Ero sivun ”Yggdrasil” versioiden välillä

2 184 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
lisäyksiä
p (w)
(lisäyksiä)
[[Kuva:Yggdrasil.jpg|thumb|200px|Yggdrasil; kuvitusta Proosa-[[Edda]]n englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847.]]
'''Yggdrasil''' tunnetaan [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]] [[maailmanpuu]]na. Yggdrasilia kutsutaan myös nimillä Mímameiðr ja Lérað.<ref name="Encyclopedia Mythica">Lindemans{{Verkkoviite M.| Osoite = [http://www.pantheon.org/articles/y/yggdrasil.html Yggdrasil]| EncyclopediaNimeke Mythica</ref>= Yggdrasil [[Edda]]-runojen mukaan [[aasa|aasojen]] maailmaTekijä [[Asgård]],= valohaltioidenMicha maailmaF. [[Alfheim]]Lindemans ja [[Vaanit|vaanien]] maailmaJulkaisija [[Vanaheim]]= lepäävätEncyclopedia Yggdrasil-puun oksilla, ja puun runko lävistää ihmisten asuttamanMythica [[Midgard|Miðgarðr (Midgard)]]-maailmanViitattu keskustan.= Midgardin ympärillä sijaitsee jättiläisten maailma [[Jotunheim]] ja sen alla maanalainen kääpiöiden valtakunta [[Nidavellir]] ([[Svartalfheim]])22.6.2015 Maailmanpuun| kolmeKieli juurta= ulottuvat{{en}} alas [[Helheim]]-, [[Niflheim]]-, ja [[Muspelheim]]-maailmoihin asti}}</ref>.
 
Skandinaavisen mytologian mukaan maa koostui kolmesta tasosta. Korkeimmalla tasolla asuivat [[Asgård]]issa [[aasat]], [[Vanaheim]]issa [[vaanit]] ja [[Alfheim]]issa haltijat. Asgårdin alapuolella oli [[Midgård]], jossa asuivat ihmiset, [[Jotunheim]], jossa asuivat jättiläiset, [[Svartalfheim]], jossa asuivat mustat haltijat ja [[Nidavellir]], jossa asuivat kääpiöt. Asgårdin ja Midgårdin yhdisti [[Bifrost]], palava silta. Alimmalla tasolla oli manala [[Niflheim]]. Yggdrasilin runko ulottui kaikille tasoille ja sen oksat levittäytyivät kaikkialle maahan. Yggdrasilin juuret ulottuivat maailmankaikkeuden kaikille kolmelle tasolle.<ref name="Cotterell_2005_117">{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur Cotterell | Nimeke = Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä | Vuosi = 2005 | Sivu = 117 | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 1-40546-057-1 }}</ref>
[[Edda]]ssa kerrotaan, kuinka [[Odin]]-jumala roikkui Yggdrasilissa lävistettynä yhdeksän päivää. [[Ragnarök]]-myytin mukaan kaksi maailmanlopusta selviävää ihmistä, Lif ja Lifthrasir, pysyvät hengissä suojautumalla Yggdrasil-puun oksille.
 
[[Urdin kaivo]] oli Asgårdiin johtavan juuren alla. [[Mimir]]in lähde oli Jotunheimiin ulottuvan juuren alla. Niflheimiin ulottuvan juuren alta kumpusi [[Hvergelmir]], joki josta lähti kaikki luomakunnan yksitoista jokea.<ref name="Cotterell_2005_117" />
 
==Asukkaat==
Yggdrasilin oksilla istui kaikkitietävä kotka, jonka silmien välissä oli [[Veðrfölnir]]-haukka. Lohikäärme [[Niddhog]] jäyti Yggdrasilin juuria Niflheimissa. Orava [[Ratatosk]] toimi kotkan ja lohikäärmeen välisenä sanansaattajana. Samoin se puri puuta, jolloin siitä irtosi lahoja oksia. Näiden lisäksi oksilla asui neljä peuraa: Dain, Dvalin, Duneyr ja Durathror. Peurat edustivat neljää tuulta. Peurat söivät puun lehtiä ja silmuja. Koska puu kärsi sen asukkaiden aiheuttamista tuhoista, Urdin kaivon vierellä asuvat kolme [[Nornat|nornaa]] kaatoivat Yggdrasilin oksille päivittäin mudan ja veden sekoitusta.<ref name="Cotterell_2005_117">{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur Cotterell | Nimeke = Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä | Vuosi = 2005 | Sivu = 120 | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 1-40546-057-1 }}</ref><ref name="Encyclopedia Mythica" />
 
==Yggdrasil taruissa==
[[Odin]] antoi [[Mimir]]ille yhden silmistään, jotta sai juoda Yggdrasilin alla virtaavasta Mimirin lähteestä saadakseen viisauden. Hän hirttäytyi Yggdrasiliin yhdekäksi päiväksi, jotta oppisi riimujen salaisuudet. Jumalat kokoontuivat päivittäin ja pitivät tuomioistuimensa Urdin kaivolla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tessa Clark, Elizabeth Hallam, Cecilia Walters | Nimeke = Gods and Goddesses (''suom. Mytologian jumalat'') | Vuosi = 1996 | Sivu = 24 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy | Tunniste = ISBN 951-23-3647-2}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jean I. Young | Nimeke = The Viking Gods | Vuosi = 1995 | Sivu = 54-55 | Julkaisupaikka = Reykjavik | Julkaisija = Gudrun | Tunniste = ISBN 978-1-904945-95-6 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
27 593

muokkausta