Ero sivun ”Lapinvero” versioiden välillä

'''Lapinvero''' tarkoitti [[lappilaiset|lappilaisten]] [[vero]]ttamista ja rosvoamista aikana, kun [[Lapi]]ksi kutsutut fennoskandian sisämaa-alueet olivat vielä muiden kansojen ja heimojen keskenään jakamaa eränkäynti- ja verotusaluetta. Lappilaisilta haluttiin ennen kaikkea turkiksia, jotka saattoi myydä eteenpäin hyvään hintaan. Lappilaisia verottivat muun muassa [[norja]]laiset, [[Ruotsi|ruotsalaiset]], [[Kainuu|kainulaiset]], [[karjala]]iset, [[Häme|hämäläiset]] ja [[Venäjä|venäläiset]]. Myös saagoissa tunnetun [[Bjarmia]]n kerrottiin hallinnoivan lappilaisalueita. Veroretkille lähdettiin usein talvella hiihtäen, joukolla ja sota-aseissa. Perinteisen näkemyksen mukaan lapinverotus oli usein raskas taakka lappilaisille, joihin kohdistettiin väkivaltaa, jos nämä eivät maksaneet vaadittua määrää. Eri lapinkävijä-ryhmät saattoivat joskus verottaa toistensa lappilaiskyliä, jolloin verotus-oikeuksista syntyi taisteluja. Nykytutkijoista osa on sitä mieltä, että Lapin verotuksessa olikin enemmän kyse tavaranvaihdosta tai rituaalisesta lahjojenvaihdosta kuin ryöstelystä. Sekä rauhanomaista kaupankäyntiä että väkivallan uhkaan perustuvaa riistoa on kumpaakin saattanut esiintyä.

 

[[Luokka:Lappi]]