Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthanin patsas” versioiden välillä

Mietteissään istuvan Porthanin representaatio viittaa henkisen mahdin käyttäjien, ajattelijoiden ja filosofien kuvalliseen traditioon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 27 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>

 

Sjöstrand muotoili Porthanin patsaan Roomassa ja se valettiin Münchenissä. Pronssisen patsaan korkeus on 2,5 metriä. Patsaan jalusta on harmaata graniittia ja se on korkeudeltaan 2,2 metriä. Patsaan takana lukee:<ref name=wam />{{sitaatti|AETERNAE MEMORIAE<br/>VIRO<br/>HENRICO GABRIELI PORTHAN<br/>patria memor<br/><br/>Suomen maan ja Suomen kansan<br/>Arvohon asettajalle<br/>Tähän kaikki Suomen kansa<br/>Muistopatsahan panetti}}

 

 

== Paljastusjuhlat ==

Kansallissankareiden patsaiden paljastuksista tuli 1800-luvun lopulla näyttäviä juhlatilaisuuksia. Niiden ilmoituksissa ja lehdistön uutisoinneissa mainittiin tarkasti, millä kielellä puhe tai runo lausuttiin tai soitettiinko musiikkia vai laulettiinko laulu ja missä järjestyksessä. Paljastustilaisuutta seurasi usein juhlapäivällinen [[seurahuone]]ella ja erilaisia muitakin erikoistilaisuuksia.