Ero sivun ”Flunssa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kimer (keskustelu | muokkaukset)
p Kielikorjauksia, fix
Rivi 21:
'''Flunssa''' eli '''nuhakuume''' ja '''vilustuminen''' on viruksen aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden limakalvontulehdus.<ref name=hs.tieto>Tamminen, Tuomo: Loppu flunssalle, tietolaatikko Flunssa ei ole influnssa. ''Helsingin Sanomat'' 16.11.2013, Lauantailiite, s. 5.</ref><ref>Kielitoimiston sanakirja: [http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vilustua&SearchWord=vilustua&page=results vilustua]</ref><ref>Kielitoimiston sanakirja: [http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vilustumistauti&SearchWord=vilustumistauti&page=results vilustumistauti]</ref> Se on ylähengitystien infektiotaudista yleisesti käytetty nimitys.
 
Flunssaa ei pidä sekoittaa [[influenssa]]an, joka on huomattavasti vakavampi sairaus ja eri viruksen aiheuttama. Nimien samankaltaisuus aiheuttaa usein sekaannusta. Toisaalta myös rinovirus aiheuttaa vakavia sairaustiloja ja vie lapset influenssaa useammin sairaalahoitoon. Se on vaarallinen keuhkoahtaumatautia tai astmaa sairastaville ja raivaa tietä bakteerien aiheuttamille jälkitaudeille.<ref name="HSTT"/>
 
Flunssa on Suomessa yleisin lääkärin päivystysvastaanotolle hakeutumisen syy. Aikuiset sairastuvat flunssaan 1-5 ja lapset 5-10 kertaa vuodessa.<ref name="Duodecim">"Flunssa" Duodecim 1992;108(20):1735 Hannu Jalanko, katsaus</ref>
 
==Aiheuttaja==
Flunssan aiheuttaja on jokin [[virus]]; yleisin aiheuttaja on [[rinovirus]], joka aiheuttaa 30–50 prosenttia kaikista tautitapauksista. Muita yleisiä aiheuttajia ovat [[koronavirus|korona-]], [[adenovirus|adeno-]], [[parainfluenssa-]] ja [[RS-virus|RS-virukset]]. Kaikkiaan erilaisia flunssan aiheuttavia viruksia tunnetaan yli 200.<ref name="Duodecim">"Flunssa" Duodecim 1992;108(20):1735 Hannu Jalanko, katsaus</ref>
 
Kylmettymisellä on osansa flunssan puhkeamiseen. Liian niukasti säätilaan nähden pukeutuminen saakylmettää ihmisen kylmettymään, ja semikä alentaa elimistön [[immuniteetti|immuunipuolustusjärjestelmää]] siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua.<ref>[http://yle.fi/uutiset/flunssakausi_riivaakin_alkukesaan_asti/6561178 Ylen uutiset 3.4.2013]</ref> Oulun yliopistossa vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa flunssatapausten on todettu lisääntyvän ilman kylmetessä ja ilman absoluuttisen kosteuden pienentyessä.<ref name="OuluTiinaMakinen"> Cold temperature and low humidity are associated with increased occurrence of respiratory tract infections, Mäkinen TM, Juvonen R, Jokelainen J, Harju TH, Peitso A, Bloigu A, Silvennoinen-Kassinen S, Leinonen M, Hassi J. Respir Med. 2009 Mar;103(3):456-62. Epub 2008 Nov 1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/18977127/ </ref> Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa on selvitetty mekanismia, jolla kylmettyminen aiheuttaa flunssan. Kylmällä ilmalla nenän immuunisolujen kyky kontrolloida viruksien lisääntymistä limakalvolla heikkenee. Tutkittaessa asiaa soluviljelmässä 37 ja 33 asteessa, ilmeni että kylmässä immuunijärjestelmän kyky estää viruksen kopioitumista oli selvästi heikentynyt. Näin virukset pääsivät valloilleen.<ref name="hs.fi.terveys">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/terveys/a1305914721579 | Nimeke =Tutkimus: Flunssafirus kukoistaa Kylmässä nenässä| Tekijä =Jani Kaaro | Ajankohta =7.1.2015 | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Viitattu = 7.1.2015 }}</ref>
 
Virus ei siten aina välttämättä aiheuta tautia, vaan ihminen voi olla oireeton taudinkantaja kunnes virus sopivissa oloissa, esimerkiksi kylmettymisen seurauksena, aiheuttaa taudin. Nielun takaseinästä kivun tai kutinan oirein alkavan taudin aiheuttaa yleensä rinovirus, kovan kurkkukivun takana ovat muut virukset, kuten [[adenovirus]].<ref name=hs.tieto/><ref name="hs.fi.terveys" />
 
==Tartunta ja sen välttäminen==
Flunssa voi tarttua usealla eri tavalla, ja tartuntatapa vaihtelee viruksen ja tilanteen mukaan. Joskus tarttuminen tapahtuu [[Pisaratartunta|aerosoli- eli pisaratartuntana]]. Myös [[kosketustartunta]] on mahdollinen;. siinäSilloin viruksen tarttuminen tapahtuu esimerkiksi [[kättely]]n kautta. Virus voi tarttua myös epäsuorasti potilaan juuri koskettaman esineen kautta.
 
Flunssan itämisaika on yleensä yhdestä kahteen vuorokautta.<ref>[http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,623,635,7086,1249,1251 Hus.fi]</ref>
 
Koska flunssa leviää tarttumalla, sitä voi ''yrittää'' välttää hyvällä käsi[[hygienia]]lla ja pysymällä flunssa[[epidemia|epidemioiden]] aikana pois väkijoukoista. Tilat, joissa oleilee pitkiä aikoja paljon ihmisiä, kuten [[koulu]]t, [[päiväkoti|päiväkodit]] ja [[varuskunta|varuskunnat]], ovat tehokkaita flunssan levittäjiä.
 
Rokotetta flunssaan ei ole olemassa. "Flunssarokotteesta" puhuttaessa kyse on huolimattoman kielenkäytön aiheuttamasta sekaannuksesta [[Rokote|rokotteeseen]], joka antaa suojan [[influenssa]]a vastaan.<ref name="Duodecim"/> Syy siihen, ettei flunssarokotetta ole, on se että tautia aiheuttavia viruksia on niin paljon, noin 200, että yhtä yksittäistä rokotetta on mahdoton kehittää.<ref name="HSTT">Tuomo Tamminen, Loppu flunssalle. Helsingin Sanomat 16.11.2013 lauantailiite s. 4-7</ref>
 
==Oireet==
Tavallisimmat flunssan oireet ovat [[räkä]], aivastelu, [[yskä]], [[kuume]], äänen käheys, lihassäryt, [[kurkkukipu]], päänsärky ja paineen tunne [[poskiontelo]]issa. Oireet riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja kunnosta. Aikuisilla esiintyy useimmiten yskää ja limannousua, ja lapsilla yleisin oire on [[nuha]]. Flunssa alkaa usein, viruksesta riippuen, kurkkukivulla, joka saattaa säteillä korviin. Seuraavina oireina esiintyy runsasta räkäisyyttä sekä mahdollisesti paineentunnetta poskiontelon tai otsalohkon alueella.
 
==Hoito==
Flunssaa pidetään ihmisten yleisimpänä sairautena. Se paranee myös itsestään levolla ja oireiden lievityksellä.<ref>[http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2502&article=1937&index=A&page=1 YTHS]</ref>
 
Flunssan oireita voidaan lievittää tavallisilla särkylääkkeillä, kuten [[ibuprofeeni]]lla ja [[parasetamoli]]lla. Nenän tukkoisuutta ja nuhaa voidaan lyhytaikaisesti helpottaa nenän limakalvon turvotusta poistavalla lääkkeellä. Kansanperinteessä [[sipulimaito]]a pidetään tehokkaana lääkkeenä flunssaa vastaan.<ref>Anne Pitkäranta, (artikkelin nimi) Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2008 sivu 2563, </ref> Pääasiallisin hoitomuoto on lepo, koska elimistö poistaa levossa tehokkaammin taudinaiheuttajia. Myös höyryhengityksestä ja [[nenähuuhtelu]]kannun käytöstä sekä kuumien juomien nauttimisesta voi olla apua. Yleisin Suomessa käytössä oleva luontaislääke jonka ainesosa on ''[[Echinacea]]''-suvun kasvi, tavallisesti [[kaunopunahattu]] (''E. purpurea''), on suosittu juuri flunssan ehkäisemisessä, kun sitä ottaa heti ensi oireisiin. Sen on tutkimuksissa osoitettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.<ref>[http://www.finnanest.fi/files/korpela_luontais.pdf Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta]</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 56:
 
== Aiheesta muualla ==
* [[Jarkko Tontti]]: [http://www.hs.fi/elama/a1305919328713 Flunssa pakottaa pysähtymään, ja se on salaa ihan mukavaa] Helsingin Sanomat 20.1.2015.
* [http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00590&p_haku=flunssa Nuhakuume (flunssa)],''Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim'', 2009.-
* [http://www.flunssa.com/kausiflunssa/mita-flunssa-on Mitä flunssa on -artikkeli]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Flunssa