Ero sivun ”Pikaraitiotie” versioiden välillä

Uudet järjestelmät tehdään yleensä suurella korileveydellä kapasiteetin lisäämiseksi. Pienin kaarresäde on 20–50 metriä. Vaunujen pituus on noin 20–50 metriä ja ne ovat yleensä nivelöityjä. Junapituus on useissa järjestelmissä jopa 75–100 metriä. Saksassa standardiksi ovat muodostumassa 37,5 metrin pituiset vaunut ja 75 metrin mittaiset junat. Kaarresäde ja korileveys määrittävät tilantarpeen. Yleensä kaksiraiteinen pikaraitiotie vaatii 5-75–7 metriä tilaa sivusuunnassa. Pienemmän vaakatasoisen ja pystysuuntaisen kaarresäteen takia pikaraitiotie voidaan sijoittaa vapaammin kaupunkiympäristöön kuin metro.

Suomessa pikaraitioteitä esitettiin ensi kerran [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma|MunkkiniemiMunkkiniemi–Haaga-Haaga]] ja Pro Helsingfors -suunnitelmissa 1918. Nykyaikaiset perusperiaatteet (liikenne-etuudet, omat kaistat) täyttäviä pikaraitiotielinjoja ehdotettiin Helsinkiin ([[Kulosaari|Kulosaaren]] ja [[Herttoniemi|Herttoniemen]] suunta) ja [[Turku]]un (Satakunnantien ja Uudenmaantien suunnat) [[1950-luku|1950-luvulla]]. [[Turun raitiotiet|Turun raitioteiden]] 1956 rakennettua Korppolaismäen linjaa voidaan pitää pikaraitiotietyyppisenä, sillä oli oma kaista ja varoitusvalot autoilijoille.

Suomessa pikaraitioteitä ei vielä ole, mutta niitä on pisimmälle suunniteltu Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Lisäksi niitä on kaavailtu mm. Kouvolaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/03/11/Kouvola+selvitytt%E4%E4+mahdollisuutta+raidebussien+k%E4ytt%F6%F6n/200824936569/4 | Nimeke = Kouvola selvityttää mahdollisuutta raidebussien käyttöön | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =11.3.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kouvolan Sanomat | Viitattu = 12.3.2008 | Kieli = }}</ref> ja [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]] sekä epävirallisemmin mm. [[Kokemäki]]-–[[Pori]]-radan maastokäytävään sekä [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n välille.

Pääkaupunkiseudulla pikaraitiotietä on selvitetty [[Jokeri-linja]]lla, Helsingin Arabian ja Viikin välille (nk. Viira), Etelä-[[Espoo]]ssa ja Vantaan poikittaislinjalla [[Myyrmäki]] -– [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaa]] -– [[Tikkurila]] -– [[Hakunila]] -– [[Mellunmäki]]. Lisäksi Helsingin Kruunuvuorenrannan raitiotiehankkeen suunnitelmissa on varauduttu linjan muuttamiseen pikaraitiotieksi Santahaminan rakentuessa. Jokeri-linjan muuttaminen bussista pikaraitiotieksi on vahvimmin tuettu hanke.

*[[Tapiola]] (metroasema) -– [[Leppävaara]] -– Helsinki -– [[Pisara-rata|Pisara]]

*[[Soukka]] -– [[Kivenlahti]] -– [[Kauklahti]] -– Helsinki -– Pisara

*[[Klaukkala]] -– [[Vantaankoski]] -– Helsinki -– Pisara

*[[Aviapolis]] -– Tikkurila -– Helsinki -– Pisara

*Hakunila -– Tikkurila -– Helsinki -– Pisara

*[[Malmin lentokenttä]] -– [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] -– Helsinki -– Pisara

Tampereella on käynnissä ''[[Tampereen pikaraitiotie|raitiotien]]''<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit|nimeke = Tampereen raitiotie|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>'' ''kehitysvaihe allianssiprojetissa, jonka tarkoitus on rakentaa linjat Hervannasta Tampereen keskustaan ja sieltä edelleen Lentäväniemeen. Lisäksi [[TAYS]]:lle tulee oma haara. Linjat rakennetaan 14351 435 mm raideleveydelle.

[[Turun pikaraitiotie|Turussa pikaraitiotietä]] on suunniteltu aiemmin kaupunkiseudun nk. Keskusakselille [[Naantali]] -– [[Raisio]] -– Turku -– [[Kaarina]] sekä [[Varissuo]]n ja [[Runosmäki|Runosmäen]] lähiöihin. Raitiotie kulkisi keskustan halki maan pinnalla. Alustavasti on tutkittu myös duoraitiovaunuliikennettä Turusta Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle. Myös Turussa raideleveys olisi 15241 524 mm duoraitiovaunujen mahdollistamiseksi.