Wikipedia

Ero sivun ”HL Kuru” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
täyd.
Malline, kielenhuoltoa
Rivi 1:
{{Laiva|pituus = 30,48 m|leveys = 5,58 m|kohtalo = Upposi Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929|nimi = HL Kuru|matkustajia = 214 (1915–1927)<br>218 (1927–1929)|kuva = Höyrylaiva Kuru.jpg|tyyppi = höyrylaiva}}'''Höyrylaiva Kuru''' oli suomalainen [[sisävesilaiva]], joka upposi [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] 7. syyskuuta 1929. ''Kurun'' uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.▼
[[Tiedosto:Höyrylaiva Kuru.jpg|thumb|HL Kuru ennen onnettomuuttaan.]]
▲'''Höyrylaiva Kuru''' oli suomalainen [[sisävesilaiva]], joka upposi [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] 7. syyskuuta 1929. ''Kurun'' uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
 
==Alus==
''Kuru'' rakennettiin Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikaan alus oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli [[Venäjän keisarikunnan laivasto|Venäjän merivoimien]] joukko-osasto Näsijärvellä. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]].<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Pöntinen, Petri| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>.
 
1920-luvulla linja-autoliikenne oli Kurun ja Länsi-Teiskon alueella vähäistä, jonka vuoksi Kuru-laivaan riitti runsaasti matkustajia ja rahtia. Kuru-laivan matkustajienMatkustajien tilat olivat laivan välikannella. Kapteenin hytti, komentosilta ja ohjaushytti olivat yläkannen etuosassa, savupiipun takana oleva tila oli varattu pelastusveneille.<ref>Kurun historia 1919-19851919–1985, s. 266</ref>
 
Kuru-laivanLaivan reitti alkoi Kurun kirkonkylän rapakolta aamuisin klo 6, pysähtymispaikkoina olivat Nygård, Tokonen, Kapee, Toikko, Röyniö, Rantala,. Tampereelle laiva saapui kello 21 paikkeilla. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin laiva pysähtyi edellisten lisäksi Toltaan, tiistaina IkosenIkoseen, torstaina Parkkuun, perjantainaja Leppälahdenperjantaina laiturillaLeppälahdelle. Paluumatkalle Tampereelle laiva lähti klokello 15:.15.<ref>Kurun historia 1919-19851919–1985, s. 266 </ref>
 
Kuru-laiva oli vuosittain liikenteessä n.noin 7seitsemän kuukautta, toukokuun alusta joulukuun alkupuolelle,. talvikuukausienTalvikuukausien ajaksi Kuru vedettiin talvitelakalle. Kurun matka Tampereelta Kuruun kesti n. 10 tuntia.<ref>Kurun historia 1919-19851919–1985, s. 265</ref>
 
==Kuru-laivanKurun uudistaminen==
Jatkuvasti lisääntyvien matkustajamäärien vuoksi ahtaaksi käyneen Kuru-laivan omistaja Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti 26.11.1922 pitämässään kokouksessa rakentaa yläkannelle matkustajatiloja sekä sisustaa laivan uudelleen.<ref>Kurun historia 1919–1985, s. 267</ref> Osa laivan osakkaista kuitenkin vastusti päättäväisesti korjauksia, jonka vuoksi korjaukset päästiin aloittamaan vasta 1927.
Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti 26.11.1922 pitämässään kokouksessa rakentaa yläkannelle matkustajatiloja sekä sisustaa laivan uudelleen.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 267</ref>
Osa laivan osakkaista kuitenkin vastusti päättäväisesti korjauksia, jonka vuoksi korjaukset päästiin aloittamaan vasta 1927.
 
Kuru-laivanKurun remontin suorittivat A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajan työntekijät Naistenlahden satamassa Tampereella. Työt aloitettiin Tammikuussatammikuussa 1927, purkamalla vanhat kansirakennelmat pois,. uusiUusi välikansi rakennettiin 5 -millisestä rihlapellistä, yläkansi puusta. Välikannen sivuseiniä pidennettiin edestä ja takaa kahdella metrillä. Neljä ensimmäisen luokan matkustajahyttiä rakennettiin yläkannelle savupiipun taakse,. kokoKoko yläkansi katettiin peltisellä aurinkokatoksella, jonka päälle laitettiin pelastusveneet. Laivan suuri höyrykattila uusittiin, samoin laivan sisustus, kaiteet ja putkistot.<ref>Kurun historia 1919-19851919–1985, s. 268 </ref>
 
Remontin jälkeen alkujaan kaksikerroksiseksi valmistettu Kuru oli uudistettu kolmikerroksiseksi. AlimmassaAlimmalla kerroksessakannella eli ruumassa, oli konehuone ja lastiruumat sekä kolmannen luokan matkustajien hytit. Välikannella oli suuri kolmannen luokan matkustajien tila, jossa oli myös laivan ravintola. Peräkannella oli kolme toisen luokan hyttiä. Yläkantta kiersi kävelysilta, jonka varrella oli runsaasti penkkejä. Ohjaamo ja ensimmäisen luokan hytit olivat yläkannella.<ref>Kurun historia 1919–1985, s. 268 </ref>
kolmannen luokan matkustajien hytit. Välikerroksessa oli suuri kolmannen luokan matkustajien tila, jossa oli myös laivan ravintola, peräkannella oli kolme toisen luokan hyttiä. Yläkantta kiersi kävelysilta, jonka varrella oli runsaasti penkkejä, ohjaamo ja ensimmäisen luokan hytit olivat yläkannella.<ref>Kurun historia 1919-1985, s. 268 </ref>
 
Remontin jälkeen Kuru-laivan matkustajaluvuksi määrättiin 218 henkeä, liikenteeseen ''Kuru'' palasi toukokuussa 1928.
 
==Uppoaminen==
[[Kuva:Kurun_kapteeni_Onni_Saarinen.jpg|thumb|left|200px|Kuru-laivanKurun kapteeni Onni Saarinen]]
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.<ref>Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.</ref>
 
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20&nbsp;m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 9</ref> Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia ''Kurun'' jälkeen satamasta lähti ''[[HL Tarjanne]]''.<ref name="pp" /><ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 10-1110–11 </ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 441</ref>
 
Laivalla oli uppoamishetkellä 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm | Nimeke =Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Jouni Keskinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.10.2010 | Kieli = }}</ref>
 
LaivaAlus lähti aikataulunsa mukaan klo 15:15 kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Suurin osa matkustajista oli laivan sisäosissa, välikannella ja alasalongeissa. Alkumatka Aallonmurtajalle, n.noin 100 metriä satamasta, sujui hyvin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12</ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 441</ref>
 
Matkustajia saattaneet ihmiset katselivat laivan matkan edistymistä satamalaiturilta ja Näsikalliolta.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12-1312–13</ref>
 
Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. ''Kuru'' oli tuntemattomasta syystä kallistunut hiukan vasemmalle. <ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 37</ref>
 
Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui [[ristiaallokko]]on, ja laivalta huomattiin kolme suurta [[hyökyaalto]]a. Silminnäkijät kuvasivat niitä suurimmiksi koskaan näkemistään.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref>
 
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessä ''Kurun'' keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoonlaivaan. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen,. laivanLaivan hätäsignaalit kutsuivat apua, ja matkustajia kehotettiin kiipeämään nopeasti yläkannelle. Ne jotka kerkesivät ottivat itselleen pelastusvöitä ja kajuuttaanhytteihin loukkuun jääneet potkivat ikkunoita rikki päästäkseen pois. Alakannella ja suljetuissa tiloissa olleet hukkuivat heti, yläkannella olleet matkustajat, n. 40-60noin 40–60 matkustajaa odottivat laivan kyljelle kavunneina pelastajia,. minkä jälkeen laivaAlus upposi nopeasti, vain muutamassa minuutissa.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442</ref>
 
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442-443442–443</ref>
 
==Kurun haaksirikkoisten pelastustoimet==
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen ''Tarjanteen'' perämies, joka huusi päällikkö Niilo Karimaalle ”Kuru on kaatunut”. Kapteeni Karimaa komensi laivan täyteen vauhtiin ja kiiruhti kohti uppoavaa ''Kurua'', joka vielä makasi aallokossa kyljellään, pelastuneita matkustajia kyljelleen kavunneina. Monet ''Tarjanteen'' matkustajina olleet naishenkilöt pyörtyivät kuullessaan haaksirikkoisten avunhuudot. ''Tarjanteen'' ehdittyä ''Kurun'' luokse, ''Kuru'' oli se jo vajonnut syvyyteen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 14-1514–15</ref>
[[Kuva:Tarjanteen_kapteeni_Niilo_Karimaa.jpg|thumb|left|200px|Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa]]
 
Monet ''Tarjanteen'' matkustajat olivat kauhun valtaamia ja eivät pystyneet osallistumaan pelastustöihin. Kolme kansimiestä, lastiperämies ja neljä laivan miehistöön kuulunutta naista, sekä muutamat rohkeammat matkustajat heittivät köysiä vedessä kelluvia matkustajia kohti.
pelastustöihin, kolme kansimiestä, lastiperämies ja neljä laivan miehistöön kuulunutta naista, sekä muutamat rohkeammat matkustajat heittivät köysiä vedessä kelluvia matkustajia kohti.
 
Kapteeni Karimaa ja luotsiperämies Leppänen pysyivät kaikenaikaakaiken aikaa laivan ruorissa. <ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15-17,15–17 ja 39</ref>
[[Kuva:Mustanlahden_satama_1929.jpg|thumb|right200px235x235px|Levoton ihmisjoukko Mustanlahden satamalaiturilla Tampereella 7.9.1929.]]
''Kurun'' matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla Kurun matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka ''Kurun''aluksen kaaduttua, hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 27</ref> Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertymään runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta he katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, ja suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille, vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. ''Tarjanteen'' sireenin kutsuessa apua väkijoukkojen vaatimukset koventuivat, pelättiin ''Tarjanteenkin'' uppoavan.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 444</ref>▼
''Kurun'' matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla
▲''Kurun'' matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka ''Kurun'' kaaduttua, hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 27</ref> Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertymään runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta he katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille, vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. ''Tarjanteen'' sireenin kutsuessa apua väkijoukkojen vaatimukset koventuivat, pelättiin ''Tarjanteenkin'' uppoavan.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 444</ref>
 
Poliisimestari selvitti satamassa oleviaolevien laivojen mahdollisuuksia osallistua pelastustöihin,. useimmatUseimmat laivoista olivat kuitenkin tarkoitukseen liian pieniä,. Näsi-yhtiön suuremmat laivat ''Näsi I'' ja ''Näsi II'', olivat satamassa, mutta ''Näsi I'':n koneisto oli poistettu korjauksen vuoksi, ja ''Näsi II'':n potkuriin oli takertunut köysi. Vain hinaaja ''Näsijärvi'' kelpasi pelastustöihin, mutta laivan kapteeni ja perämies olivat poissa, ja höyrypannussa oli liian vähän painetta, jota alettiin välittömästi nostamaan. ''Näsijärvi''Hinaaja laivaanNäsijärveen etsittiin sopiva päällystö ja vapaaehtoisia pelastustoimiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 32-33</ref>
[[Kuva:Hinaaja_Nasijarvi_Kurun_pelastustoissa_1929.jpg|thumb|left|200px208x208px|Hinaaja Näsijarvi Kurun pelastustöissä 7.9.1929.]]
Hinaaja ''Näsijärvi'' lähti pelastustöihin tilapäisellä miehistöllä ja ilman päällikköä, vanhimman laivamiehen Lauri Nevasen johtamana,. tilapäisinäTilapäisinä apumiehinä olivat satamaviskaali Mäenpää ja liikemies J. A. Sulkava,. mukanaMukana oli myös kolme laivamiestä: Elo Mäkinen, Herman Kekola, ja Arvo Kivistö. Laivalla oli mukana myös tohtori Wass, joka antoi pelastettaville ensiavunensiapua. Hinaaja ''Näsijärvi'' veti perässään laivavenettä, jossa olivat J. A. Sulkava ja N. Saarinen, jotka pelastivat laivaveneeseen kolme ihmistä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15-1815–18</ref>
 
Pelastustöihin osallistui Purjehduspaviljongilta auttamaan tullut moottorivene ”Suunta”Suunta, jonka ohjaajina toimivat yhteiskoululainen Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva, sekä pelastustehtävissä kauppias Kalle Kivinen ja johtaja Vilho Sjöblom. ''Suuntaan'' pelastettiin eräs nuori naishenkilö. ja yritettiin pelastaa erästäErästä vanhempaa naishenkilöä, joka sai otteen pelastusrenkaasta, yritettiin myös pelastaa, mutta jotahäntä ei pystytty vetämään veneeseen, hänen kädessään kiinni pitämänsä isonsuuren matkalaukun vuoksi,. lopultaLopulta nainen irrotti kätensä pelastusrenkaasta ja vajosi syvyyksiin. Seuraavaksi pelastettiin monttööri Varis, joka oli lauttojen ja pelastusrenkaiden varassa. Miestä joka oli takertunut aaltojen kuljettamiin tikapuihin, ei kyetty pelastamaan ''Suuntaan'', renkaanpelastusrenkaan heiton epäonnistuttua, mutta. hänetHänet pelastettiin kuitenkin hetken päästä hinaaja ''Näsijärven'' perässä vedettävään laivaveneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 19-20,19–20 ja 29</ref> Kurun matkustajista saatiin pelastetuiksi vain 22 ihmistä, joista moottorivene ''Suuntaan'' pelastettiin 2 ihmistäkaksi, Hinaaja ''Näsijärveen'' 3 ihmistäkolme ja ''Tarjanteeseen'' 15 ihmistä, kahden ihmisten ajauduttua rantaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 39</ref> ▼
Hinaaja ''Näsijärven'' pelastaessa kahta pelastusveneessä ajelehtivaa ihmistä, ajautui laivan ohitse 10-15 metrin päässä tyhjän maitokannun ja pelastusvyön kannattelema vanha mies, jota ei kyetty pelastamaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 29-30</ref>
 
Pelastustöissä mukana olleet partiolaiset Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva saivat 18. lokakuuta 1929 Suomen partiolaisten kultaisen sankarimerkin ja hengenpelastusmitalin.<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref> ▼
▲Pelastustöihin osallistui Purjehduspaviljongilta auttamaan tullut moottorivene ”Suunta”, jonka ohjaajina toimivat yhteiskoululainen Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva, sekä pelastustehtävissä kauppias Kalle Kivinen ja johtaja Vilho Sjöblom. ''Suuntaan'' pelastettiin eräs nuori naishenkilö ja yritettiin pelastaa erästä vanhempaa naishenkilöä, joka sai otteen pelastusrenkaasta, mutta jota ei pystytty vetämään veneeseen, hänen kädessään kiinni pitämänsä ison matkalaukun vuoksi, lopulta nainen irrotti kätensä pelastusrenkaasta ja vajosi syvyyksiin. Seuraavaksi pelastettiin monttööri Varis, joka oli lauttojen ja pelastusrenkaiden varassa. Miestä joka oli takertunut aaltojen kuljettamiin tikapuihin, ei kyetty pelastamaan ''Suuntaan'', renkaan heiton epäonnistuttua, mutta hänet pelastettiin hetken päästä hinaaja ''Näsijärven'' perässä vedettävään laivaveneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 19-20, 29</ref> Kurun matkustajista saatiin pelastetuiksi vain 22 ihmistä, joista moottorivene ''Suuntaan'' pelastettiin 2 ihmistä, Hinaaja ''Näsijärveen'' 3 ihmistä ja ''Tarjanteeseen'' 15 ihmistä, kahden ihmisten ajauduttua rantaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 39</ref>
 
Poliisit yrittivät lähteä pelastustöihin kolmella soutuveneellä, joista yksi murskaantui aallonmurtajaan, jolloin yksi poliiseista vain täpärästi välttyi hukkumiselta,. tämänTämän jälkeen yrityksestä luovuttiin. Yksi Kuru laivanKurun pelastusveneistä ajautui aallonmurtajalle,. veneenVeneen reunoilla roikkui kolme ihmistä ja veneessä oli kaksi ihmistä. Yksi näistä ihmisistäheistä kuoli aaltojen heittäessä hänet päin aallon murtajanaallonmurtajan kiviä, jolloinjonka hänen päänsä murskautui,jälkeen hänet saatiin kuolleena rannalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 33-3433–34</ref>▼
▲Pelastustöissä mukana olleet partiolaiset Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva saivat 18. lokakuuta 1929 Suomen partiolaisten kultaisen sankarimerkin ja hengenpelastusmitalin.<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref>
 
Kaupungista riensi koko ajan juosten ja autoilla lisää väkeä Mustalahden satamaan, osa saapui juosten ja osa autoilla. Kaupungin sairasautokin saapui paikalle. Tieto onnettomuudesta levisi naapuripitäjiin., ja Onnettomuudestauppoamisesta kerrottiin saman päivän aikana Berliinin ja Tukholman lehdissä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 34-35</ref>▼
Poliisit yrittivät lähteä pelastustöihin kolmella soutuveneellä, joista yksi murskaantui
▲aallonmurtajaan, jolloin yksi poliiseista vain täpärästi välttyi hukkumiselta, tämän jälkeen yrityksestä luovuttiin. Yksi Kuru laivan pelastusveneistä ajautui aallonmurtajalle, veneen reunoilla roikkui kolme ihmistä ja veneessä oli kaksi ihmistä. Yksi näistä ihmisistä kuoli aaltojen heittäessä hänet päin aallon murtajan kiviä, jolloin hänen päänsä murskautui, hänet saatiin kuolleena rannalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 33-34</ref>
 
''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä. Kurun kapteeni Onni Saarinen oli yksi pelastuneista.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442</ref>▼
▲Kaupungista riensi koko ajan lisää väkeä Mustalahden satamaan, osa saapui juosten ja osa autoilla. Kaupungin sairasautokin saapui paikalle. Tieto onnettomuudesta levisi naapuripitäjiin. Onnettomuudesta kerrottiin saman päivän aikana Berliinin ja Tukholman lehdissä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 34-35</ref>
 
▲''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä. Kurun kapteeni Onni Saarinen oli yksi pelastuneista.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442</ref>
 
==Hukkuneiden nostaminen ja naaraus==
Kuru-laivanKurun mukana hukkuneiden ihmisten nostamiseen ryhdyttiin vasta maanantaina 9.9.1929,. laivaLaiva oli uponnut 15 metrin syvyyteen.
[[Kuva:Lansi-Teiskon_Kurulaivan_uhrien_yhteishautaus.jpg|thumb|right|200px|Länsi-Teiskon KurulaivanKurun uhrien yhteishautaus 1929.]]
LaivanHylyn läheisyydestä nostettiin 44 ruumista ylös,. ruumiitaRuumiita kuljetettiin aluksi moottoriveneellä satamaan, mutta myöhemmin tuotiin paikalle lotja, johon ruumiit kerättiin. Kaupungin ruumishuoneelle ei mahtunut kuin 14 ruumista, muutjonka vuoksi loput vietiin Frenckellin tehtaan varastohuoneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 42</ref>
[[Kuva:Sukellus_Kurun_hylkyyn_1929.jpg|thumb|left|200px|Sukellus Kurun hylkyyn 1929, sukeltaja Kalle Raitanen.]]
Tiistaina oli yli 20 poliisia naaraamassa ja muutamia sukeltajia laivan läheisyydessä,. tuolloinTuolloin nostettiinsaatiin nostettua 5viisi ruumista. Keskiviikkona nostettiin 29 ruumista, joista suurin osa oli Kurun välikannella. Torstaina löydettiin vielä 20 hukkunutta., Perjantainaperjantaina 13, hukkunutta.lauantaina Lauantaina 6 hukkunuttakuusi ja sunnuntaina 5viisi. MaanantainaSeuraavana 3maanantaina nostettiin kolme ruumista., Keskiviikkonakeskiviikkona 1yksi ja torstaina 2vielä hukkunuttakaksi. Kaiken kaikkiaan löydettiin 118 ruumista.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 45</ref> Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> Pelastuneita oli yhteensä vain 22.
[[Kuva:Kurun_uhrien_hautaus_Tampereen_hautausmaalla.jpg|thumb|right|200px|Kurun uhrien hautaus Tampereen hautausmaalla 1929.hautausmaalle]]
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivanKurun haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsikallio]]lla paljastettiin toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki ''Kurun'' uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
[[Kuva:Kurun_vanha_kirkkoherra_siunaa_Kurun_uhreja.jpg|thumb|left|200px|Kurun vanha kirkkoherra siunaa Kurun uhreja 1929.]]
 
== Nosto ja kunnostus ==
Sunnuntaina 22.9.1929 ''Kurun'' runkohylky nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. ''Kuru'' tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref>
 
Näsijärven pohjasta nostettu ''Kuru''alus teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref>
 
[[Tiedosto:Kuru-1.jpg|thumb|Höyrylaiva Kurun runko Visuvedellä syyskuussa 2010.|240x240px]]
''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentäparin vuotta.kymmenen vuoden ajan
 
''Kurun'' runko on edelleen reitinreittinsä varrella ”raatona” maalle nostettuna.<ref name="pp" />.
 
=== Höyrykone ===
Kun laiva oli muutettu proomuksi, niin sen höyrykone myytiin [[Turenki|Turengin]] sahalle voimanlähteeksi. Sieltä sen tie kulki 1940-luvulla [[Länkipohja]]n sahalle ja 1960-luvulla [[Alavus|Alavuden]] puunjalostustehtaalle. Alavudelta höyrykone lahjoitettiin Tampereen museoille vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin ja asetettiin näytteille Mustanlahden satamaan vuonna 2013.<ref >{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomas Macgilleon| Otsikko = Nässyn Titanicin mylly palasi| Julkaisu =Aamulehti Moro | Ajankohta =4.7.2013|Sivut =12}}</ref>
 
== Onnettomuuden syyt ==
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijansuunnittelijoiden tai asiantuntijanasiantuntijoiden neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />.
 
Onnettomuuden syiden tutkijat huomauttivat välikannen etuovien olevan sisäänpäin aukenevia, jonka vuoksi keulakannelle päässyt vesi pääsi valumaan laivan sisäosiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38</ref>
 
==LähdekirjatLähteet==
*Orvo Kärkönen: ''Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929'', Otto Andersinin kustannusliike, 1929
*Laitinen Erkki: ''Vanhan Ruoveden historia III:5. Kurun historia 1919-1985'', Kurun kunta, Gummerus, 1992, ISBN 951-96478-0-5
*Jutikkala, Eino: ''Tampereen historia 3. Vuodesta 1905 vuoteen 1945'', Tampereen kaupunki, 1979, ISBN 951-9430-01-6
 
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru”