Ero sivun ”Heidelberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
p typoja |
||
Rivi 87:
Heidelbergin pinta-alasta vajaa kolmannes on asutettu. Kaupungin tasangolla sijaitseva länsireuna on peltoja, kun taas itäosan vuoret ovat metsän peitossa. Etelä- ja länsirinteillä on myös viiniviljelmiä ja hedelmätarhoja. Keskieurooppalaisittain tyypillisesti metsät ovat sekametsiä. Maatalouskäytössä on Heidelbergin pinta-alasta yhteensä 27,4 %, metsää on 40,6 %.<ref>[http://www.heidelberg.de/servlet/PB/show/1125393/12_pdf_GeneralViewOfHeidelberg2005.pdf Heidelbergin kaupunki: ''General view of Heidelberg 2005''] {{en}}, sivu 1.</ref>
Heidelbergin linnustoon kuuluu kaksi jokseenkin eksoottista lajia. Kaupungissa elää vapaana lukuisia [[Kauluskaija|kauluskaijoja]]. Tämä
== Historia ==
Rivi 110:
Alkuvaiheessaan Heidelberg koostui linnasta Königstuhlin rinteessä ja sen alapuolella nykyisen vanhankaupungin kohdalla Peterskirche-kirkon ympärille sijoittuvasta kylästä. Oletetaan, että tämä ensimmäinen linnarakennus sijaitsi toisessa kohdassa korkeammalla vuoren rinteessä kuin nykyinen linna. Varsinainen Heidelbergin linna rakennettiin 1200-luvun aikana ja sitä laajennettiin ja muunneltiin monesti vuosisatojen kuluessa. Samoihin aikoihin vuoren rinteen ja Neckarjoen väliin rakennettiin suunnitelmallisen kaavan mukaan kaupunki. Silloinen asemakaava – kolme joen suuntaan kulkevaa pääkatua ja niitä yhdistävät poikkikujat sekä keskustassa sijaitseva tori – on säilynyt tähän päivään asti. Kaupunkia ympäröi muuri, josta nykyään on enää jäljellä niin sanottu ”noitatorni” yliopistorakennuksen pihalla. Neckarjoen ylittävä silta mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1284. Vaikka Peterskirche olikin pitkään Heidelbergin pääkirkko, se samoin kuin sitä ympäröivä vanha kylä ei aluksi kuulunut kaupunkiin.
Vuonna 1225 alkaen Heidelberg
Vuonna 1392 Heidelbergin kaupunkia laajennettiin vaaliruhtinas Ruprecht II:n käskystä mittavasti. Kaupungin pinta-ala kaksinkertaistui ja Heidelberg kattoi nyt alueen, joka vastaa melko tarkasti nykyistä vanhaakaupunkia. Bergheimin kylän asukkaat pakotettiin muuttamaan uuteen esikaupunkiin, samalla Heidelbergin [[juutalaiset]] karkotettiin kaupungista. Ensimmäisenä ja ainoana Kurpfalzin vaaliruhtinaana vuonna 1400 roomalais-saksalaiseksi kuninkaaksi valittu Ruprecht III rakennutti Heidelbergin linnan vanhimman säilyneen osan ja Pyhän hengen kirkon (''Heiliggeistkirche''), josta tuli kaupungin tärkein kirkko, vaaliruhtinaiden hautapaikka ja myöhemmin kuuluisan [[Bibliotheca Palatina]] -kirjaston säilytystila. Ruprechtin seuraajat tekivät 1400-luvun loppupuolella Heidelbergin yliopistosta yhden Saksan tärkeimmistä [[humanismi]]n keskuksista.
Rivi 132:
[[Teollistuminen]] jäi Heidelbergissä vailla suurempia seurauksia, sen sijaan [[matkailu]] kehittyi kaupungissa 1800-luvulla tärkeäksi elinkeinoksi, etenkin rautatieyhteyden valmistuttua vuonna 1840. Myös yliopisto lukuisine opiskelijoineen vaikutti näkyi vahvasti kaupungin elämässä. Tunnetut opiskelijalaulut tekivät Heidelbergistä jonkinlaisen 1800-luvun opiskelijamiljöön vertauskuvan.
[[Saksan keisarikunta|Keisarikunnan]] perustamisen jälkeen Saksa koki 1800-luvun loppupuolella taloudellisen nousun ajan, joka johti
=== Kansallissosialismi ja toinen maailmansota ===
Rivi 156:
[[Kuva:Carl Philipp Fohr 001.jpg|thumb|220px|''Heidelbergin linna''. [[Carl Philipp Fohr]]in maalaus vuodelta 1815.]]
[[Kuva:Heidelberg by whobee.jpg|thumb|220px|Heidelberg ja Heidelbergin linna yöaikaan (2004).]]
Yliopiston ohella kaupunki on tunnettu [[linna]]sta, jonka ensimmäisen osan [[Ruprecht III]] rakennutti. Siitä kasvoi linna vasta 1600- ja 1700-lukujen aikana, kun uudet omistajat laajensivat rakennusta jokainen oman aikakautensa tyylillä. Linna on kärsinyt mittavia tuhoja kolme kertaa tähänastisen historiansa aikana. Kertaalleen se tuhoutui 30-vuotisessa sodassa, kerran sen tuhosivat ranskalaiset, ja viimeisen iskun antoi salama. Salaman aiheuttaman tulipalon jälkeen linnaa ei enää yritetty korjata.
Paitsi itse linnan uudelleenkorjauksiin ja laajentamisiin, ovat omistajat nähneet vaivaa myös puutarhan suhteen. Vuoren rinteellä sijaitsevaan linnaan ei ollut kovin helppoa saada näyttävää puutarhaa, mutta parin vuoden kovan työn tuloksena syntyi varsin kaunis puutarha suihkulähteineen.
Rivi 178:
Hauptstraßen toisessa päässä sijaitsee Bismarckplatz, joka on kaupungin suurin joukkoliikenteen solmukohtana. Sen varrella on kaksi tavarataloa ja kaksi kauppakeskusta. Näistä ylivoimaisesti suurin ja näkyvin on Galleria Kaufhoff. Itse Hauptstraßen varrella sijaitsee joidenkin isompien kauppojen lisäksi pieniä liikkeitä, kuten esimerkiksi das TeeGschwendner. TeeGschwendner on nimensä mukaisesti teekauppa, jossa on monia erikoisuuksia. Romanttista kaupunkikuvaa pitää yllä Heidelberger Romanze, joka on mustan ja vihreän teen sekoitus.
Hieman omalaatuisempien puotien arvostaja ei rajoita ostosretkeään vain Hauptsraßelle vaan puikkelehtii myös pienille sivukaduille. [[Katedraali]]n lähellä sijaitsee muun muassa Konditoria Café Knösel (Haspelgasse), josta voi ostaa Heidelbergin erikoisuuksia Studentenkuss-nimistä isoja nougattäytteisiä suklaakonvehteja. Studentenkusseja saa tietysti lähes jokaisesta konditoriasta Vanhassa kaupungissa, mutta Knösel on valmistanut näitä herkkuja vuodesta 1863 lähtien.
Toinen makeanystävän paratiisi on Plöckillä sijaitseva Zuckerladen, jonka tunnistaa hyvin erikoisesta näyteikkunasta, jota omistaja on käyttänyt muun muassa ilmaistakseen mielipiteensä [[Irakin sota|Irakin sodasta]] vuonna 2003. Kauppa on suorastaan legenda kaupunkilaisten keskuudessa ja ulkopuolelle kertyy jonoa jo ennen kaupan avaamista. Erikoislaatuisen kyseisestä karkkikaupasta tekee muun muassa myymäläapulainen, joka kerää asiakkaan puolesta halutut karkit pussiin ja kassalla seisova omistaja, joka haluaa vaihtaa muutaman sanan jokaisen asiakkaansa kanssa.
| |||