Ero sivun ”Henrik Wergeland” versioiden välillä

| kuva = Wergeland.jpg

Wergeland syntyi Kristiansandissa [[opettaja]] ja [[rovasti]] [[Nicolai Wergeland]]in ([[1780]]–[[1848]]) ja kulttuuripersoona Alette Dorothea (o.s. Thaulow) Wergelandin esikoisena Kristiansandissa. Isä Nicolai oli [[Bergen]]istä kotoisin ollut köyhäköyhän [[lukkari]]npoikan poika, josta tuli sittemmin [[Eidsvoll]]in itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaja. Isällä oli myös merkittävä rooli [[Oslon yliopisto|maan ensimmäisen yliopiston]] perustamisessa, hän oli maan [[perustuslaki|perustuslain]] laatijoita, ja hän myös ehdotti Norjan parlamentille sen nykyistä nimeä ''[[Storting]]''. Suvun nimi on peräisin Verklandin maatilasta [[Sognin ja Fjordanen lääni|Sognissa]]. Alette oli virkamies ({{k-no|byskriver}}) Henrik Arnold Thaulowin tytär ja aktiivinen kulttuuripersoona.<ref name="FV"/>

Wergelandin perheestä tuli muutoinkin Norjan näkyvimpiä kulttuuriperheitä. Hänen sisarensa oli kirjailija [[Camilla Collett]] ([[1813]]–[[1895]]1813–1895). ja nuorinNuorin veli oli [[kenraali]] [[Oscar Wergeland (kenraali)|Oscar Wergeland]] ([[1815]]–[[1895]]1815–1895) meni kuitenkin sotilasuralle. Kotona keskusteltiin paljon kulttuurista, [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksesta]], [[Rousseau]]n lastenkasvatusfilosofiasta ja yleensä [[modernismi|modernistisista]] aiheista.<ref name="FV"/>

Henrik-poika vietti lapsuutensa Kristiansandissa, joka oli tuolloin vajaan 5&nbsp;000 asukkaan vilkas ja kansainvälinen satamakaupunki. Perhe muutti [[1817]] Eidsvolliin, jossa hänen isänsä oli kolme vuotta aikaisemmin allekirjoittanut maan itsenäisyysjulistuksen.<ref name="FV"/>

Henrik opiskeli aluksi isänsä tavoin [[teologia]]a, mutta ilmeisesti väittelynhaluiseksi kuvatun luonteensa takia hän ei saanut papinvirkaa. Hän työskenteli jonkin aikaa opettajana, kunnes alkoi opiskella [[lääketiede]]ttä. Lääketieteen opinnot keskeytyivät hänen saatuaan kirjastonhoitajan viran1836 yliopiston kirjastossakirjastosta [[1836]]kirjastonhoitajan viran.<ref name="FV"/>

Opiskelujensa ohella Wergeland työskenteli toimittajana ja oli näkyvä hahmo Kristianian kulttuurielämässä jo vuonna [[1827]]. Wergelandista tuli yhteiskunnallisen epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden poistamisen puolestapuhuja. Hän oli päätoimittajana kolmessa lehdessä, joista kaksi hän oli perustanut itse. Hän myös luennoi, levitti aktiivisesti kirjallisuutta ja perusti kirjastoja. Wergelandin aktiivisuus herätti myös vastustusta, ja hänen kiivaimpia opponenttejaan oli muun muassa [[Johan Sebastian Welhaven]].<ref name="nrk"/> Wergeland oli uskonnonvapauden puolestapuhuja. Hänen tunnetuimpia sydämenasioitaan oli vastustaa Norjan perustuslain kohtaa, joka kielsi [[juutalaiset|juutalaisilta]] ja [[jesuiitat|jesuiitoilta]] pääsyn maahan. Kohta poistettiin perustuslaista kuusi vuotta Wergelandin kuoleman jälkeen.<ref name="FV"/>

*Mennesket (muokattu versio Skabselsen... -teoksesta) 1845

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Wergeland, Henrik}}