Ero sivun ”Ceres” versioiden välillä

'''Ceres''' (virallisesti '''1 Ceres''', [[Tähtitieteelliset symbolit|symboli]]: [[Kuva:Ceres symbol.svg|20px]]) on aurinkokuntamme pienin [[kääpiöplaneetta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2006/08/pluto_menetti_asemansa_planeettana_215811.html | Nimeke =Pluto menetti asemansa planeettana | Julkaisu =YLE Uutiset |Ajankohta =24.8.2006 | Julkaisija =Yleisradio | Viitattu =7.2.2011 }}</ref> ja suurin [[Mars]]in ja [[Jupiter]]in välisen [[asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeen]] [[asteroidi]]<ref name="SPACEcom">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.space.com/24368-dwarf-planet-ceres-photos-largest-asteroid.html | Nimeke = Photos: Dwarf Planet Ceres, the Solar System's Largest Asteroid| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =20. tammikuuta 1.2015| Julkaisupaikka = SPACE.com| Julkaisija = | Viitattu = 30.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Se on sekä ensimmäisenä löydetty asteroidivyöhykkeen kappale että ensimmäinen löydetty kääpiöplaneetta. Massaltaan 32&nbsp;prosenttia koko asteroidivyöhykkeen yhteenlasketusta massasta omaava Ceres on myös lähimpänä [[Aurinko]]a sijaitseva kääpiöplaneetta.<ref name="High-Precision">{{Lehtiviite | Tekijä = E. V. Pitjeva | Otsikko = High-Precision Ephemerides of Planets—EPM and Determination of Some Astronomical Constants| Julkaisu = Solar System Research| Ajankohta = 2005| Vuosikerta = 39| Numero = 3| Sivut = 176–186| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://iau-comm4.jpl.nasa.gov/EPM2004.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 30.1.2015 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>

Ceresin löysi [[Giuseppe Piazzi]] 1. tammikuuta 1801, ja se luokiteltiin alun perin [[Planeetta|planeetaksi]].<ref name=URSA1>URSA - [http://www.ursa.fi/kosmos/c/ceres.html Ceres]</ref><ref name="minorplanets">{{Verkkoviite | Osoite = http://aa.usno.navy.mil/faq/docs/minorplanets.php | Nimeke = When did asteroids become minor planets? | Tekijä = James L. Hilton | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = USNO | Viitattu = 1.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ceres on todennäköisemmin ainut asteroidivyöhykkeen kappale, joka on kääpiöplaneetta., Joskinjoskin myös [[4 Vesta|Vesta]] ja ehkä myös [[2 Pallas|Pallas]] ja [[Hygiea]] saattavat täyttää kääpiöplaneetan määritelmän.<ref name="Planet candidates">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iau.org/public_press/images/detail/iau0601c/ | Nimeke = Planet candidates in the Solar System [artist's impression]| Tekijä = IAU/Martin Kornmesser| Tiedostomuoto = | Selite = Planeetan määritelmän aikaisemman version planeetoiksi kelpaavat kappaleet kelpaisivat nykyään kääpiöplaneetoiksi.| Julkaisu = | Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = IAU| Viitattu = 11.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[IAU|IAU:n]] planeetan määritelmä antaa ymmärtää, että Ceres on [[Aurinkokunta|aurinkokunnan]] suurin asteroidi.<ref name="IAU-RESOLUTION-B5">[http://www.iau.org/static/resolutions/Resolution_GA26-5-6.pdf IAU: RESOLUTION B5: Definition of a Planet in the Solar System] {{en}}</ref> Jos taas [[Transneptuninen kohde|transneptuniset kohteet]] lasketaan asteroideiksi, niin tällöin [[136199 Eris|Eris]] ja [[134340 Pluto|Pluto]] ovat suurempia asteroideja kuin Ceres. Sekaannusta asiassa aiheuttaa se, että aikaisemmin synonyymeiksi mielletyt ''asteroidi'' ja ''pikkuplaneetta'' eivät ole enää niin selvästi synonyymejä kuin aikaisemmin, vaan transneptuniset kohteet luokitellaan usein erilleen asteroideista.<ref name="minorplanets"/><ref name="The Hunt for Planet X">{{Kirjaviite |Tekijä=Govert Schilling| Nimeke=The Hunt for Planet X: New Worlds and the Fate of Pluto| Julkaisija=New York : Copernicus Books/Springer Science + Business Media| Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 0387778047 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Which are the dwarfs">{{Lehtiviite | Tekijä = Gonzalo Tancredi, Sofía Favre | Otsikko = Which are the dwarfs in the Solar System?| Julkaisu = Icarus | Ajankohta = Kesäkuu 2008 | Vuosikerta = 195| Numero =2 | Sivut = 851–862| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0019103508000304| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.1.2015 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> [[NASA]]:n [[Dawn (luotain)|''Dawn'']]-luotain saapui Cereksen luokse ja asettui sitä kiertävälle radalle 6. maaliskuuta 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nasa.gov/jpl/dawn/dawn-spacecraft-begins-approach-to-dwarf-planet-ceres/#.VMv2N2isUbs | Nimeke = Dawn Spacecraft Begins Approach to Dwarf Planet Ceres| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29. joulukuuta 12.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = NASA | Viitattu = 30.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="First to Orbit a Dwarf Planet">{{Verkkoviite | Osoite = http://dawn.jpl.nasa.gov/feature_stories/Dawn_First_Orbit_Dwarf_Planet_review.asp | Nimeke = NASA Spacecraft Becomes First to Orbit a Dwarf Planet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = ''Dawn''-luotaimen sivut | Julkaisija = NASA | Viitattu = 1.4.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Ensimmäisen oletuksen Marsin ja Jupiterin välisestä planeetasta teki [[Johann Elert Bode]] vuonna [[1772]].<ref name=Palermo1></ref> Oletus perustui [[Titiuksen–Boden laki]]in, jonka avulla pystyttiin laskemaan planeettojen etäisyydet toisiinsa nähden. Laki mahdollisti planeetan sijaitsemisen kyseisellä paikalla.<ref name=Palermo1></ref> [[Uranus|Uranuksen]] löytäminen [[1781]] kasvatti teorian uskottavuutta. [[Franz Xaver von Zach]]in johtama ryhmä aloitti hypoteettisen planeetan etsinnät. Vaikka he eivät löytäneetkään Cerestä, he löysivät silti kolme muuta suurta asteroidia.<ref name=Palermo1></ref> <ref>Hogg, Helen Sawyer (1948). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1948JRASC..42..241S "The Titius-Bode Law and the Discovery of Ceres"]. ''Journal of the Royal Astronomical Society of Canada'' '''242''': 241–246 {{en}}</ref>

[[Giuseppe Piazzi]] löysi Ceresin vahingossa, <ref name=URSA1></ref> etsiessään Mayer 87 -nimistä tähteä. Mayer 87 oletettu virhesijainti johtui Francis Wollastonin virheestä tähden sijainnin listauksessa Mayerin luetteloon. Piazzi löysi Mayer 87:n sijasta [[komeetta|komeetaksi]] arvelemansa, tähden kaltaisen liikkuvan kappaleen. <ref name=Forbes1>Forbes, Eric G. (1971). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1971JHA.....2..195F "Gauss and the Discovery of Ceres"]. Journal for the History of Astronomy, 2: 195–199. {{en}}</ref>

Piazzi tarkkaili Cerestä kaikkiaan 24 kertaa, joista viimeinen oli [[11. helmikuuta]] [[1801]]. Tämän jälkeen sairastuminen keskeytti hänen työnsä, mutta hän ilmoitti löydöstään muille tähtitieteilijöille. Kirjeidensä mukaan hän oli löytänyt komeetan, mutta kirjoitti kuitenkin varauksen: "Koska sen liike on hidasta ja tasaista, uskon löytäneeni jotain paljon parempaa kuin pelkän komeetan."<ref name=Palermo1>Hoskin, Michael (1992-06-26). [http://www.astropa.unipa.it/HISTORY/hoskin.html "Bodes' Law and the Discovery of Ceres"]. Palermon tähtitorni "Giuseppe S. Vaiana". {{en}}</ref> Helmikuun alussa Ceres katosi Auringon taakse. Huhtikuussa Piazzi lähetti täydelliset muistiinpanonsa Orianille, Bodelle ja Lanandalle. Kun tulokset oli tarkastettu, ne julkistettiin syyskuussa ''Monatliche Correspondenz'' -nimisessä tähtitieteen julkaisussa.<ref name=Forbes1></ref>

Saksalainen astronomi [[Carl Friedrich Gauss]] laski Ceresin kiertoradan muistiinpanoja hyväksi käyttäen määritystavan Ceresin kiertoradan laskemiseksi. Ceresin ilmestyttyä jälleen Auringon takaa Gauss laski muutamassa viikossa Ceresin kiertoradan ja lähetti työnsä ''Monatliche Correspondenzin'' päätoimittajalle [[13. joulukuuta]] [[1801]]. ''Monatliche Correspondenzin'' varmisti Ceresin löytyneen uudelleen kiertoradaltaan, ja Ceres nostettiin planeettojen listaan.<ref name=Palermo1></ref>

Ceres nimettiin aluksi Ceres Ferdinandeaksi,<ref>[http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2007/27/background/ Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit] {{en}}</ref> joka on sekäyhdistelmä roomalaisen mytologian kasvien jumalattaren [[Ceres (jumalatar)|kasvien jumalattarenCereksen]] ja [[Sisilia]]n kuninkaan, Ferdinand III:n yhdistelmänimistä. [[Napoleon I|Napoleonin]]in vallattua [[Molempain Sisiliain kuningaskunta|Molempain Sisiliain kuningaskunnan]] vuonna 1798, Ferdinandea ei enää muiden valtioiden mielestä sopinut planeetan nimeksi. Cerestä kutsuttiin lyhyen aikaa [[Saksa]]ssa myös [[Hera]]ksi.<ref>[http://www.lpi.usra.edu/books/AsteroidsIII/pdf/3027.pdf USRA: Asteroids III] {{en}}.</ref> Sittemmin nimi Hera annettiin J. C. Watson vuonna [[1868]] löytämälle [[103 Hera|toiselle asteroidille]].<ref>Jet Propulsion Laboratory. [http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=103+Hera JPL Small-Body Database Browser] {{en}}.</ref> Vuonna 1803 Cereksen mukaan nimettiin [[alkuaine]] [[cerium]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.3rd1000.com/elements/Cerium.htm | Nimeke = Cerium| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Cereksen asema [[Aurinkokunta|aurinkokunnassa]] on vaihtunut monesti. Sitä pidettiin [[Planeetta|planeettana]] yhdessä [[2 Pallas|Pallaksen]], [[3 Juno|Junon]] ja [[4 Vesta|Vestan]] kanssa noin puolen vuosisadan ajan,<ref name=Palermo1></ref> kunnes ne uusien asteroidien löydyttyä (alkaen [[5 Astraea|Astraean]] löytymisestä vuonna [[1845]]) poistettiin planeettojen joukosta [[1850-luku|1850]]-[[1860-luku|18601850–1860-luvulla]]. Vestan löytymisestä Astraean löytymiseen saakka [[Tähtitiede|tähtitieteeseen]] johdattelevissa teksteissä 11 planeettaa lueteltiin sen mukaan, miten kaukana ne ovat Auringosta.<ref name="minorplanets">{{Verkkoviite | Osoite = http://aa.usno.navy.mil/faq/docs/minorplanets.php | Nimeke = When did asteroids become minor planets? | Tekijä = James L. Hilton |Julkaisija = USNO | Viitattu = 1.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Elements of astronomy">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugo Reid | Nimeke = Elements of astronomy | Vuosi = 1842| Luku = III The Solar System| Sivu = 36| www = http://books.google.fi/books?id=EJ2Wlj5syw4C&pg=PA36&dq=%22vesta+juno+ceres+pallas%22+jupiter+primary+planets&hl=fi&sa=X&ei=15FNU4fCG6SC4gSx04HoCA&ved=0CFcQ6AEwBA#v=onepage&q=%20pallas&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="Astronomy simplified">{{Kirjaviite | Tekijä = Frances Barbara Burton | Nimeke = Astronomy simplified| Vuosi = 1838| Luku = Introduction; Fifth, sixth, seventh & eighth planets. Vesta, Juno, Ceres and Pallas| Sivu = 17, 41 | www = http://books.google.fi/books?id=cWAEAAAAQAAJ&pg=PA41&dq=pallas+juno+ceres+vesta+planets+orbit&hl=fi&sa=X&ei=J0VaU_-NFtDR4QSSmoBo&ved=0CEkQ6AEwATgK#v=onepage&q=pallas%20juno%20ceres%20vesta%20planets%20orbit&f=false| Viitattu = 25.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Vuonna [[1851]] Marsin ja Jupiterin välissä kiertäviä kohteita tunnettin jo 15 (viimeisimpänä löydetty oli [[15 Eunomia|Eunomia]] symboli: [[Tiedosto:15 Eunomia symbol.svg|8px]]), ja ne listattiin edelleenkin etäisyytensä mukaiseen järjestykseen, kuten muutkin planeetat. [[J. F. Encke]] kuitenkin muutti sen jo samana vuonna ''[[Berliner Astronomisches Jahrbuch]]issa''. Encke oli ensimmäinen, joka antoi asteroideille numeroinnin ja luetteli ne löytämisjärjestyksensä mukaisesti. Hän antoi asteroideille uudenlaiset [[tähtitieteelliset symbolit|symbolit]], ympyröidyt numerot, korvaamaan niiden aikaisempia symboleita. Encken aikomus ei kuitenkaan ollut erottaa asteroideja planeetoista, vaan vain helpottaa niiden symbolien merkitsemistä, sillä monet uusista symboleista olivat vaikeasti piirrettäviä, ja uusien symbolien kehittäminen yhä uusille löydetyille asteroideille oli osoittautunut hankalaksi tehtäväksi. Numerosymbolit tekivät asian paljon yksinkertaisemmaksi. Hän kuitenkin aloitti numeroinnin Astraeasta ja antoi sille uuden symbolin &#x2460;, Eunomian symboliksi tuli &#x246A;. Cereksestä, Pallaksesta, Junosta ja Vestasta hän käytti edelleen niiden vanhoja symboleja ([[Tiedosto:Ceres symbol.svg|15px]], [[Tiedosto:2Pallas symbol.svg|8px]], [[Tiedosto:Juno symbol.svg|15px]] ja [[Tiedosto:4 Vesta (2).svg|10px]]), ja listasi ne edelleenkin etäisyyden mukaan muiden planeettojen kanssa. Vuonna [[1852]] samassa julkaisussa hän yhä aloitti numerosymbolien käytön Astraeasta, mutta oli vaihtanut sen symbolin ympyröidyksi viitoseksi (&#x2464;), täten myös muiden asteroidien symbolit olivat muuttuneet. Eunomian symboliksi oli tullut &#x246E;. [[Vuonna 1864]] ''Berliner Astronomisches Jahrbuchissa'' Encke antoi Cerekselle, Pallakselle, Junolle ja Vestalle numerosymbolit &#x2460;, &#x2461;, &#x2462; ja &#x2463;. Vähitellen näistä symboleista kehkeytyivät asteroidien järjestysnumerot.<ref name="minorplanets"/>

[[2000-luku|2000-luvun]] alussa oli löydetty useita suuria [[Transneptuninen kohde|transneptunisia kohteita]], mutta tähtitieteilijät eivät olleet yksimielisiä, pitäisikö niitä sanoa planeetoiksi. Ongelma johtui siitä, että [[134340 Pluto|Plutoa]] oli pidetty planeettana löytymisestään asti (vuonna [[1930]]), mutta nyt sen ymmärrettiin olevan vain ensimmäinen [[Neptunus|Neptunuksen]] takaa löydetty kohde. Erityisesti asiaan vaikutti se, että oli löydetty myös Plutoa suurempi kohde 2003 UB₃₁₃, joka sai myöhemmin nimen [[136199 Eris|Eris]].<ref>[http://www.gps.caltech.edu/~mbrown/planetlila/ "The Discovery of Eris, the Largest Known Dwarf Planet"]. [[California Institute of Technology]], Department of Geological Sciences. {{en}}</ref>

[[IAU]] asetti komitean luomaan [[planeetan määritelmä|planeetalle määritelmää]], ja aluksi näytti siltä, että kaikki pyöreät [[tähti|tähteä]] kiertävät kohteet hyväksyttäisiin planeetoiksi, jos ne eivät ole [[Kuu (yleisnimi)|kuita]] tai tähtiä. Erisistä, Kharonista ja Ceresistä oli tulossa planeettoja vuonna [[2006]]. Komitea toi määritelmän julki [[16. elokuuta]] [[2006]]. IAU kuitenkin hyväksyi [[24. elokuuta]] [[2006]] hieman erilaisen [[planeetan määritelmä]]n, ja sen perusteella Ceresistä tuli [[kääpiöplaneetta]].<ref name="IAU-draft-definition">Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni. [http://www.iau.org/public_press/news/detail/iau0601/ The IAU draft definition of "planet" and "plutons"] {{en}}</ref> Myös Plutosta ja Erisistä tuli kääpiöplaneettoja.<ref>Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni. [http://www.iau.org/public/pluto/ Pluto and the Developing Landscape of Our Solar System] {{en}}</ref><ref name="IAU-draft-definition">Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni. [http://www.iau.org/public_press/news/detail/iau0601/ The IAU draft definition of "planet" and "plutons"] {{en}}</ref>

[[1800-luku|1800-luvulla]] Cereksestä ei tiedetty vielä juuri muuta kuin sen [[ellipsirata|kiertorata]], ja se ettei kappaleen koko ole kovin suuri. Tarkka koko ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä tiedossa, ja eri [[tähtitieteilijä]]t esittivät hyvin erilaisia arvioita sen koosta. Syy koon arvioinnin hankaluuteen oli se, etteivät tuon ajan parhaatkaan kaukoputket pystyneet näyttämään Cerestä muuna kuin pelkkänä valopisteenä. Brittiläinen tähtitieteilijä [[William Herschel]] arvioi Cereksen läpimitan olevan vain 259&nbsp;km, mikä on selvästi pienempi kuin todellinen arvo. Saksalainen tähtitieteilijä [[Johann Hieronymus Schröter]] puolestaan arvioi Cereksen läpimitaksi jopa 26132&nbsp;613&nbsp;km. Tämä arvio oli kuitenkin huomattavasti todellista suurempi.<ref name="minorplanets"/><ref name="Elements of astronomy"/><ref name="Astronomy simplified"/><ref name="HistoricalDiametersAsteroids">{{Lehtiviite | Tekijä = D. W. Hughes | Otsikko = The Historical Unravelling of the Diameters of the First Four Asteroids| Julkaisu = Quarterly Journal of the Royal Astronomical Society | Ajankohta = 1994| Vuosikerta = 35| Numero = 3| Sivut = 331| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://articles.adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-iarticle_query?1994QJRAS..35..331H&amp;data_type=PDF_HIGH&amp;whole_paper=YES&amp;type=PRINTER&amp;filetype=.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>

1800-luvun alkupuolella arveltiin (muunmuassa Schröter), että Cereksellä olisi tiheä [[kaasukehä]]. Nykyisin tiedetään ettei sillä kuitenkaan sellaista ole. [[1890-luku|1890-luvulla]] [[E. E. Barnard]] selvitti, että Ceres, eikä suinkaan [[2 Pallas|Pallas]] tai [[4 Vesta|Vesta]], on suurin asteroidi. Barnard selvitti myös neljän ensinnä löydetyn asteroidin [[albedo]]jen olevan erilaiset. Cereksen läpimitta selvisi melko tarkasti vasta sen tehdessä tähdenpeiton 13. marraskuuta 1984. Tällöin sen keskimääräiseksi läpimitaksi saatiin 932,6&nbsp;±&nbsp;5,2 km.<ref name="HistoricalDiametersAsteroids"/> Cerestä tarkasteltiin [[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-avaruusteleskoopilla]] vuosina 2003–2004.<ref name="HubbleColorCeres">{{Verkkoviite | Osoite = http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2005/27/image/d/ | Nimeke = Largest Asteroid May Be 'Mini Planet' with Water Ice| Tekijä = NASA, ESA, J. Parker (Southwest Research Institute), P. Thomas (Cornell University), L. McFadden (University of Maryland, College Park), and M. Mutchler and Z. Levay (STScI) | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7. syyskuuta 9.2005| Julkaisupaikka = Hubble Site| Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lisäksi vuoden 2014 alun havainnot [[Herschel|Herschel]]-[[avaruusteleskooppi|avaruusteleskoopilla]] osoittivat Cereksessä olevan [[vesihöyry]]ä, mikä viittasi että kääpiöplaneetalla olisi jäinen pinta ja mahdollisesti ohut kaasukehä.<ref name="Ceresvapour"/>