Ero sivun ”Rikhard Plantagenet” versioiden välillä

[[Tiedosto:Richard Plantagenet, 3rd Duke of York.jpg|thumb|Rikhard PlantagenetPlantagenetia esittävä lasimaalaus Pyhän Laurentiuksen kirkon ikkunassa [[Ludlow|Ludlow’ssa]].]]

'''Rikhard Plantagenet''' ([[1411]]–[[1460]]) oli [[Englannin kuningaskunta|englantilainen]] [[York-suku|York-suvun]] edustaja. Hänellä oli vahva perinnöllinen oikeus Englannin kruunuun, sillä hän polveutui kahdesta [[Edvard III|Edvard III:n]] pojasta, Edmund Langleysta (isänisä) ja äitinsä Anne Mortimerin kautta Clarencen herttuasta Lionelista. Jälkimmäinen oli Edvard III:n toiseksi vanhin aikuisuuteen selvinnyt poika, millä perusteella Rikhard vaati kruunua. Vuonna 1453 hallitseva kuningas [[Henrik VI (Englanti)|Henrik VI]] sairastui ja Rikhardista tuli Englannin lordiprotektori. Kuninkaan tervehtymisen jälkeen Rikhard ei kuitenkaan suostunut luopumaan vallasta, koska väitti oman vaatimuksensa valtaistuimelle olevan voimakkaampi. Tästä alkoi [[ruusujen sota]], kamppailu kruunusta [[Lancaster-suku|Lancasterin]] ja Yorkin sukujen välillä.

Rikhardista ei koskaan tullut kuningasta, vaan hän menehtyi sodassa. Hänen vanhin poikansa, Marchin jaarli Edvard, onnistui myöhemmin tuhoamaan koko Lancaster-suvun laillisen perimyslinjan sukupuuttoon ja nousi kuninkaaksi nimellä [[Edvard IV]]. Edvardin kuoltua hänen veljensä, Gloucesterin herttua Rikhard, vangitsi ja luultavasti surmasi hänen poikansa (niin kutsutut [[Towerin prinssit]]) ja nousi kuninkaaksi nimellä [[Rikhard III]]. Lancasterien viimeinen kruununtavoittelija [[Henrik VII (Englanti)|Henrik VII]] löi Rikhard III:n vuonna 1485 ja nai [[Yorkin Elisabet|Yorkin Elisabetin]]in, Edvard IV:n tyttären, jolloin [[Tudor-suku]] astui valtaan ja ruusujen sota käytännössä loppui.