Ero sivun ”Hidatsat” versioiden välillä

On arveltu,että joskus kauan sitten hidatsat asustivat [[Wisconsin]]issa hyvin lähellä [[Minnesota]]n rajoja. Tuntemattomasta syystä he jättivät maansa ja ylittivät idästä [[Mississippi (joki)|Mississippi]]-joen. Jäätyään asumaan Devil's Laken rantamille Pohjois-Dakotassa hidatsojen keskuudessa syntyi riita omien heimojen metsästysmaista.<ref name="Cult">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ndstudies.org/resources/IndianStudies/threeaffiliated/historical_hidatsa.html|Nimeke=The History and Culture of The Mandans, Hidatsa and sahnishSahnish|Julkaisu=Ndstudies.org|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Absarokeiksi itseään kutsuva kansanosa jätti Devil's Laken ja suunnisti kulkunsa länteen. Heidät tunnetaan historiassa [[varis-intiaanit|crow]]-intiaaneina. Eurooppalaiset käänsivät heidän nimensä "variksiksi", vaikka nimi tarkoitti varpushaukkaa.<ref name="Absaroke">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.buzzle.com/editorials/5-29-2004-54825.asp|Nimeke= The Absaroke Indians of America|Julkaisu=Buzzle.com|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Devil's Laken seuduille jääneet hidatsat joutuivat jättämään alueen siouxien painostamina. He pakenivat yli Missourin ja asettuivat asumaan sen lännenpuoleisille rantamille mandanien naapureiksi. Vaikka molemmat kansat kuuluivat samaan kieliryhmään, heidän murteensa erosivat toisistaan huomattavasti.<ref name="Bowers 15">Bowers s. 15.</ref>

Eurooppalaiset kauppiaat liikkuivat vesiteitse 1700-luvun alkupuolella [[Suuret järvet|Suurten järvien]] lännenpuoleisille alueille laajentaakseen kauppaverkostoaan. Ranskalainen tutkimusmatkaaja [[Pierre La Vérendrye]] saapui [[Kanada]]sta [[Missouri (joki)|Missouri-jokea]] pitkin retkikuntineen nykyiseen Pohjois-Dakotaan ensi kerran vuonna [[1738]]. Täällä hän vieraili hidatsojen ja [[mandanit|mandanien]] kylissä, joissa ostettiin ja myytiin kaikkea, jota siihen aikaan pidettiin tärkeänä. Vuoteen [[1750]] mennessä moni eri intiaanikansa oli asuttanut Pohjois-Dakotan. Sen keskiosaa hallitsivat hidatsa- ja mandankylät. Pohjoisilla alueilla asustivat [[cree]]t ja [[assiniboinet]]. Itärajalla majailivat yanktonai-siouxit ja [[cheyennet]]. Läntisillä rajoilla pitivät kyliään crowt. Etelässä olivat arikarat vallanneet laajoja alueita.<ref name="Indian">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.telusplanet.net/public/dgarneau/indian17.htm |Nimeke=Indian History 1700-19991700–1999|Viitattu=10-.4.2008|Kieli={{en}}}}</ref>

Kaupankäynnin ohella hidatsat joutuivat mukaan ympäristön moniin sotiin. Siouxien lisäksi pohjoisesta tulevat assiniboinet muodostivat selvästi erottuvan uhan. Sotien taustalta löytyi vanhojen riitojen ohella erimielisyydet metsästysmaista, jotka kärjistyivät välienselvittelyiksi silloin, kun eri heimojen ratsumiesten linjat leikkasivat toisiaan. Lukuisat kahakat sävyttivät metsästysretkiä vastustajien vaihtuessa. Hidatsat tunnettiin sotaisina ja joskus he lähettivät sotapartioitaan kauas länteen [[shoshonit|shoshoneita]] ja jopa [[mustajalat|mustajalkoja]] vastaan.<ref name="Hidatsa">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.artsci.wustl.edu/~landc/2003/projects/projects2001/indianwomen/asimon.html|Nimeke= The Hidatsa Indians|Julkaisu=Artsci.wustl.edu|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Heidän on kerrottu vetäneen myös rauhalliset naapurinsa mandanit mukaan sotatoimiin.<ref name="Virrankoski 179">Virrankoski s. 179.</ref>

Kun [[tutkimusmatkailija]]t Lewis ja Clark vierailivat [[talvi|talvella]] [[1804]] - [[1805]]1804–1805 hidatsojen luona he tapasivat näitä kolmesta eri kylästä muutaman [[kilometri]]n päässä toisistaan.<ref name="Hidatsa Indians"/> Suurin kylistä oli nimeltään ''Big hidatsa'', jossa majaili yli tuhat asukasta. Hidatsojen ylimpänä johtajana toimi Lewisin ja Clarkin vierailujen aikana LaBorgne- (One Eye) nimeä kantanut päällikkö, jonka alaisena oli 450 soturia.<ref name="Lewis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationalgeographic.com/lewisandclark/record_tribes_007_5_2.html|Nimeke= Big Hidatsa|Julkaisu=Nationalgeographic.com|Viitattu=12.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisiin vieraisiinsa hidatsat suhtautuivat ystävällisesti ja antoivat näiden tutustua kyliinsä. Vihamielisyydet monien tasankojen heimojen kanssa sen sijaan jatkuivat. Paikallaanpysyvä elämäntyyli, joka perustui kaupantekoon, toi hidatsoille runsaasti taloudellista vaurautta, mutta se altisti heidät myös vihollisten toistuville hyökkäyksille. Vuonna [[1834]] siouxit polttivat hidatsojen kaksi pienintä kylää.<ref name="Hidatsa"/>. Nämä tapahtumat saivat aikaan hidatsojen väestön hupenemisen, jota vauhditti vuoden 1837 isorokkoepidemia. Lyötyinä ja tautien runtelemina he vetäytyivät suojaan pääkyläänsä Big hidatsaan peläten isorokon leviämistä ja siouxien uusia hyökkäyksiä.

Vuonna [[1845]] hidatsat ja heihin liittyneet mandanien rippeet perustivat uuden kylän, joka sai nimekseen Like-a-fishhook.<ref name="Like">{{Verkkoviite|Osoite=http://fishhook.ndsu.edu/home/lfstory.php|Nimeke= Like-a-Fishhook|Julkaisu=Fishhook.ndsu.edu|Viitattu=13.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> He yrittivät vaalia vanhaa elämäntapaansa, mutta euro-amerikkalaisten elämäntyyli ja monet tuotteet syrjäyttivät nopeasti vanhat hidatsojen perinteet. [[1860-luku|1860-luvun]] alussa siouxien toistuvien hyökkäysten kohteina olleet arikarat muuttivat Like-a-Fishhookiin ja solmivat hidatsojen ja mandanien kanssa kestävän liiton siouxeja vastaan. Myöhemmin paikasta tuli Fort Beltholdin reservaatio.<ref name="Like"/>

Hidatsat, arikarat ja mandanit asuvat edelleen vanhoilla alueillaan keskisessä Pohjois-Dakotassa Fort Bertholdissa. Heidät tunnetaan MHA-nationin nimellä, joka on lyhenne heidän heimonimiensä alkukirjaimista. Reservaation koko maa-alue käsittää 4&nbsp;000 [[neliökilometri]]ä, joista puolet on yksityisessä intiaaniomistuksessa. Missouri-joki virtaa alueen poikki ja jakaa sen kolmeen erilliseen osaan. Pohjoiset ja itäiset alueet ovat hedelmällistä viljelysmaata, lännestä ja etelästä taas löytyy enimmäkseen ruohoaavikkoa. Kaikkiaan näitä kolmen heimon jälkeläisiä asuu seudulla yli 80008&nbsp;000 henkeä. Sääolosuhteet ovat talvisin kylmät ja kesäisin kuumat. [[Tornado]]t, [[ukkosmyrsky]]t, [[raesade|raesateet]] ja monet muut ilmaston ilmiöt ovat tulleet tutuiksi reservaation asukkaille. Vaikka hidatsan kielen puhujien määrä putosi tasaisesti 1900-luvulla, niin löytyy nykyisellä vuosituhannella yhä hidatsa-sukuja, jotka käyttävät omaa kieltään kaikissa kommuuninsa sosiaalisissa tapahtumissa ja uskonnollisissa tilaisuuksissa.<ref name="Sturtevant 113">Sturtevant s. 113.</ref> Vuoden 2000 väestönlaskennan yhteydessä saatiin hidatsan kieltä puhuvien määräksi 508.<ref name="Hidatsa Language">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mla.org/map_data_results&mode=lang_tops&SRVY_YEAR=2000&lang_id=905|Nimeke=Hidatsa Language|Julkaisu=Mla.org|Viitattu=16.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

*Waldman {{Kirjaviite | Tekijä = Yenne, Carl:Bill ''Atlas| ofNimeke the= Encyclopedia North American Indian'', s.Tribes 138.|Selite Fact= On| FileJulkaisija Publications,= 1985.Bison Book | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 0-87196600-85050266-9.X | Kieli = {{en}} }}