==Toiminta presidenttinä ja itsenäisyystaistelun johdossa==
Aguinaldo oli sukujuuriltaan osin kiinalainen, osin [[Tagalogit|tagalogi]]. Hän opiskeli [[Pyhän Tuomaan yliopisto]]ssa Manilassa. Hän oli [[Kawit|Cavite Viejon]] kaupungin pormestarina, kun [[Katipunan]]-salaseuran johtama kapina Espanjan valtaa vastaan käynnisytikäynnistyi vuonna 1896.<ref name="brit" /> Aguinaldo oli itse liittynyt Katipunaniin edellisenä vuonna, ja hänestä tuli kapinajoukkojen paikallinen johtaja. [[Andrés Bonifacio]]n johtama kapina eteni aluksi katastrofaalisesti, mutta Aguinaldo onnistui kääntämään kapinallisten sotaonnen päästyään käsiksi espanjalaisten aseisiin. Saavutettuaan useita voittoja Aguinaldo kohosi nopeasti suositummaksi kuin komentajana epäonnistunut Bonifacio. Maaliskuussa 1897 Tejerosin konventti valitsi Aguinaldon vallankumoushallituksen presidentiksi.<ref name="kaakkois">Marja-Leena Heikkilä-Horn & Jukka O. Miettinen: ''Kaakkois-Aasia: historia ja kulttuurit'', s. 419–421. Otava, Helsinki 2000.</ref> Tämä tapahtui päivää ennen kuin hän täytti 28 vuotta. Bonifacio kieltäytyi hyväksymästä päätöstä, joten Aguinaldo pidätytti Bonifacion ja hieman myöhemmin hänet tuomittiin kuolemaan petturina.
Vuoden 1897 lopulla myös Aguinaldon joukot joutuivat perääntymään, ja alkoi vaikuttaa selvältä, ettei hänkään kykenisi lyömään espanjalaisia.<ref name="brit2">[http://global.britannica.com/EBchecked/topic/456384/Philippine-Revolution Philippine Revolution] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 29.11.2014.</ref> Aguinaldon johdolla Filippiinien kapinalliset luopuivat täyden itsenäisyyden vaatimuksesta ja esittivät sen sijaan joukon maltillisempia vaatimuksia itsehallinnosta ja taloudellisista korvauksista. Koska Espanja joutui samaan aikaan kukistamaan vallankumousta [[Kuuba]]ssa ja oli ajautumassa myös sotaan Yhdysvaltojen kanssa, espanjalaiset olivat valmiita hyväksymään vaatimukset lopettaakseen sodan Filippiineillä.<ref name="kaakkois" /> Aguinaldo teki 15. joulukuuta 1897 espanjalaisen kuvernöörin [[Fernando Primo de Rivera]]n kanssa Biak-na-Baton sopimuksena tunnetun aseleposopimuksen. Aguinaldo ja hänen hallituksensa sitoutuivat laskemaan aseensa ja lähtemään pysyvään maanpakoon, jakun taas espanjalaiset lupasivat toteuttaa poliittisia reformeja ja maksaa heille 400 000 [[peso]]n rahasumman. Joulupäivänä Aguinaldo nousi rahojen kanssa laivaan, joka vei hänet turvaan [[Hongkong]]iin.<ref name="brit" /><ref name="brit2" /><ref name="kaakkois" /> Monet filippiiniläiset pitivät tätä lähestulkoon petoksena, mutta Aguinaldo vakuutteli myöhemmin suunnitelleensa koko ajan itsenäisyystaistelun jatkamista ulkomailta käsin. Hongkongissa amerikkalaiset ottivat häneen yhteyttä, ja hän kävi salaisia neuvotteluita Yhdysvaltain edustajien kanssa. Aguinaldo ja kommodori [[George Dewey]] sopivat Yhdysvaltain ja Filippiinien yhteistyöstä taistelussa Espanjaa vastaan, ja Dewey lupasi Yhdysvaltojen tukevan Filippiinien itsenäisyyttä.<ref name="kaakkois" /><ref name="brit" /> Aguinaldo käytti espanjalaisilta saamansa rahat aseiden hankkimiseen.<ref name="brit2" />
[[Espanjan–Yhdysvaltain sota|Espanjan–Yhdysvaltain sodan]] puhjettua Aguinaldo palasi 19. toukokuuta 1898 Filippiineille ja ilmoitti jatkavansa aseellista taistelua espanjalaisia vastaan. Hänen johdollaan annettiin 12. kesäkuuta 1898 [[Filippiinien itsenäisyysjulistus]], ja hänet julistettiin väliaikaisen tasavallan presidentiksi. Syyskuussa vallankumouksellinen kansalliskokous vahvisti Filippiinien itsenäisyyden ja ensimmäisen perustuslain (ns. [[Maloloksen perustuslaki]]). Espanjan ja Yhdysvaltain joulukuussa 1898 solmima [[Pariisin rauha (1898)|Pariisin rauhansopimus]] kuitenkin määräsi Filippiinit Yhdysvaltain siirtomaaksi. Perustuslain astuttua voimaan Aguinaldo aloitti presidentin virassa 23. tammikuuta 1899, mutta taistelut filippiiniläisten ja amerikkalaisten välillä puhkesivat Manilassa jo pari viikkoa myöhemmin. Aguinaldo julisti tällöin sodan Yhdysvalloille. Yhdysvaltojen lähetettyä Filippiineille lisää joukkoja Aguinaldon hallitus joutui perääntymään ylivoiman edessä maan pohjoisosiin ja siirtymään marraskuusta 1899 alkaen sissisodankäyntiin.<ref name="brit" /><ref name="kaakkois" />
