&id=630 Evira]</ref>. Rapurutto, erityisesti 1890
[[fylogenia|Kehityshistoriallisesti]] rapurutto ei ole sukua varsinaisille [[sienet|sienille]], vaan on lähempänä muun muassa eräitä [[levät|leviä]]. <ref>[http://www.ucmp.berkeley.edu/chromista/chromista.html Cromista]</ref> Sen kanssa samaan [[lahko (biologia)|lahkoon]] ''Saprolegniales'' kuuluvat kalojen [[vesihome]]taudit ja samaan munasienten [[Luokka (biologia)|luokkaan]] ''Oomycetes'' muun muassa [[perunarutto]] ja monet muut kasvitaudit. Kehityshistoriasta johtuen munasieniä nimitetään yhdessä eräiden muiden samaan [[kehityslinja]]an kuuluvien sienimäisten eliöryhmien kanssa [[leväsienet|leväsieniksi]].
==Rapuruton genotyypit==
Ensimmäisenä Eurooppaan 1860-luvulla rantautunut rapurutto, As-genotyyppi, saapui ilmeisesti ilman suurta määrää isäntärapuja ja levisi nopeasti rapukaupan mukana Euroopan yli. Rapurutto hävitti levitessään tieltään eurooppalaiset kotoperäiset rapukannat. Taudin kannalta tilanne ei ollut hyvä, sillä taudille olisi ollut itsemurha tapaa kaikki uudet isäntänsä eurooppalaiset isäntänsä. Rapuruton oli muuntauduttava vähemmän vaaralliseksi. Sopeutumiselle antoi aikaa se, että eurooppalaiset eivät ymmärtäneet taudin luonnetta eivätkä muutoinkaan pystyneet juurikaan estämään rapuruton leviämistä. Eurooppalaisten rapukantojen käydessä harvemmiksi taudin muuntautumispaine kasvoi. Rapuruton määritysmenetelmien kehityttyä voitiin viimein 2000-luvulla varmistaa useat rapuruton As-genotyypin muuntumiseen liittyvät teoriat ja varmistaa mm. latenttia rapuruttoinfektiota kantavien jokirapukantojen olemassaolo<ref>Jussila, Makkonen, Vainikka, Kortet, Kokko 2013. Crayfish plague dilemma: how to be a corteous killer. Boreal Environmental Research.</ref>. Laboratoriokokeissa on myös todettu As-genotyypin taudinaiheutuskyvyn erittäin suuri vaihtelu<ref>Makkonen 2013. The crayfish plague pathogen ''Aphanomyces astaci.'' Genetic diversity and adaptation to the host species. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.</ref>.
== Historia ==
Rapurutto saapui Eurooppaan
Rapuruton johdosta aiemmin kukoistanut [[ravustus]] elinkeinona taantui 1900-luvun ensi vuosikymmenellä voimakkaasti. Suomessa vuotuiset rapusaaliit romahtivat noin 20 miljoonasta murto-osaan. Täplärapuistutukset aloitettiin 1960-luvun lopulla, mikä on parantanut toisaalta tilannetta kokonaissaaliin kannalta mutta toisaalta edistänyt alkuperäisen ravun taantumista.
Täplärapuistutukset toivat Suomeen uuden rapuruttokannan, joka poikkeaa geneettisesti ja ilmeisesti myös ärhäkkyydeltään aiemmin 1890-luvulla saapuneesta kannasta.<ref>[http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/ajankohtaista/?a=ViewMessage&id=630 Ajankohtaista]. Evira{{deadlink}}</ref>
Rapuruttoa pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä [[Luettelo sadasta haitallisimmasta vieraslajista|sadasta haitallisimmasta vieraslajista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.issg.org/database/species/search.asp?st=100ss&fr=1&str=&lang=EN| Nimeke= 100 of the World's Worst Invasive Alien Species| Julkaisu= Issg.org| Julkaisija= Global Invasive Species Database| Viitattu= 25.3.2011| Kieli={{en}}}}</ref>
| |||