Ero sivun ”Carl Immanuel Qvist” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Wiborg-lehden toimittaisvuodet korjattu.
(Wiborg-lehden toimittaisvuodet korjattu.)
'''Carl Immanuel Qvist''' ([[23. syyskuuta]] [[1827]] [[Hamina]] – [[30. tammikuuta]] [[1897]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[lääkäri]] ja sanomalehtimies.
 
Qvistin vanhemmat olivat kirkkoherra Carl Johan Qvist ja Catharina Naht. Hän tuli filosofian kandidaatiksi 1850 ja lisensiaatiksi 1852 (väitöskirjan aihe ''De philosophia juris Hegeliana''). Qvist perusti [[Johannes Alfthan]]in kanssa [[Wiborg (sanomalehti)|Wiborg-lehden]] ja toimi sen avustajana ja päätoimittajana 1850-18601855–1860. Tämän jälkeen hän avusti muitakin liberaaleja sanomalehtiä ja toimi 1861 sen hyväksi, että [[Tammikuun valiokunta]]a koskevasta suunnitelmasta olisi syntynyt perustuslain edellyttämä valtiopäiväkutsu.
 
Jouduttuaan liikemiehen toimissaan vararikkoon ja menetettyään samaan aikaan vaimonsa ja lapsensa [[kolera]]n uhrina Qvist ryhtyi 40-vuotiaana opiskelemaan lääkäriksi. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1873. Hänen lääketieteen väitöskirjansa ja eräät muutkin julkaisunsa koskivat juuri koleraa. 1873 Qvististä tuli Helsingin kaupungin vt. ja 1878 vakinainen [[kunnanlääkäri|kaupunginlääkäri]]. Hän teki muun muassa aloitteen [[Marian sairaala]]n perustamisesta. 1877 Qvist sai vastuulleen rokotusainevarikon ja teki sitten useiden vuosien aikana mikroskooppisia ja bakteorologisia tutkimuksia keinotekoisesti tuotetusta rokotusaineesta, jotka eivät kuitenkaan johtaneet toivottuihin tuloksiin. 1894 hänen aloitteestaan Helsinkiin rakennettiin eläinvaksiinin valmistuslaitos.
Rekisteröitymätön käyttäjä