Avaa päävalikko

Muutokset

tiivistin tietoja ja löysin lähteenkin; olisiko tästä wiki-artikkeliksi? Onko kuvien oikeudet kunnossa?
<noinclude>{{Merkittävyys|20150617213356}}</noinclude>
'''Isojoen-Honkajoen metsäpalo''' tapahtui [[Isojoki|Isojoen]] ja [[Honkajoki|Honkajoen]] kuntien alueella heinäkuussa 1959. Palo tuhosi noin 1&nbsp;500 hehtaaria (15 km²) metsää, kaksi asuintaloa sekä talousrakennuksia karjoineen. Palon alta evakuoitiin satoja asukkaita. Isojoen-Honkajoen metsäpalo oli suurin asutetuilla alueilla ollut [[metsäpalo]] sotien jälkeen.
{{Uudelleenkirjoitettava}}
 
Palo alkoi helteisenä sunnuntaina, 19. heinäkuuta 1959, kehittyen suurpaloksi. Palo alkoi Isojoen puolella, leviten yli lääninrajan Honkajoelle. Tuho-alue oli lähinnä metsää, pieneltä osalta suota ja hieman peltoa.
<ref>https://commons.wikimedia.org/w/index.php?search=suurpalo&title=Special%3ASearch&go=Go</ref>
<gallery>
[[File:WP 20150616 14 13 47 Pro.jpg|thumb|Isojoen-Honkajoen suurpalo 1959.]]
</gallery>
Isojoen-Honkajoen metsäpalo alkoi helteisenä sunnuntaina 19. heinäkuuta 1959, kehittyen suurpaloksi.
 
Sammutustöissä oli siviilejä, joilla oli reserviläisinä liikekannallepanoa[[liikekannallepano]]a vastaava velvollisuus osallistua työhön, palokuntia laajalta alueelta jasekä asevelvollisia. Alueella ei juurikaan ollut teitä, mikä hankaloitti sammutusveden ja moottoriruiskujen viemistä paloalueelle. Varusmiesten toiminta olija ratkaisevanarmeijan tärkeääkalusto (radiopuhelimet, ettäruokahuolto) palooli saatiinratkaisevan tärkeää rajattuasammutustyössä.
Palo alkoi Isojoen puolella, leviten yli lääninrajan Honkajoelle. Siellä palo pääosin sitten riehuikin.
 
Palo saatiin sammutettua alle viikossa, mutta jälkivartiointi jatkui pitkään. Myöhemmin alueelta jouduttiin hakkaamaan puustoa noin 15&nbsp;500 kiintokuutiometriä.
Tuho-alueen laajuus oli n. 1700 hehtaaria, pieneltä osalta suota ja hieman peltoa.Isojoen-Honkajoen metsäpalo oli suurin asutetuilla alueilla ollut metsätuho sotien jälkeen.
 
== Lähteet ==
Sammutustöissä oli siviilejä,joilla oli reserviläisinä liikekannallepanoa vastaava velvollisuus osallistua, palokuntia laajalta alueelta ja asevelvollisia. Varusmiesten toiminta oli ratkaisevan tärkeää, että palo saatiin rajattua.
{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kirjastot.fi/items/show/121459 | Nimeke = Honkajoen Joulu 1968 | Tekijä = Rautjärvi, Pentti | Tiedostomuoto = | Selite = Muistelmia Honkajoen suurpalosta | Julkaisu = Joululehti | Ajankohta = 1968 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lions Club Honkajoki | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli = }}
 
<gallery>
Hyvänä apuna oli armeijan radiopuhelinkalusto ja ilmatiedustelu, joilla saatiin selvyyttä kaoottiseen tilanteeseen.
[[File:WP 20150616 14 13 47 Pro.jpg|thumb|Isojoen-Honkajoen suurpalo 1959.]]
 
WP 20150616 14 40 00 Pro.jpg|Palanut asuinrakennus
Ruokahuollossa oli varuskunnan soppatykkejä, myös siviilit toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
</gallery>
 
Vaikka kuivuus ja kuuma tuulinen sää vaikeuttivat sammutustöitä, saatiin palo hallintaan.Sammutustyö oli erittäin vaarallista,mutta pahemmilta henkilövahingoilta vältyttiin.
 
Alueelle ei useinkaan ollut teitä, se myös hankaloitti sammutusveden ja moottoriruiskujen viemistä kohteisiin.Tielinjoja ja raivioita voitiin tehdä nopeasti,kun saatiin kerättyä vielä
 
vähemmän käytössä olevia moottorisahoja maakunnan kaupoista.
 
Asutettuja rakennuksia ei tuhoutunut, tulirintamat saatiin rajattua täpärästi.Joitain talousrakennuksia karjoineen jäi tuleen,
 
Jälkivartiointi jatkui viikkoja kytevien turvemaiden takia.
 
Palanut puusto hakattiin ,metsänuudistus suoritettiin pääosin kylvönä.
 
Palon jälkiä ei enää ole näkyvissä, metsä on palautunut uudistuneena.
 
Tietoähde/kuvat:sanomalehti VAASA./1959
 
<ref>[https://commons.wikimedia.org/w/index.php?search=suurpalo&title=Special%3ASearch&go=Go</ref> Lisää kuvia Wikimediassa]
{| class="wikitable"
!
!
!
|-
|
|
|
|-
|
|
|
|-
|
|
|
|}
{{DEFAULTSORT:Isojoen-Honkajoen metsäpalo}}
16 277

muokkausta