Ero sivun ”Erkki Forss” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Debytoituaan urkurina Helsingissä 1958 Forss piti urkukonsertteja eri puolilla maata sekä Pariisissa Ruotsalaisessa kirkossa 1975 ja eräänä ensimmäisistä suomalaisista Pariisin [[Notre Damen katedraali (Pariisi)|Notre Dame]] -katedraalissa 1981 sekä Tallinnan Niguliste-kirkossa 1987. [[Mieskuoro Laulu-Miehet|Mieskuoro Laulumiesten]] johtajana Forss toimi 1975–1978.<ref>Otavan suuri musiikkitietosanakirja</ref>. [[Radion kamarikuoro]]n tenorina hän lauloi 1962-1987, myös solistina, kuten monissa muissakin kuoroissa. [[Einojuhani Rautavaara]]n kansainvälisesti tunnetuilla levyillä ''[[Vigilia I-II (Rautavaara)|Vigilia I-II]]'' Forss lauloi Papin osuudet 1/4-íntervalleineen. Yleisradiolle hän teki useita urku- ja laulunauhoituksia.
Vuosina 1982-1989 Forss ideoi, ohjelmoi ja järjesti [[Roihuvuori|Roihuvuoren]] urkuviikot. [[Itä-Helsingin musiikkiopisto]]n perustajajäsenenenä Forss toimi myös pianonsoitonopettajana 1965-1975, ja kutsuttiin opiston kannatusyhdistyksen kunniajäseneksi 1995. Ansioistaan Forss sai [[director cantus]] -arvonimen 1972 ja [[director musices]] -arvonimen 1979. Forssin yliopisto-opintojen tuloksena vuonna 1950 valmistunut pro gradu ''[[Erik August Hagfors]]: suomenkielisen kuorolaulun isä'' on julkaistu myös verkkomuodossa
Erkki Forssin isä oli seminaarinlehtori, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja [[Sigurd Wilhelm Forss|S.W.Forss]].
| |||