Versio 26. helmikuuta 2014 kello 16.21 muokkaa Iljanne (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 11 598 muokkausta p Lisätty Epilä-raitti "Aiheesta muualla" -osioon. Lisäksi pientä kielenhuoltoa. ← Vanhempi muutos		Versio 22. kesäkuuta 2015 kello 18.02 muokkaa kumoa Jtuohini (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 000 muokkausta p Yksi virke tietosanakirjatyylisemmäksi ("jo"-sana poistettu; samalla korostettu asutuksen pysyvyyttä) ja toisen aikamuoto korjattu (Epilän mainitseminen vuoden 1540 maakirjassa) Uudempi muutos →
Rivi 23: '''Epilä''' on kaupunginosa [[Tampere]]ella. Alue rajoittuu [[Epilänharju]]un ja [[Tohloppi (järvi)\|Tohloppiin]] sekä [[Kaarila]]n kaupunginosaan. Epilässä on ollut pysyvää asutusta jo 1500-~~luvulla~~luvulta lähtien. Nykyisellä Winterin alueella sijainnut Epilä ~~mainittiin~~mainitaan vuoden 1540 maakirjassa [[Suur-Pirkkala\|Pirkkalan pitäjän]] Tohlopin kylään kuuluneena talona, jonka omisti tuolloin Heikki Epi. Nimi pohjautuu mahdollisesti ruotsalaiseen miehennimeen Ebbe. Vuosina 1759–1836 Epilä oli Harjun kappeliseurakunnan kappalaisen virkatalo.<ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 229. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref> Alueella on ollut [[Kaarilan kartano]]n laidunmaita. [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällissodan]] aikana maalis-huhtikuussa 1918 Epilässä käytiin ankaria taisteluja; [[Aatto Koivunen\|Aatto Koivusen]] komentama [[punakaarti]] voitti ruotsalaisen eversti [[Harald Hjalmarson\|Hjalmarsonin]] johtamat valkoiset useaan otteeseen. Ankarin hyökkäystaistelu käytiin 26. maaliskuuta 1918. Epilän alue siirrettiin siihenastisesta [[Pohjois-Pirkkala]]sta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Epilän, Kaarilan ja [[Hyhky]]n kaupunginosien yhteinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna 1953.<ref> Louhivaara 1999, s. 230. </ref>

Ero sivun ”Epilä” versioiden välillä