Avaa päävalikko

Muutokset

p
ei muokkausyhteenvetoa
Kaikista Suomen vuoden 1933 jälkeisistä metsäpaloista Isojoen-Honkajoen metsäpalo on toiseksi suurin, vuoden 1960 [[Tuntsan metsäpalo]]n ollessa suurin. Isojoen-Honkajoen metsäpaloalueen pinta-ala oli noin 1700 hehtaaria.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hovi, Matti; Kytö, Hannele & Rautio, Sanna-Kaisa | Nimeke = Fire and Forest – Kansainvälinen metsäpalosymposio Kajaanissa 13.–14.11.2007 | Vuosi = 2008 | Luku = Reunanen, Pasi: 14 Prescribed Fires in a Landscape Context: Their Potential in Sustainable Forest Management Planning | Sivu = 61 | Selite = Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 175 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Metsähallitus | Tunniste = ISBN 978-952-446-631-8 (pdf) | www = http://ec.europa.eu/environment/life/project/Projects/index.cfm?fuseaction=home.showFile&rep=book&fil=LIFE04NATFI000078_Fire_and_Forest.pdf | www-teksti = julkaisu Environment Directorate-General of the European Commissionin sivuilla | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Palo alkoi helteisenä sunnuntaina, 19. heinäkuuta 1959, kehittyen suurpaloksi. Palo alkoi Isojoen puolella, leviten yli lääninrajan Honkajoelle. Tuho-alue oli lähinnä metsää, pieneltä osalta suota ja hieman peltoa.
 
Sammutustöissä oli siviilejä, joilla oli reserviläisinä [[liikekannallepano]]a vastaava velvollisuus osallistua työhön, palokuntia laajalta alueelta sekä asevelvollisia. Alueella ei juurikaan ollut teitä, mikä hankaloitti sammutusveden ja moottoriruiskujen viemistä paloalueelle. Varusmiesten toiminta ja armeijan kalusto (radiopuhelimet, lentotiedustelu ja ruokahuolto) oli ratkaisevan tärkeää sammutustyössä.
 
Palo saatiin sammutettua alle viikossa, mutta jälkivartiointi jatkui pitkään. Myöhemmin alueelta jouduttiin hakkaamaan puustoa noin 15&nbsp;500 kiintokuutiometriä.
47

muokkausta