Ero sivun ”Tiibet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjasin kirjoitusvirheitä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lupaava}}
[[Kuva:Tibet-claims.jpg|340px|thumb|Keltaisella, oranssilla ja punaisella on merkitty suur-Tiibetin alue<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10−11</ref>. Keltaisella ja vihreällä (lännessä) on merkitty Tiibetin autonominen alue, joka perustettiin vuonna 1965 osaksi Kiinan kansantasavaltaa. Turkoosi alue kaakossa on Intian hallinnassa oleva tiibetiläinen alue [[Tawang]], jota Kiina vaatii itselleen<ref name="timesofindia" />. Violetilla tiibetiläiseen kulttuuripiiriin historiallisesti kuuluvia alueita.]]
'''Tiibet''' ({{k-bo|བོད}}, [[Wylie-translitteraatio]]: ''Bod''; kiinaksi {{zh-tsp|s=藏区|t=藏區|p=Zàngqū}}) on [[tiibetiläiset|tiibetiläisten]] asuttama [[Aasia]]n [[Tiibetin ylänkö|ylänköalue]] [[Aasia]]ssa. Tiibetiläiset puhuvat [[Tiibetin kieli|tiibetin kieltä]]. [[Tiibetinbuddhalaisuus|Buddhalaisuudella]] ja [[dalai-lama]]lla on keskeinen rooli tiibetiläisten identiteetissä. Tiibetin keskuskaupunki on [[Lhasa]].
 
Tiibetillä on pitkä historia, ja se on ollut vuoroin itsenäinen ja vuoroin valloitettu. [[Kiina]] miehitti Tiibetin 1950-luvun alussa, minkä jälkeen Keski-Tiibetistä tuli [[Tiibetin autonominen alue]] ja yksi Kiinan 27 maakunnasta. Tiibetiläisiä asuu myös muissa Länsi-Kiinan maakunnissa, ja vuoden 1959 epäonnistuneen kansannousun seurauksena tiibetiläisiä pakolaisia elää runsaasti etenkin [[Intia]]ssa.
 
Tiibetin poliittinen asema on kiistanalainen. Sillä on [[Tiibetin pakolaishallitus|maanpaossa oleva hallitus]], joka tavoittelee alueelle autonomiaa<ref name="bower" />, ja sitä radikaalimpi itsenäisyysliike, jolle autonomia ei riitä.<ref name="yle-kriisi" /> Yksikään [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] jäsenmaa ei ole tunnustanut Tiibetin pakolaishallitusta.
 
==Maantiede==
[[Kuva:YangpachenValley.jpg|thumb|Yangpanchen-laaksoa Tiibetissä.]]
Tiibetin pinta-ala on noin kaksi miljoonaa neliökilometriä. Se rajoittuu etelässä ja lännessä [[Himalaja]]n ja [[Karakorum]]in vuoristoon, pohjoisessa [[Gobi|Gobin autiomaaautiomaahan]]han ja idässä [[Sichuanin alanko]]on.<ref name="janhunen-10">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10</ref>
 
[[Tiibetin ylänkö]] on maailman suurin vuoristoalue ja korkeimmalla sijaitseva [[ylänkö]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www1.chinaculture.org/library/2003-09/24/content_26614.htm | Nimeke =Highest Plateau | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ChinaCulture.org| Viitattu = 9.4.2013 }}</ref>, ja sitä kutsutaankin joskus ”maailman katoksi”<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10</ref><ref name="yle-haave" />. Ylänkö on korkeudeltaan 3000−50003&nbsp;000−5&nbsp;000 metriä.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 151</ref> Tiibetin pohjoisosien [[Qinghai]]n ylänkö on alavampaa maata kuin etelän ylängöt. Tiibetin alueelta alkavat useimmat Aasian suurimmista joista, itään ja etelään virtaavat [[Keltainenjoki]], [[Jangtse]], [[Mekong]], [[Salween]] ja [[Brahmaputra]].<ref name="janhunen-10" />
 
Tiibetin ydinaluetta on Keski-Tiibet, joka käsittää nykyisen [[Tiibetin autonominen alue|Tiibetin autonomisen alueen]]. Sen ympärillä olevia tiibetiläisiä alueita ovat pohjoisen [[Amdo]] ja [[Kham]], jotka kuuluvat Kiinan Qinghain, [[Gansu]]n, [[Sichuan]]in ja [[Yunnan]]in maakuntiin, sekä etelässä Pakistanin, Nepalin ja Intian valtioiden alueella sijaitsevat [[Ladakh]]in, [[Zanskar]]in, [[Mustang (alue)|Mustang]]in ja [[Sikkim]]in sekä itsenäinen Bhutanin kuningaskunta niitä ympäröivine alueineen.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 12</ref> Tiibetin suurimpia ja tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Lhasa]], [[Shigatse]], [[Labrang]], [[Xining]] ja [[Dartsedo]].<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10−11</ref>
Rivi 18:
Suurin osa Tiibetin maastosta on karua eikä sovi asutukseen. Keski- ja pohjoisosissa on laajoja [[aavikkoaro]]ja, [[aavikko|aavikoita]] ja [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]]. Maakunnan väestö onkin keskittynyt hieman tasaisempaan eteläosaan, jonne [[monsuuni]]sateet kesäisin yltävät. Muutoin Tiibetin ilmasto on kuivaa [[ylänköilmasto]]a.<ref name="facta" /><ref name="geo" />
 
Kaakkois-Tiibetin ilmasto on leuto, ja vuoden keskilämpötila on siellä 8 astetta. Länsi-Tiibetissä keskilämpötila on alle nollan. Lhasan vuorokauden ylin lämpötila on kesä–elokuussa keskimäärin 20–23 astetta ja alin 9–10 astetta; joulu–tammikuun alin lämpötila on keskimäärin miinus 9–10 astetta. Lämpötila voi vaihdella voimakkaasti vuorokauden sisällä. Tiibetin sadekausi on toukokuusta syyskuuhun, jolloin koko vuoden sademäärästä saadaan 90 prosenttia. Sateet tulevat Lhasan, Shigatsen ja Chamdon alueilla yleensä öisin. Kaakkois-Tiibetin vuotuinen sademäärä on 50005&nbsp;000 mm ja Luoteis-Tiibetin vain 50 mm.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tibettravel.info/tibet-weather/ | Nimeke = Tibet Climate and Weather| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Tibet Travel Info | Viitattu = 9.4.2013 }}</ref>
 
Tiibetin ylängöllä elää harvinaisia eläinlajeja, kuten [[tiibetinantilooppi]], [[tiibetingaselli]], villi [[jakki]], [[kiangi]], [[puolilammas|baraali]], [[lumileopardi]], [[bengalintiikeri]] ja [[mustakaulakurki]].<ref name ="WWF" />
 
[[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängöllä]] on mmmuun muassa [[Changtang|Changtangin]]in ja [[Arjin Shan|Arjin Shanin]]in luonnonsuojelualueet.
 
==Historia==
===Varhaisvaiheet===
[[Kuva:Songstengampo.jpg|thumb|150px200px|Songtsän Gampo, Tiibetin ensimmäinen tunnettu hallitsija 600-luvulla.]]
Tiibet syntyi poliittisena kokonaisuutena ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina [[Yarlung Tsangpo]]n laaksossa. Valtion ensimmäinen tunnettu hallitsija oli [[Songtsän Gampo]] (629–650), jonka aikana Tiibetistä tuli keskitetty [[Buddhalaisuus|buddhalainen]] valtakunta. [[Tiibetin kieli|Tiibetin kirjakieli]] oli viimeistään jo tuolloin syntynyt, ja buddhalaisten tekstien kääntäminen [[sanskrit]]ista tiibetiksi alkoi. Myös buddhalainen taide koki tuolloin ensimmäisen kukoistuskautensa.<ref name="muuttuva-12">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 12</ref>
 
Rivi 112:
Tiibetissä vallitseva elinkeino on [[maanviljely]] omiin tarpeisiin. Maanviljelyä voidaan harjoittaa vain jokilaaksoissa, minkä vuoksi maatalouden painopiste on [[Karjatalous|karjataloudessa]]. Tärkeimmät kotieläimet ovat [[jakki]], [[lammas]], [[vuohi]] ja [[hevonen]].<ref name="facta" />
 
Tiibetiläiset on perinteisesti jaettu kolmeen yhteiskuntaryhmään: [[paimentolaiset]], maanviljelijät ja [[Munkki (uskonto)|munkit]]. Maanviljelijät asuvat sijoillaan ja viljelevät etupäässä [[ohra]]a. Paimentolaiset viettävät liikkuvaa elämää ja tuottavat [[liha]]a ja [[voi]]ta. Tiibetiläinen ruokavalio yhdistelee paimentolaisten ja maanviljelijöiden tuotteita. Munkit asuvat maan lukuisissa [[Luostari|luostareissa]], joiden asujaimistoon kuuluu myös suuri joukko apuhenkilökuntaa.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 28–30</ref> Nykyisin myös paimentolaisilla on oltava hallituksen määräysten mukaisesti talviasuttava talo.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 110–111</ref>
 
Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana Kiina aloitti paimentolaiskulttuurin alasajon ja [[Sosialisoiminen|sosialisoi]] talousjärjestelmän. Myöhemmin hallintoa liberalisoitiin.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 31–35</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiibet