Ero sivun ”K. F. Ordin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
myös alkuperäisen tekstin lähteet alaviitteisiin ja täydennetään samalla tätä; muotoillaan suomettumis-lisäys vähän uusiksi, koska kyseessä on kuitenkin kiistanalainen näkemys
väliotsikoita, täydennys johdantoon, lis.
Rivi 1:
[[Tiedosto:K. F. Ordin.jpg|thumb|190px|K. F. Ordin, ajankohta tuntematon.]]
 
'''Kesar Filippovitš Ordin''' ([[1835]] – [[5. kesäkuuta]] [[1892]] [[Muolaa]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=4188|nimi=Ordin, Kesar Filippovitsh|tekijä=Kristiina Kalleinen|ajankohta=3.4.2006}}</ref> oli venäläinen [[Hovimestari (Venäjä)|hovimestari]], [[Salaneuvos (Venäjä)|salaneuvos]] ja Suomen 1800-luvun historiaan perehtynyt harrastelijatutkija, joka tunnettiin yhtenä ”Suomen-syöjänä” eli [[Suomen autonominen suuriruhtinaskunta|Suomen autonomian]] vastustajana. Hänen 1880-luvun lopulla julkaisemansa tutkimukset ja hänen venäläisissä lehdissä ilmestyneet kirjoituksensa Suomen autonomian syntyvaiheista herättivät paljon arvostelua ja vastustusta Suomessa.
 
==Elämä==
Luonnontieteitä [[Pietarin yliopisto]]ssa opiskellut Ordin loi uransa virkamiehenä [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] sotilaskuvernöörin kansliassa. Vuodesta 1861 hän oli sotilaskenraalikuvernöörin kanslian osastopäällikkö ja kuului useisiin Pietarin terveydenhuollon ongelmia käsitelleisiin komitoihin. Hän sai 1871 kamariherran ja [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimet. Ordin kuoli vuonna 1892.<ref name="KB" />
 
==Tutkimukset Suomen historiasta==
Ordin osti vuonna 1870 huvilan Muolaasta [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]] – Suomen alueelta – ja törmäsi silloin Suomen ja Venäjän poikkeavien lainsäädäntöjen aiheuttamiin ongelmiin. Tämän johdosta ja Venäjän [[Slavofilia|slavofiilisten]] lehtien Suomea koskevan kriittisen kirjoittelun innoittamana hän ryhtyi 1880-luvulla harrastelijana tutkimaan Suomen lähihistoriaa. Ordinin ensimmäinen Suomea koskenut artikkeli ilmestyi jo 1877 ''Sobesednik''-nimisessä lehdessä. Vuonna 1888 Ordin käänsi venäjäksi [[Leo Mechelin]]in Suomen valtio-oppia esittelevän pamfletin ''Précis du droit public de Grand-Duché Finlande'' (”Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan valtio-oikeudesta”) ja täydensi sen samalla laajoilla alaviitteillä, joissa kumosi Mechelinin alkuperäiset päätelmät. Käännöksen otsikko oli ''Konstitutsija Finljandij v izlozenij mestnago senatora L. Mehelina'' (”Suomen perustuslaki senaattori Mechelinin mukaan”). Seuraavana vuonna Ordin julkaisi lähes tuhatsivuisen kaksiosaisen tutkimuksensa ''Pokorenie Finljandij'' (”Suomen valloitus”), jossa hän laajoihin alkuperäislähteisiin nojaten kumosi suomalaisten vallitsevat autonomiatulkinnat: Ordinin mukaan [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä 1809]] ei vahvistettu mitään Suomen perustuslakeja, vaan pelkästään liitettiin uusi provinssi Venäjän valtakuntaan. Tutkimus sai [[Venäjän tiedeakatemia]]n palkinnon. Suomessa sitä pidettiin vaarallisena hyökkäyksenä maan autonomiaa vastaan. Siihen vastasi omalla tutkimuksellaan muun muassa [[J. R. Danielson-Kalmari]], joka osoitti Ordinin teoksesta paljon detaljivirheitä ja liitoitteluja, vaikka ei kyennytkään torjumaan sen pääväitettä Porvoon valtiopäivistä. Elämänsä viimeisinä vuosina Ordin kirjoitti pietarilaisiin lehtiin kuten ''[[Novoje Vremja]]an'' ja ''Russki Vestnikiin'' kymmeniä artikkeleita, joissa puolusti näkemystään Suomen asioista, ajautuen ankaraan sanasotaan erityisesti Mechelinin kanssa.<ref name="KB" />
Ordin osti vuonna 1870 huvilan Muolaasta [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]] – Suomen alueelta – ja törmäsi silloin Suomen ja Venäjän poikkeavien lainsäädäntöjen aiheuttamiin ongelmiin. Tämän johdosta ja luultavasti myös Venäjän [[Slavofilia|slavofiilisten]] lehtien Suomea koskevan kriittisen kirjoittelun innoittamana hän ryhtyi 1880-luvulla harrastelijana tutkimaan Suomen lähihistoriaa. Hän opetteli ruotsia ja suomea voidakseen perehtyä aihetta koskeviin alkuperäislähteisiin. Ordinin ensimmäinen Suomea koskenut artikkeli ilmestyi jo 1877 ''Sobesednik''-nimisessä lehdessä. Vuonna 1888 Ordin käänsi venäjäksi [[Leo Mechelin]]in Suomen valtio-oppia esittelevän pamfletin ''Précis du droit public de Grand-Duché Finlande'' (”Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan valtio-oikeudesta”) ja täydensi sen samalla laajoilla alaviitteillä, joissa kumosi Mechelinin alkuperäiset päätelmät. Käännöksen otsikko oli ''Konstitutsija Finljandij v izlozenij mestnago senatora L. Mehelina'' (”Suomen perustuslaki senaattori Mechelinin mukaan”).<ref name="KB" />
 
Ordin osti vuonna 1870 huvilan Muolaasta [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]] – Suomen alueelta – ja törmäsi silloin Suomen ja Venäjän poikkeavien lainsäädäntöjen aiheuttamiin ongelmiin. Tämän johdosta ja Venäjän [[Slavofilia|slavofiilisten]] lehtien Suomea koskevan kriittisen kirjoittelun innoittamana hän ryhtyi 1880-luvulla harrastelijana tutkimaan Suomen lähihistoriaa. Ordinin ensimmäinen Suomea koskenut artikkeli ilmestyi jo 1877 ''Sobesednik''-nimisessä lehdessä. Vuonna 1888 Ordin käänsi venäjäksi [[Leo Mechelin]]in Suomen valtio-oppia esittelevän pamfletin ''Précis du droit public de Grand-Duché Finlande'' (”Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan valtio-oikeudesta”) ja täydensi sen samalla laajoilla alaviitteillä, joissa kumosi Mechelinin alkuperäiset päätelmät. Käännöksen otsikko oli ''Konstitutsija Finljandij v izlozenij mestnago senatora L. Mehelina'' (”Suomen perustuslaki senaattori Mechelinin mukaan”). Seuraavana vuonna1889 Ordin julkaisi lähes tuhatsivuisen kaksiosaisen tutkimuksensa ''Pokorenie Finljandij'' (”Suomen valloitus”), jossa hän laajoihin alkuperäislähteisiin nojaten kumosi suomalaisten vallitsevat autonomiatulkinnat: Ordinin mukaan [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä 1809]] ei vahvistettu mitään Suomen perustuslakeja, vaan pelkästään liitettiin uusi provinssi Venäjän valtakuntaan. Tutkimus sai [[Venäjän tiedeakatemia]]n palkinnon. Suomessa sitä pidettiin vaarallisena hyökkäyksenä maan autonomiaa vastaan. Siihen vastasi omalla tutkimuksellaan muunMuun muassa [[J. R. Danielson-Kalmari]] vastasi siihen omalla tutkimuksellaan ''Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan'', jokajossa hän osoitti Ordinin teoksesta paljon detaljivirheitä ja liitoitteluja, vaikka ei kyennytkään torjumaan sen pääväitettä Porvoon valtiopäivistä. Elämänsä viimeisinä vuosina Ordin kirjoitti pietarilaisiin lehtiin kuten ''[[Novoje Vremja]]an'' ja ''Russki Vestnikiin'' kymmeniä artikkeleita, joissa puolusti näkemystään Suomen asioista,. Hän ajautui ajautuentällöin ankaraan sanasotaan erityisesti Mechelinin kanssa.<ref name="KB" />
 
==Myöhempi vaikutus==
Vaikka Ordin ei ehtinyt näkemään Suomen venäläistämiskauden alkua (ks. [[ensimmäinen sortokausi]] ja [[helmikuun manifesti]]), hänen kansalaisaktiivisuutensa aiheen esiin nostamisessa vaikutti Venäjällä vallitseviin käsityksiin ja tietämykseen Suomen autonomiasta. Ordin on melkolailla unohdettu Suomen historiassa, mutta hän loi pohjaa sille ajattelulle, jota [[Nikolai Bobrikov]] ja muut venäläistäjät myöhemmin toteuttivat.
 
Rivi 18 ⟶ 23:
*Kujala Antti, Vallankumous ja kansallinen itsemääräämisoikeus - Venäjän sosialistiset puolueet ja suomalainen radikalismi vuosisadan alussa, SHS, Helsinki, 1989, ISBN 951 8915-25-3.
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
{{AAKKOSTUS:Ordin, Kesar Filippovits}}