Unto Salminen oli lahjakas ja tunnettu näyttelijä, ja näyttelihänet nähtiin noin 40 eri elokuvassa 1930-luvun alusta vuoteen 1969, jolloin ilmestyi hänen viimeinen elokuvansa ''[[Ruusujen aika]]''. Salminen on näytellyt merkittäviä osiamiespääosia muun muassa elokuvissa ''[[Seitsemän veljestä (elokuva)|Seitsemän veljestä]]'' (1939), ''[[Nummisuutarit (vuoden 1938 elokuva)|Nummisuutarit]]'' (1938), ''[[Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa]]'' (1939), ''[[Yövartija vain...]]'' (1940), ''[[Takki ja liivit pois!]]'' (1939) ja ''[[Ruusu ja kulkuri]]'' (1948). Salminen näytteli myös kolmessa ensimmäisessä ''[[Suomisen perhe]]'' -elokuvassa perheen vävyä Lasse Lehtovaaraa. Salminen oli myöhemminelokuvanäyttelijänä pahastierittäin suosittu [[1950-luku|1950-luvun]] alkupuolelle asti, mutta lupaava ura katkesi sodassa saatujen vammojen vuoksi syntyneeseen [[Alkoholismi|alkoholisoitunutalkoholismiin]] ja [[nivelreuma]]an. HänSalminen nähtiin kuitenkin vielä muutamissa sivurooleissa puolentoista vuosikymmenen ajan.
Salminen oli odottanut paljon poikansa [[Esko Salminen|Esko Salmisen]] [[Kristo Salminen|Kristo]]-poikaapojan syntymää, mutta kuoli viisi päivää ennen tämän syntymää. Salminen sairastioli myöskuollessaan pitkään [[nivelreuma]]a62-vuotias.