Ero sivun ”Basileios II” versioiden välillä

Basileios II tunnetaan ennenkaikkea hänen käymistään lukuisista sodistaan eri vihollisiaan vastaan: Saksan keisari [[Otto III|Otto III:tta]], [[longobardit|longobardien]] ruhtinaita, [[Benevento|Beneventoa]] sekä slaaveja (erityisesti bulgaareja) vastaan. Bulgaareja vastaan käydyt sodat olivat hyvin raakoja, joissa molemmat osapuolet syyllistyivät julmuuksiin toisiaan vastaan.

Vuonna 1014 [[Kleidionin taistelu]]ssa [[Struma]]joella Basileios löi bulgaarien armeijan. Hän otti vangiksi 15 000 sotilasta. Hän käski sokaista kaikki sotilaat, paitsi joka sadannelle jätettiin yksi silmä, jotta tämä sotilas olisi voinut johdattajohdattaa muun joukon kotia kohti. Tämän ja muiden vastaavien voittojen ansiosta hän sai kutsumanimen ”Bulgaarintappaja”. Hän valloitti Bulgarian Tonavalle asti. Tähän loppuivat bulgarialaissodat, jotka kestivät vuodesta 981 vuoteen 1018 asti.

Vuosina 1021–1022 Basileios kävi sotaa [[Georgia]]n kuningas [[Giorgi I|Giorgi I:n]] kanssa ja voitti senkin sodan. Samaan aikaan hän yritti saada aikaan Trapezundin sopimusta liittolaisensa, Armeijan kuningas Ovanes- Smbatin kanssa. Armenian kuninkaan hän pakotti testamenttaamaan maansa Bysantille. Tällä tavalla Basileioksen aikana luotiin mahdollisuudet myös Armenian liittämiseen Bysantin valtakuntaan. Sopimuksessa hänen seuraajansa Konstantinos VIII velvoitettiin huolehtimaan armenialaisista ja sen ruhtinaista. Mateos Urhaetsin mukaan Basileios otti vastaan armenialaisen uskon ja hänet nimettiin ”Armenian isäksi”. <ref>''Арутюнова-Фиданян В. А.'' Армянские средневековые историки об экспансии Византийской империи на Восток в X—XI вв. // Историко-филологический журнал. — 1978. — № 2. — С. 191—206.<blockquote> (стр. 50)</blockquote></ref>.

[[Krim]]illä käytiin vuonna [[988]] [[Rusien–Bysantin sota (988)|sota rusien ja bysanttilaisten välillä]]. [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] joukot piirittivät [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksen]] kaupunkia ja saivat sen antautumaan. Vladimir lähetti Basileiokselle viestin, jossa hän ilmoitti vallanneensa kaupungin. Hän uhkasi myös vallata pääkaupunki [[Konstantinopoli]]n, ellei Basileios antaisi Vladimirille sisartaan [[Anna Porfyrogenita]]a vaimoksi. Basileios ei halunnut antaa pakanalle sisartaan. Anna kieltäytyi aluksi avioliitosta pakanallisen Vladimir Suuren kanssa, koska sellaista avioliittoa ei voisi mainita keisarillisissa [[Annaalit|annaaleissa]]. Kun Vladimir suostui ottamaan kristillisen kasteen vastaan, niin hän oli jo tehnyt päätöksensä uskonnosta. Vladimir Suuri oli hyvin vaikuttunut Bysantin ortodoksiuskonnon käytännöistä, minkä vuoksi hän päätti kääntyä [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] jäseneksi.<ref>Nestorin kronikka, s.73</ref>

Vladimirin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. 19.5.[[988]] Vladimir kastettiin [[Krim]]in [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksessa]] Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna menivät naimisiin siellä. Samalla Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 6000 [[varjagit|varjagisoturia]]. Niistä muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[Varjagikaarti|varjagikaarti]].

Basileioksen hallitusaikana oli myös suuria kapinoita häntä vastaan. Keisarin kruunua tavoittelivat [[Bardas Skleros]] ja myöhemmin [[Bardas Fokas nuorempi]], jotka hävisivät taistelut.

Fokasin kampanja matki Sklerosin aiempaa kapinaa. Hän julisti itsensä keisariksi ja valloitti suurimman osan [[Vähä-Aasia]]a. Saatuaan Sklerosin vangittua eteni Fokas joukkoineen [[Abydos]]iin, jossa hän saattoi jäädä saarretuksi [[Dardanellit|Dardanelleille]].

Varjagisotureilla vahvistetun armeijansa kanssa Basileios II marssi Abydosiin. Kaksi armeijaa kohtasivat toisensa ja Fokas ratsasti armeijansa kärjessä pyrkien pääsemään kaksinkamppailuun keisari Basileioksen kanssa. Fokas ei onnistunut siinä vaan tippui hevosensa selästä ja hänet surmattiin taistelussa. Hänen päänsä katkaistiin ja tuotiin keisarille. Tähän taisteluun loppui kapina. <ref>{{cite book

| title =A History of the Byzantine State and Society

Basileios II vietti hyvin askeettista soturin elämää. Hän huolehti paremmin sotilaistaan kuin päivittäisistä hallitsijan velvollisuuksistaan. Hän eli keskiajan mieheksi varsin vanhaksi. Tuona aikana 67-69 vuotias oli hyvin vanha mies. Hän kuoli naimattomana ilman perillisiä. Ei ole tiedossa myöskään hänen aviottomista suhteistaan tai lapsistaan. Basileios ei naitattanut myöskään sukunsa naisia. Basileioksen kuollessa Konstantinos VIII:n tyttäret Zoe ja Theodora olivat jo liian vanhoja saamaan lapsia ja kolmas tytär Eudokia oli ryhtynyt nunnaksi. Näiden vuoksi Makedonian dynastia sammui ja Bysantin valtakunnassa alkoivat levottomat ajat.

* Lorenzo Riccardi, ''[https://www.academia.edu/1463694/_Un_altro_cielo_limperatore_Basilio_II_e_le_arti «Un altro cielo»: l’imperatore Basilio II e le arti]'', in “Rivista dell’Istituto Nazionale di Archeologia e Storia dell’Arte”, 61 (III serie, XXIX), 2006 [2011] (ISSN 0392-5285), pp. 103-146.

* Lorenzo Riccardi, ''[https://www.academia.edu/1188991/Observations_on_Basil_II_as_Patron_of_the_Arts Observations on Basil II as Patron of the Arts]'',in  <em>Actual Problems of Theory and History of Art</em>, I, ''Collection of articles.'' ''Materials of the Conference of Young Specialists'' (St. Petersburg State University,1-5 December 2010), St. Petersburg 2011 (ISBN 978-5-288-05174-6), pp. 39-45.