Ero sivun ”Välimeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjasin kirjoitusvirheitä. |
|||
Rivi 21:
== Maantiede ==
=== Osat ===
Välimeri on sisämeri, joka leviää Atlantista itään. Sen pituus lännestä itään [[Gibraltarinsalmi|Gibraltarinsalmesta]], [[Turkki|Turkin]] rannikolle [[İskenderuninlahti|İskenderuninlahteen]] on noin 4 000 kilometriä, ja sen keskimääräinen levys Kroatian etelärannikolta Libyaan on noin 800 kilometriä. Koko Välimeren pinta-ala on [[Marmaranmeri]] mukaanluettuna noin 2 510 000 neliökilometriä. Välimeren erottaa Atlantista kapeimmasta kohtaa noin 13 kilometriä leveä
Välimeri voidaan jakaa itäiseen ja läntiseen altaaseen, jotka [[Sisiliansalmi]] ja [[Messinansalmi]] erottavat toisistaan. Lisäksi [[Otrantonsalmi]] erottaa [[Adrianmeri|Adrianmeren]] itäisestä altaasta.<ref name="hogan">Hogan.</ref> Läntinen allas voidaan jakaa kolmeen erilliseen mereen. Alboráninmeri on [[Gibraltar]]ista itään [[Espanja]] ja [[Marokko|Marokon]] välissä ja Algerian allas sen itäpuolella [[Algeria]]n rannikolta [[Ranska]]n rannikolle sekä [[Sardinia]]n ja [[Korsika]]n länsirannoille. [[Tyrrhenanmeri]] puolestaan on Sardinian sekä Korsikan ja [[Italia]]n välissä. Itäisessä altaassa puolestaan on kaksi suurta allasta, Italian ja [[Kreikka|Kreikan]] eteläpuolella oleva [[Joonianmeri]], jossa on myös Välimeren syvin kohta, ja [[Anatolia]]n eteläpuolella oleva [[Levantinmeri]], jonka [[Kreeta]]n länsiosasta [[Libya]]n [[Kyrenaika]]an kulkeva selänne erottaa Joonianmerestä. [[Egeanmeri]] puolestaan on Kreikan ja Turkin välissä oleva meri, jossa on lukuisia saaria. Sen erottaa Levantinmerestä Kreetan saari. Itäisen Välimeren luoteista osaa Adrianmerta puolestaan reunustavat Italia lännessä, [[Slovenia]], [[Kroatia]], [[Bosnia ja Hertsegovina]] ja [[Montenegro]] pohjoisessa sekä [[Albania]] idässä.<ref name="britannica"/>
Rivi 32:
=== Saaret ===
Välimeressä on useita saaria ja saariryhmiä. Italian edustalla sijaitsevat suurimmat yksittäiset saaret [[Sisilia]] ja [[Sardinia]] sekä neljänneksi suurin saari [[Korsika]]. [[Kypros]] on pinta-alaltaan
== Geologia ==
[[Kuva:Mediterranean Sea surface.jpg|thumb|300px|Välimeren korkeussuhteet]]
Maapallon geologiassa eräänlainen Välimeren edeltäjä oli Afrikan ja Euroopan välinen [[liitukausi|liitukauden]] [[Tethysmeri]], jonka tiedetään olleen noin 140–30 miljoonaa vuotta sitten. Välimeri kuivui [[mioseeni|mioseenikauden]] lopulla noin 6,5–5,1 miljoonaa vuotta sitten useita kertoja [[Gibraltarinsalmi|Gibraltarinsalmen]] välillä sulkeutuessa ja täyttyi sen jälleen avautuessa, kun Afrikan laatta työntyi [[Euraasia]]n laattaa vasten. Kuivina kausina Välimeri oli aroa tai suola-aavikkoa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Dorrik Stow | Nimeke = Vanhished Ocean - how Tehtys reshaped the world | Sivu = 262-263 | Julkaisija = Oxford University Press | Julkaisupaikka = Oxford | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-0-19-921428-0}}</ref> Viimeksi
Aina kun salmi sulkeutui, koko Välimeren 3,7 miljoonaa kuutiokilometriä vettä haihtui noin tuhannessa vuodessa ja satoi muualla nostaen maapallon merenpintaa 12 metriä. Kuivuneen Välimeren altaan täyttyminen oli luonnonmullistus. Gibraltarinsalmen vesiputouksesta virtasi vettä Välimereen niin nopeasti, että sen pinta eräiden arvioiden mukaan nousi yli 10 metriä päivässä.<ref name=Breitbart />
== Hydrologia ==
Välimereen virtaa suhteellisen vähän merkittäviä jokia, koska sitä
Koska Välimereen virtaa vain muutamia suuria jokia, siitä [[haihtuu]] enemmän vettä kuin sinne virtaa tai sataa. Haihtuvan veden takia Välimeri on [[Suolaisuus|suolaisempi]] kuin Atlantti. Välimeren suolapitoisuus on 39 ppt, kun Atlantissa se on 36 ppt.<ref name="hogan"/> Tämän seurauksena Välimereen on jatkuva pintaveden virtaus Atlantista. [[Gibraltarinsalmi|Gibraltarinsalmen]] jälkeen virtaus jatkuu Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin itään. Se on suurimmillaan kesällä, jolloin Välimerestä haihtuvan veden määrä on myös suurimmillaan. Atlantista tulevan veden virtaus heikkenee itäänpäin mentäessä, mutta se on edelleen tuntuva [[Sisiliansalmi|Sisiliansalmessa]] ja jopa [[Levantti|Levantin]] rannikolla. Atlantin lisäksi Välimeri saa jonkun verran vettä [[Mustameri|Mustastamerestä]] [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]], [[Marmaranmeri|Marmaranmeren]] ja [[Dardanellit|Dardanellien]] kautta. Kesäisin Välimeren pintavedestä tulee voimakkaan haihtumisen takia entistä suolaisempaa ja näin myös tihempää. Tihentynyt pintavesi uppoaa ja ylimääräinen pohjavesi virtaa takaisin Atlanttiin.<ref name="britannica"/>
== Ilmasto ==
Välimeren ympäristö on maapallolla laajin alue, jossa vallitsee [[subtrooppinen]] [[talvisateiden ilmasto]], josta tämän vuoksi käytetäänkin myös nimitystä [[välimerenilmasto]].
Välimereen puhaltavat tuulet joutuvat usein pujahtamaan merelle vuoristojen solien halki. Voimakkaat tuulet aiheuttavat kesäisin entistä voimakkaampaa haihduntaa. Välimeren alueen vuoristotuulia ovat Rhônen laaksosta puhaltava kuiva ja kylmä luoteistuuli [[Mistral (tuuli)|mistral]], [[Trieste]]n alueelta tuleva voimakas koillistuuli [[Bora (tuuli)|bora]] ja kylmä itäinen [[Levante (tuuli)|levante]]. Saharan ja Arabian alueelta puhaltavat puolestaan kuivat kaakkoistuulet [[sirocco]] ja [[khamsin]].<ref name="britannica"/>
Rivi 54:
[[File:Posidonia canali intermatte.jpg|thumb|Posidonia-kasvustoja.]]
=== Monimuotoisuus ===
Luonnon monimuotoisuus Välimeressä on harvinaisen runsasta: kaikkiaan siellä arvioidaan elävän yli 17 000 eliölajia eli 7,5 % kaikista merialueista meressä, jonka pinta-ala on 0,7 % maailman meripinta-alasta.<ref name="MT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.researchgate.net/profile/Marco_Taviani/publication/262600411_The_Making_of_the_Mediterranean_Molluscan_Biodiversity/links/53d75ca60cf228d363eaf602.pdf | Nimeke = The Making of the Mediterranean Molluscan Biodiversity | Tekijä = Bruno Sabelli & Marco Taviani | Ajankohta = | Selite = teoksessa S. Goffredo & Z. Dubinsky (toim.), The Mediterranean Sea: Its history and present challenges DOI 10.1007/978-94-007-6704-1_16 | Viitattu = 4.6.2015 }}</ref> Välimeren alue lasketaankin yhdeksi maailman luonnon [[Monimuotoisuuskeskus|monimuotoisuuskeskuksiksi]].<ref name="unep16">UNEP-MAP & RAC/S, s. 16–17.</ref>
Välimeren monimuotoisuuteen vaikuttaa myös sen korkea [[Kotoperäisyys|kotoperäisten]] lajien määrä.
=== Elinympäristöt ===
Tyypillisimmat Välimeren elinympäristöistä ovat rantavyöhykkeellä, ''[[Lithophyllum byssoides]]'' -[[Korallilevät|korallilevän]] muodostamat kasvustot lasku- ja nousuveden välisellä vyöhykkeellä, ''[[Posidonia oceanica]]'' -meriheinäniityt ja ''[[Cystoseira]]''-suvun [[Ruskolevä|ruskolevien]] muodostamat metsät pysyvästi meren peitossa olevilla alueilla sekä vielä niiden alapuolella koralliyhdyskunnat.<ref name="unep25">UNEP-MAP & RAC/S, s. 25–28.</ref>
''Posidonia oceanica'' -niittyjä pidetään Välimeren merkittävimpänä ekosysteeminä. Niitä on suurimmassa osassa ranta-alueita, mutta laajimmat niityt ovat [[Vähä-Syrtti|Vähä-Syrtissä]] Tunisiassa, [[Hyères]]in lähellä Ranskassa, [[Korsika]]n itärannikolla ja [[Sardinia]]n ja [[Sisilia]]n länsirannikoilla. Välimerellä kasvaa muidenkin meriheinien muodostamia niittyjä. ''Lithophyllum byssoides'' -kasvustot ovat erityisen yleisiä läntisen Välimeren pohjois- ja keskiosissa sekä Adrianmeressä. Useat ''Cystoseira''-suvun ruskolevistä
Avomeren elinympäristöt sijaitsevat aluevesien ulkopuolella, ja Välimeren altaasta se muodostaa noin 2,5 miljoonan neliökilometrin
Syvänmeren alueella on monia erilaisia elinympäristöjä. Merenpinnan alaiset kanjonit ovat monien lajien, kuten kalojen ja [[rissondelfiini]]n ja [[Kaskelotti|kaskelotin]], lisääntymis- ja ruokailualueita. Kanjoneissa elää myös monia kotoperäisiä [[Polttiaiseläimet|polttiaiseläimiä]] ja [[Monisukasmadot|monisukasmatoja]]. Syvänmeren kohoumat ovat samoin useiden kala- ja valaslajien ruokailualueita. Niissä on usein runsaslukuinen eläinlajisto.<ref>UNEP-MAP & RAC/S, s. 29–30.</ref>
=== Eläinlajisto ===
Fishbase-tietokannassa on listattuna 749 Välimeressä elävää kalalajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fishbase.org/trophiceco/FishEcoList.php?ve_code=13 | Nimeke = Species in Mediterranean Sea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = FishBase | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref> Meressä elää vakituisesti kahdeksan valaslajia, lisäksi kahdentoista lajin valaita nähdään vierailijoina. Kilpikonnalajeja on kaksi, [[liemikilpikonna]] ja
Välimeressä elää noin 200 korallilajia. Ne eivät muodosta suuria riuttoja kuten Punaisenmeren tai Australian lähivesien korallit, vaikka merenpohjassa on jäänteitä aikaisempien geologisten kausien koralliriutoista. [[Kivikorallit]] ''[[Cladocora caespitosa]]'' ja ''[[Oculina patagonica]]'' muodostavat kuitenkin useiden metrien laajuisia yhdyskuntia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oceana.org/sites/default/files/reports/Corals_Mediterranean_eng.pdf | Nimeke = The corals of the Mediterranean | Selite = lajiluettelo s. 15-17 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Oceana / Fondazione Zegna | Viitattu = 4.6.2015 }}</ref>
Rivi 75:
=== Suojelu ja uhat ===
Euroopan unioni ja [[Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma]] UNEP ovat laatineet Barcelonan pöytäkirjaksi kutsutun Välimeren suojelusopimuksen vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://biodiversitya-z.org/content/convention-for-the-protection-of-the-marine-environment-and-the-coastal-region-of-the-mediterranean-barcelona-convention | Nimeke = Convention for the Protection of the Marine Environment and the Coastal Region of the Mediterranean (Barcelona Convention) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = UNEP | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref> Sopimuksen nojalla määriteltyjä suojelualueita lisätään jatkuvasti, vuonna 2014 niitä oli 33 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biodiversitya-z.org/content/specially-protected-areas-of-mediterranean-importance-spami | Nimeke = Specially Protected Areas of Mediterranean Importance (SPAMI) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = UNEP | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref> Alueista yksi on avomerellä − Ranskan, Italian ja Monacon yhteinen Pelagosin suojelualue, joka keskittyy merinisäkkäiden suojeluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rac-spa.org/spami | Nimeke = SPAMIs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Regional Activity Centre for Specially Protected Areas (RAC/SPA) | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref>
Välimereen on levinnyt satoja [[vieraslaji|vieraslajeja]]: nilviäisiä, kaloja, leviä ja äyriäisiä. Niitä tulee luonnollisesti Mustaltamereltä, Atlantilta ja Suezin kanavan rakentamisen jälkeen myös
Tutkijat ovat havainneet, että ilmastonmuutoksen seurauksena itäisen Välimeren eliölajisto on alkanut korvautua [[Suezin kanava]]n kautta saapuvalla trooppisella tulokaslajistolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/gwire/2009/09/22/22greenwire-biodiversity-a-bitter-pill-in-tropical-mediter-89434.html?pagewanted=1 | Nimeke = Biodiversity a Bitter Pill in 'Tropical' Mediterranean Sea | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 4.6.2015 }}</ref>
Rivi 84 ⟶ 83:
== Talous ja liikenne ==
Välimeren rannikolla asuu arviolta 132 miljoonaa ihmistä. Alueen ilmasto ja kulttuuriperintö houkuttelee [[turismi]]a, joka onkin monelle Välimeren maalle nykyisin kalastusta merkittävämpi elinkeino. Kalastusmäärä oli vuonna 1999 noin 1,1 miljoonaa tonnia ja pysynyt melko vakiona läpi 1990-luvun. Merkittävin kalastettava ryhmä oli [[sillikalat]] ([[sillit]], [[sardiinit]] ja [[sardellit]]), joka kattoi 38 % kokonaiskalastuksesta. Sekalaiset rannikkokalat muodostivat 18 % ja [[nilviäiset]] 16 % saaliista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/view/article/154549/ | Nimeke =
Mediterranean Sea large marine ecosystem | Tekijä = J. Emmett Duffy | Ajankohta = 2008 | Julkaisu = Encyclopedia of Earth | Julkaisija = NOAA | Viitattu = 4.6.2015 }}</ref> Vuonna 2007 kalastus työllisti neljännesmiljoonaa kalastajaa, ja tuotti miljoona tonnia kalaa. Samaan aikaan kalanviljely tuotti 275 000 tonnia kalaa. Tärkeimmät viljellyt kalalajit ovat [[meribassi]], [[hammasahvenet]] ja [[tonnikala]].<ref name="MAEU">{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/atlas/seabasins/mediterranean/long/index_en.htm | Nimeke = Mediterranean Maritime Affairs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = EU | Viitattu = 6.6.2015 }}</ref>
Merenalaisten fossiilisten polttoaine-esiintymien
Välimeri on edelleen merkittävä kauppaliikenteen reitti. Sitä pitkin kulkee 30 % maailman meriliikenteestä ja 25 % öljykuljetuksista. Välimeren rannoilla on 450 rahtisatamaa ja terminaalia, joista suurin on Marseilles Ranskassa. Suurin matkustajasatama on Kreikan Pireus, jonka kautta kulkee vuosittain 11,5 miljoonaa matkustajaa lähinnä Kreikan saarille.<ref name="MAEU"/>
== Historia ==
Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä ammoisista [[antiikki|antiikin]] ajoista lähtien. Sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet. Välimeren rannikoilla sijaitsivat monet kulttuurihistoriallisesti tärkeät alueet, kuten [[muinainen Egypti]] ja [[antiikin Kreikka]].
Vanhalla ajalla Välimeren alueen kauppaa hallitsivat ensin [[foinikialaiset]], myöhemmin myös [[kreikkalaiset]].<ref name=Ensyklopedia>Otavan suuri ensyklopedia, 20. osa (Verisuonitaudit-Öljytalous), art. Välimeri, s. 7991, Otava 1981, ISBN 951-1-05083-4</ref> Monet suuret valtakunnat, kuten [[Persia]] ja [[Karthago]], pyrkivät laajentamaan valtapiiriään Välimeren alueella. Kahden viimeisen vuosisadan kuluessa ennen ajanlaskumme alkua [[Rooman valtakunta|Rooma]] valloitti vähitellen kaikki Välimeren rannikkoalueet<ref name=Ensyklopedia />, ja se hallitsi koko Välimeren aluetta useiden vuosisatojen ajan.
Rooman valtakunta hajosi vuonna [[395]] [[Länsi-Rooma]]n ja [[Itä-Rooma]]n valtakunniksi. Keisari [[Justinianus I|Justinianuksen]] aikana 500-luvulla Itä-Rooma hallitsi jonkin aikaa lähes koko Välimeren aluetta, mutta seuraavalla vuosisadalla se menetti laajoja alueita [[arabit|arabien]] kalifikunnalle<ref name=Ensyklopedia />. Näistä ajoista lähtien Välimeri on ollut rajana länsimaisen ja arabialaisen kulttuuripiirin välillä.
1400-luvun suurten [[löytöretket|löytöretkien]] vaikutuksesta Välimeri pitkälti menetti asemansa maailmankaupan tärkeimpiin kuuluvana kauppareittinä.<ref name=Ensyklopedia /> Tilanne muuttui vasta, kun [[Suezin kanava]] valmistui vuonna 1869. Silloin Välimerestä tuli jälleen osa maailmankaupan kannalta keskeistä Itä-Aasian ja Euroopan välistä meritietä.<ref name=Ensyklopedia />
Välimerellä on ollut uusimmalla ajallakin myös tärkeä strateginen ja [[geopolitiikka|geopoliittinen]] merkitys, ja monet suurvallat ovat pyrkineet siellä hallitsevaan asemaan. 1800-luvulta lähtien [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] laivasto hallitsi pitkälti Välimertakin, vaikka [[brittiläinen imperiumi|brittiläisellä imperiumilla]] oli Välimeren rannikolla vain muutamia pieniä, joskin strategisesti tärkeitä alueita kuten [[Gibraltar]], [[Malta]] ja [[Kypros]].
== Lähteet ==
| |||