Ero sivun ”Erkki Vala” versioiden välillä

Erkki Vala pääsi ylioppilaaksi 1924. Hän toimi [[Nuoren Voiman Liitto|Nuoren Voiman Liitossa]] ja [[Tulenkantajat|Tulenkantajissa]], työskenteli [[WSOY]]:n kustannusvirkailijana 1924–1928 ja sitten toimittajana ''[[Tulenkantajat (lehti 1924–1930)|Tulenkantajat]]''-lehdessä 1928–1930 ja ''[[Yleisradio (lehti)|Yleisradio]]''-lehdessä 1931–1932. Hän perusti uuden ''[[Tulenkantajat (lehti 1932–1939)|Tulenkantajat-lehden]]'' 1932 ja oli sen päätoimittajana vuoteen 1939 saakka. Nimen uuskäyttö herätti aikalaisissa pahennusta.<ref>Rajala, Panu: ''Tulisoihtu pimeään'', s. 165. WSOY 2014.</ref>

Vuosina 1935–1941 Vala johti [[Kirjailijain kustannusliike]]ttä, joka julkaisi monien virallisessa epäsuosiossa olleiden kirjailijoiden, kuten [[Pentti Haanpää]]n, teoksia. Vuonna 1935 Vala ja Haanpää saivat [[1935]] 1&nbsp;200 markan sakonsakot jälkimmäisessä ''Tulenkantajat''-lehdessä 1933–1934 julkaistuista Haanpään [[Nivalan konikapina]]a käsitelleistä kirjoituksista ”Pulamiehet puhelevat” ja ”Pulamiehet lähtevät liikkeelle”, jotka käsittelivät [[Nivalan konikapina]]a, koska niiden vuoropuheluissa oli ”Raamatusta lainaamalla ja halventavaa esitystapaa käyttäen levitetty lausumia, jotka olivat omiansa halventamaan julkista viranomaista ja laillista yhteiskuntajärjestystä”.

Vuonna [[1935]] Vala julkaisi lehdessä otteita [[Jaroslav Hašek]]in romaanista [[Kunnon sotamies Švejk|Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa]], ja hänet tuomittiin sakkoihin uskonnollisten arvojen rienaamisesta. Seuraavana vuonna Vala joutui kuukaudeksi vankeuteen [[Katajanokka|Katajanokalle]] [[Helsingin lääninvankila]]an julkaistuaan otteita eurooppalaisten lehtien kirjoituksista, joissa käsiteltiin [[Toivo Antikainen|Toivo Antikaisen]] oikeusjuttua. Vala oli [[Ihmisoikeuksien liitto|Ihmisoikeuksien 1iitonliiton]] johtokunnan jäsen 1936-19391936–1939 ja liiton puheenjohtaja 1950-19511950–1951.

Sotien jälkeen Vala toimi [[Yleisradio]]n esitelmä- ja selostusosaston päällikkönä 1945–1949 ja vuodesta 1949 alkaen vapaana toimittajana. Hän oli vuodesta 1951 ''[[Turun Sanomat|Turun Sanomien]]'' ja ''[[Suomen Sosialidemokraatti|Suomen Sosialidemokraatin]]'' vakinainen avustaja.