Ero sivun ”Haades” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Amphora Hades Louvre G209.jpg|thumb|250px|Haades-jumala kuvattuna [[Italia]]sta löytyneeseen [[amfora]]ruukkuun noin vuodelta 470 eaa.]]

'''Haades''' tai '''Hades''' ({{k-grc|Ἅιδης}} tai {{polytoninen|Ἄιδης}} 'näkymätön'’näkymätön’) tarkoittaa [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa]] ja [[roomalainen mytologia|roomalaisessa jumaltarustossa]] esiintyvää [[vainajala]]a eli tuonpuoleista. Kreikkalaisessa mytologiassa Haades on myös paikkaa hallitsevan [[jumala]]n nimi, jonka vastine roomalaisessa mytologiassa on [[Pluto (jumala)|Pluto]].

Haades oli yksi [[titaanittitaani (mytologia)|titaanien]] [[Kronos|Kronoksen]] ja [[Rhea]]n kuudesta lapsesta. Hänen sisaruksensasisaruksiaan olivat [[Demeter]], [[Hera (mytologia)|Hera]], [[Hestia]], [[Poseidon]] ja [[Zeus]]. Kun Zeus syöksiSyöstyään Kronoksen vallasta ja kukistikukistettuaan titaanit, heittiZeus hänheitti veljiensä kanssa kosmista noppaa. Haades voitti arpapelissä itselleen manalan herruuden, ja hänen tehtävänään oli huolehtia vainajien hyvinvoinnista kuolemanjälkeisessä elämässä. Haadeen vaimo oli Zeuksen ja Demeterin kaunis tytär [[Persefone]]. Haadeen kerrotaan rakastuneen Persefoneen niin syvästi, että hän teki aukon maahan ja sieppasi tytön mukaansa [[manala]]anmanalaan. Hänellä oli [[kyklooppi (mytologia)|kyklooppien]] takoma kypärä, joka kykeni muuttamaan kantajansa näkymättömäksi. Häntä pidettiin [[OlymposOlympolaiset (Kreikka)jumalat|Olympoksen jumalista]] jumalista vauraimpana, koska hänelle kuuluivat kaikki maan arvometallit. Haades kuvattiin synkäksi ja jopa armottomaksi hahmoksi, joka ei pitänyt enempää jumalista kuin kuolevaisistakaan.

Haadeen hallitsema valtakunta sijaitsi maan alla. Sen läpi virtasi viisi jokea, joiden nimet olivat [[Akheron]], [[Flegethon]], [[Kokytos (mytologia)|Kokytos]], [[Lethe]] ja [[Styks]]. Styks oli rajajoki, jonka yli synkkä lautturi [[Kharon_Kharon (mytologia)|Kharon]] souti vainajien sielut vanhassa rapistuneessa veneessään. Uskomusten mukaan kuolleiden oli annettava Kharonille [[oboli]], joten kreikkalaisilla oli tapana laittaa vainajille suuhun pieni kultakolikko. Kharon päästi veneeseensä ainoastaan ne, jotka olivat saaneet kunniallisen hautauksen. Kolmipäinen vahtikoira [[Kerberos]] vartioi manalan portteja varmistaen, etteivät kuolleet karkaisi Manalasta ja etteivät elävät pääsisi Manalaan. Kreikkalaiset uskoivat, että hyvin eläneet pääsivät asumaan [[Elysion]]-nimiseen onnelaan, kun taas huonosti eläneitä piinattiin rikostensa vuoksi [[Tartaros|Tartaroksen]] uumenissa.

Muinaiset kreikkalaiset pitivät Haadesta oikeudenmukaisena ja arvostivat häntä suuresti, mutta eivät uskaltaneet lausua hänen nimeään, koska sen kuviteltiin saattavan aiheuttaa huonoa onnea. Niinpä hänestä käytettiin erilaisia kiertoilmaisuja, kuten ''Klymenos'' (maineikas)’maineikas’, ''Polydegmon'' (vieraanvarainen)’vieraanvarainen’ ja ''Pluton'' (rikas)’rikas’. Kreikkalaiset palvoivat Haadesta uhraamalla hänelle eläimiä, ja hänen palvontamenoihinsa on myös väitetty kuuluneen [[Ihmisuhri|ihmisuhreja]].

Aeneas erottaa silmillään Haadeen alimman tason eli [[Tartaros|tartaroksen]] kuilun lähellä [[linna]]n, joka sijaitsee liekehtivän [[Flegethon]]-virran keskellä. Aeneas kuulee sieltä kidutuksen ääniä ja pyytää sibyllaa kertomaan vasemmasta tiestä. Tästä alkaa eepoksen varsinainen helvetin kuvaus. Sibyllan mukaan tuomari [[Rhadamanthys]] tutkii vainajien teot. Syylliset joutuvat [[Teisifone]]n ruoskittavaksi ja tämän jälkeen heidät pudotetaan tartaroksen kuiluun. Syvimmällä ovat jumalia vastaan nousseet [[titaanit]]. Pahojen ihmisten piinojen määrä on lukematon, koska ihmisen pahuus on pohjaton.<ref name="helvetinhistoria4">Kuula 2006, s. 39–47.</ref>

Myöhemmin [[Kristinusko|kristityt]] saivat runsaasti vaikutteita Vergiliuksen Haadeksesta. Hänen eepoksensa esittelemä malli sielujen puhdistamisesta toimi myöhemmän kristillisen [[kiirastuli|kiirastulen]] esikuvana.<ref name="helvetinhistoria4">Kuula 2006, s. 39–47.</ref>