Ero sivun ”Kemiallinen ase” versioiden välillä

27 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
kh
(Botti poisti linkin tiedostoon Chemical_weapons_Halabja_Iraq_March_1988.jpg, koska käyttäjä Taivo on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Copyright violation, can usually be uploaded to your local Wikipedia as fair)
p (kh)
 
==Historia==
Kemiallisten aseiden historia juontaa pitkälle, aina ensimmäisiin tahallaan levitettyihin - esimerkiksi juomaveden - myrkytyksiin. Kuitenkin nykyaikaisen kemiallisen sodankäynnin voidaan katsoa alkaneen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]], jossa niiden käyttö oli laajamittaista. Kaasuaseet oli kielletty [[Haagin sopimus|Haagin sopimuksella]] 1899.
 
===Ensimmäinen maailmansota===
| title =Facts About Sulfur Mustard
| publisher =Centers for Disease Control and Prevention
| accessdate = 2006-08-10 }}</ref> Altistuneilla myös kivuliaat oireet - esim. ihorakkulat, näkövauriot, oksentelu, sisäinen ja ulkoinen verenvuoto - kestivät pitkään. Samoin kuolettavasti sinappikaasulle altistuneet saattoivat kärsiä jopa neljästä viiteen viikkoa ennen kuolemaa.<ref>{{Cite book
| author=Sidell, F. R.; Urbanetti, J. S.; Smith, W. J.; Hurst, C. G.
| editor=Sidell, F. R.; Takafuji, E. T.; Franz, D. R.
*[[Irak]] 1920 (Käyttäjänä Iso-Britannia)
*[[Neuvostoliitto]], [[Tambovin kapina]] 1921
*[[Toinen Marokon sota]] 1921-19261921–1926 (Käyttäjänä [[Espanja]] ja [[Ranska]])
*[[Etiopia]] 1936 (Käyttäjänä [[Italia]])
*[[Vietnamin sota]] 1965–1975 (Käyttäjänä [[Yhdysvallat]])
*[[Irakin-Iranin sota|Irakin–Iranin sota]] 1983
*Pohjois-Irakin Kurdit (käyttäjänä Irak)
*[[Afganistanin sota (1979–1989)|Afganistanin sota]] 1979-19891979–1989 (käyttäjänä Neuvostoliitto)
*[[Tokion metro]] 1995 ([[Aum Shinrikyo]] -lahko)
*[[Syyrian kaasuiskut]] 2013
**Yleisimpiä aineita ovat muun muassa [[rikkihappo]], [[suolahappo]], [[typpihappo]], [[vetyfluoridi]] ja vetyfluoridista valmistettavat superhapot. Pommin räjähtäessä kuumuus muuntaa hapot hetkessä tappavan kaasumaiseen muotoon, joka joutuessaan suurina määrinä ihmisen ihoon tai keuhkoihin aiheuttaa vakavia palovammoja tai sisäisiä verenvuotoja.
***Rikkisinappikaasut, kuten:
**# [[2-kloorietyylikloorimetyylisulfidi]] (CAS 2625–76–52625-76-5),
**# [[bis(2-kloorietyyli)sulfidi]] (CAS 505–60–2505-60-2),
**# [[bis(2-kloorietyylitio)metaani]] (CAS 63869–13–663869-13-6),
**# [[1,2-bis(2-kloorietyylitio)etaani]] (CAS 3563–36–83563-36-8),
**# [[1,3-bis(2-kloorietyylitio)-n-propaani]] (CAS 63905–10–263905-10-2),
**# [[1,4-bis(2-kloorietyylitio)-n-butaani]] (CAS 142868–93–7142868-93-7),
**# [[1,5-bis(2-kloorietyylitio)-n-pentaani]] (CAS 142868–94–8142868-94-8),
**# [[bis(2-kloorietyylitiometyyli)eetteri]] (CAS 63918–90–163918-90-1),
**# [[bis(2-kloorietyylitioetyyli)eetteri]] (CAS 63918–89–863918-89-8)
***Levisiitit, kuten:
**# [[2-kloorivinyylidiklooriarsiini]] (CAS 541–25–3541-25-3),
**# [[tris(2-kloorivinyyli)arsiini]] (CAS 40334–70–140334-70-1),
**# [[bis(2-kloorivinyyli)klooriarsiini]] (CAS 40334–69–840334-69-8)
***Typpisinappikaasut, kuten:
**# [[bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini]] (CAS 538–07–8538-07-8),
**# [[bis(2-kloorietyyli)metyyliamiini]] (CAS 51–75–251-75-2),
**# [[tris(2-kloorietyyli)amiini]] (CAS 555–77–1555-77-1);
*Ärsyttävät aineet
*Tukahduttavat aineet