Ero sivun ”Pohjois-Amerikan intiaanit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Puebloista, lounaisalueista ja preerioista.. |
Alueita eri järjestykseen ynnä parantelua ja turhien kirjalähteiden poistamista. |
||
Rivi 29:
[[Kuva:Langs N.Amer.png|thumbnail|240px|Kartta Pohjois-Amerikan intiaanien sekä [[eskimot|eskimoiden]] ja [[aleutit (kansa)|aleuttien]] kielialueista ajalta ennen [[europidi]]en saapumista]]
[[Kuva:Nordamerikanische Kulturareale en.png|thumbnail|240px|Pohjois-Amerikan kulttuurialueet. ]]
=== Pohjoiset metsäseudut ===▼
{{Pääartikkeli|[[Amerikan subarktiset intiaanit]]}}▼
Tämä kulttuurialue kuuluu lähinnä [[Kanada]]an. Niin sanotulla [[Pohjois-Amerikan subarktisen alueen intiaanit|subarktisella alueella]] asui runsaasti eri heimojen intiaaneja. Lähimpänä eskimoita asuvat kansat olivat omaksuneet joitakin näiden tapoja, mutta kokonaisuudessaan intiaanikulttuurit erosivat merkittävästi eskimoiden kulttuurista. [[Hirvi]] ja [[karibu]] olivat tärkeimmät riistaeläimet. Kyläheimot pysyivät tietyillä pyyntialueilla. Kanootti oli tärkein kulkuneuvo ja lumikengät olivat välttämättömät talvisilla pyyntimatkoilla.<ref name="Virr 1994. 379">Virrankoski 1994. s. 379.</ref>
Subarktisen alueen intiaanit jakautuvat kahteen suureen kieliryhmään, idässä [[Algonkin-kielet|algonkinit]] ja lännessä [[Athabasca-kielet|athabascan-kieliset]]. Varhaiset muuttoliikkeen seurauksena monet algonkinit vaelsivat 1000-luvun ensimmäisen puoliskon aikana joko [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueelle itään tai valtameren rantaa pitkin [[Etelä-Carolina]]an. Heihin kuuluvat muun muassa [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] ja [[Hudsonjoki|Hudsonjoen]] [[mahicanit]], laajoille alueille levinneet [[delawaret]] ja [[shawneet]] sekä [[Yläjärvi|Yläjärveltä]] länteen asuvat [[Creet]] ja [[Ojibwayt]] sekä kaikkein läntisimmät [[mustajalat]]. Nykyään kansoja yhdistää lähinnä kielisukulaisuus. Osa athabaskoista vaelsi Kalliovuoria myötäillen aina nykyiseen [[New Mexico]]on. Heistä parhaiten tunnetaan [[apaššit]] ja [[navajot]]<ref name="Hen 1985 22-23.">Henriksson 1985. s. 22 - 23.</ref>
===Itäinen metsäalue ===
Itäisen metsäalueen intiaanit aloittivat maakumpujen rakentamisen jo ennen ajanlaskun alkua. [[Mississippi (joki)|Mississippijoen]] itäpuolella vaikuttanut [[Hopewellin perinne]] keskittyi nykyisen [[Ohio]]n ympäristöön ja monimutkaiset hautaseremoniat, maanviljely sekä [[Kalliovuoret|Kalliovuorille]] asti ulottunut kauppaverkosto olivat Hopewellin kultin tunnusomaisimmat piirteet. Maanviljely mahdollisti väestön asettumisen kiinteisiin kyliin.<ref name="Wals 1985. 20">Waldmam 1985. s. 20.</ref> Samalla aikakaudella [[Kummunrakentajat|kummunrakentajien]] ammattikunta erikoistui yhä suurempiin kumpurakennelmiin ja niiden ympärille kohosi korkeakulttuurisia intiaanikaupunkeja, joiden tyylisuunta jäljitteli [[Mesoamerikan muinaiset intiaanikulttuurit|Mesoamerikan pyramideja]]. Suurin ja Tunnetuin näistä kaupungeista oli [[Illinois]]in alueella sijainnut [[Cahokia]], joka ylitti koossa useimmat sen ajan metropolit. Tarkalleen tuntemattomasta syystä Cahokia autioitui vuoteen 1350 mennessä.<ref name="Mann 2011. 308">Mann 2011. s. 308.</ref>
Rivi 39 ⟶ 45:
[[Kuva:Wild rice harvesting 19th century.jpg|thumb|250px|[[Intiaaniriisi]]n keruuta.]]
Yhdysvaltain koilliselle ja itäiselle metsäalueelle levittäytyneiden intiaanien elinkeinoista tärkein oli maanviljely lukuunottamatta pohjoisimpia alueita, joissa viljely oli vähäistä vuotuinen [[kasvukausi|kasvukauden]] lyhyyden vuoksi.
Erityisessä asemassa maata viljelevistä intiaaneista oli [[Eriejärvi|Erie-]] ja [[Ontariojärvi|Ontariojärven]] sekä [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence -joen]] alueen [[Irokeesit|irokeesiliiga]], joka ainoana [[Meksiko]]n pohjoispuolisena intiaaniryhmänä muodosti poliittisen liiton 1500-luvulla. Eurooppalaisten siirtokuntien puristuksessa irokeesiliitto ei kyennyt toimimaan rauhanliittona vaan turvautui sotilaalliseen voimankäyttöön liittonsa ulkopuolisten heimojen tuhoamiseksi. Näiden iskujen seurauksena monet irokeesien naapureina [[Suuret järvet|Suurten järvien]] itäpuolella asuneet kansat joutuivat jättämään elinpiirinsä jo 1600-luvun aikana.<ref>Waldman 1985, s 93-95</ref>
Englantilaisen siirtomaa-asutuksen ja irokeesien tieltä väistyneet algonkin-kansat liittoutuivat aluksi ranskalaisten kanssa, ja nousivat vuonna 1763 [[Pontiacin kapina|kapinaan brittilinnakkeita vastaan]] [[Ottawat|ottawien]] päällikkö [[Pontiac]]in johtamina.<ref>Waldman 1985, s 106 - 108.</ref> Myöhemmin [[mohawkit|mohawkien]] [[Joseph Brant]] ja shawneiden [[Tecumseh]] kokosivat suurta intiaaniliittoa Yhdysvaltoja vastaan, mutta Pontiacin tavoin he epäonnistuivat uudisasutuksen tuhoamisessa.<ref name="Hen 1086 61,65">Henriksson 1986. 61 ja 65.</ref>
=== Kaakkoinen metsäalue ===
Tämän kulttuurialueen tunnetuimmat kansat olivat [[cherokeet]], [[creekit]], [[choctawit]] ja [[chickasawit]]. Cherokeet puhuivat irokeesimurretta, muut kolme olivat [[muskogee-kielet|muskogee-kieliryhmää]]. Nykyisen [[Mississippi]]n osavaltion lounaisosissa asuneet [[natchezit]] lasketaan samaan kulttuuriryhmään kuluviksi. Natchezien juuret juonsivat [[Mississippin kulttuuri]]in, joissa ominaista olivat taidokkaat rakannelmat suuret temppelikummut [[Olmeekit|olmeekien]] ja [[Mayat|mayojen]] tyyliin..<ref name="Wald 2006. 185">Waldman s. 185.</ref> Natchezit sulautuivat naapurikansoihin 1700-luvun aikana ranskalaisia vastaan käytyjen sotien seurauksena. Myös monet muut kaakkoisen kulttuuripiirin heimoista katosivat ennen 1800-lukua. Cherokeet, choctawit, creekit ja chickasawit kulkivat [[Kyynelten tie|kyynelten polun]] 1840 mennessä ja muuttivat [[Oklahoma]]n intiaaniterritorioon Yhdysvaltain määräyksestä.<ref name="Hen 1985 75-76.">Henriksson 1985. s. 75 - 76.</ref>
=== Preeria ===▼
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Amerikan preeriaintiaanit]]}}▼
[[Kuva:Dan waupose.jpg|thumb|250px|Perinteinen intiaanipäähine ja eurooppalaisten tuliase kertovat intiaanikulttuurin sulautumisesta eurooppalaisten tulokkaiden kulttuuriin.]]▼
Tasangoilla eläneet intiaanit olivat joko [[Missouri (joki)|Missourijoen]] ympäristön maanviljelijöitä tai läntisen lyhytheinäpreerian [[biisoni]]nmetsästäjiä. Vielä ennen 1600-luvun puoliväliä lyhytheinäpreeria oli lähes vailla asutusta. Tasankojen laidoilla elävät heimot tekivät sinne jalkaisin metsästysretkiä biisonien perässä, mutta eivät asuneet siellä. Eurooppalaisten saapuminen muutti alueen kulttuurin, sillä etelästä tulleet hevoset ja idästä saapuneet tuliaseet mahdollistivat liikkuvan nomadielämän ratsujen selässä. [[Tiipii]]-asutus lisääntyi sen helpon purettavuuden takia ja leiripaikkaa voitiin muuttaa hetkessä. Ratsujen lisääntyminen sai monet heimot jättämään maanviljelyn. Muun muassa [[crow-intiaanit|crow't]], [[comanchet]], [[mustajalat]] ja [[siouxit]] siirtyivät kokopäiväisiksi biisoninmetsästäjiksi. Jopa monet [[creet]] hylkäsivät pohjoiset metsät ja valitsivat ratsastavan biisoninmetsästäjän elintavan.<ref name="Wald 1985. 38">Waldman 1985. s. 38.</ref> ▼
1800-luvun alusta eteenpäin tasangoilla käytiin monia intiaanisotia. Joskus sodan syyksi riitti pelkkä vaihtelunhalun tyydyttäminen tai sotainen kunnia, mutta usein sodat liittyivät myös verikostoihin.<ref name="Virr 1996. 188">Virrankoski 1996. s. 188.</ref> 1830-luvun lopulla monet heimot ryhtyivät toistensa liittolaisiksi Yhdysvaltain nopeasti leviävää asutusta vastaan.<ref name="Virr 1996. 189">Virrankoski 1996. s. 189.</ref> 1850-luvulla alkanut [[Kalifornian kultaryntäys]] lisäsi ongelmia tasankointiaanien ja uudisasukkaiden välillä. Seuraavien vuosikymmenien sodat Yhdysvaltoja vastaan nostivat esiin monia intiaanijohtajia, jotka jäivät historiaan. Tällaisia olivat muun muassa siouxien [[Punainen Pilvi]], [[Hullu Hevonen]] ja [[Istuva Härkä]]. Kun Yhdysvallat oli hävittänyt lähes kaikki biisonit tasangoilta, intiaanien oli luovuttava tasankokulttuuristaan, ja alistuttava elämään heille määrätyissä reservaateissa.▼
=== Lounaisalue ===
Rivi 61 ⟶ 77:
Pohjoisten ylätasankojen ja [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisen Kolumbian]] intiaanit olivat alun perin kalastajia, jotka asuivat suurissa kylissä jokien varsilla. Kesäisin kylien asukkaat hajaantuivat vuoristoihin pieninä ryhminä ravinnonkeruuta ja metsästystä varten. Tämän kulttuuripiirin asumustyyli vaihteli asuinalueen mukaan. Pohjoisimmat kansat käyttivät puoliksi maanalaisia asumuksia, joissa asui korkeintaan kaksi perhettä.<ref name="Tay 1995. 101">Taylor & Sturtevant 1995. s. 101.</ref> Lähempänä tasankoja asuneiden yhteisöjen majat muistuttivat itäisten metsäintiaanien wigwameita. Ylänköjen kansoista tunnetuimmat olivat [[nez percet]] ja [[Flatheadit|salishit]]. Itäisimmät ryhmät omivat 1700-luvun aikana monia piirteitä pohjoisten tasankojen kulttuurista ja 1800-luvun alussa ylängön heimoilla oli enemmän hevosia kuin pohjoisten tasankojen heimoilla.<ref name="Virr 1996. 353">Virrankoski 1996. s. 353.</ref> Ylänköintiaanit asuivat pitkään eristyksissä eurooppalaisista ja heidät kartoitettiin vasta vuosina 1805 - 1806, jolloin [[Lewisin ja Clarkin tutkimusretki]]kunta ylitti ylängöt ja purjehti alas [[Columbiajoki|Columbiajokea]] [[Tyynimeri|Tyynellemeren]] rannalle.<ref name="Hen 1986 81">Henriksson 1986. s. 81.</ref>
▲=== Preeria ===
▲{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Amerikan preeriaintiaanit]]}}
▲[[Kuva:Dan waupose.jpg|thumb|250px|Perinteinen intiaanipäähine ja eurooppalaisten tuliase kertovat intiaanikulttuurin sulautumisesta eurooppalaisten tulokkaiden kulttuuriin.]]
▲Tasangoilla eläneet intiaanit olivat joko [[Missouri (joki)|Missourijoen]] ympäristön maanviljelijöitä tai läntisen lyhytheinäpreerian [[biisoni]]nmetsästäjiä. Vielä ennen 1600-luvun puoliväliä lyhytheinäpreeria oli lähes vailla asutusta. Tasankojen laidoilla elävät heimot tekivät sinne jalkaisin metsästysretkiä biisonien perässä, mutta eivät asuneet siellä. Eurooppalaisten saapuminen muutti alueen kulttuurin, sillä etelästä tulleet hevoset ja idästä saapuneet tuliaseet mahdollistivat liikkuvan nomadielämän ratsujen selässä. [[Tiipii]]-asutus lisääntyi sen helpon purettavuuden takia ja leiripaikkaa voitiin muuttaa hetkessä. Ratsujen lisääntyminen sai monet heimot jättämään maanviljelyn. Muun muassa [[crow-intiaanit|crow't]], [[comanchet]], [[mustajalat]] ja [[siouxit]] siirtyivät kokopäiväisiksi biisoninmetsästäjiksi. Jopa monet [[creet]] hylkäsivät pohjoiset metsät ja valitsivat ratsastavan biisoninmetsästäjän elintavan.<ref name="Wald 1985. 38">Waldman 1985. s. 38.</ref>
▲1800-luvun alusta eteenpäin tasangoilla käytiin monia intiaanisotia. Joskus sodan syyksi riitti pelkkä vaihtelunhalun tyydyttäminen tai sotainen kunnia, mutta usein sodat liittyivät myös verikostoihin.<ref name="Virr 1996. 188">Virrankoski 1996. s. 188.</ref> 1830-luvun lopulla monet heimot ryhtyivät toistensa liittolaisiksi Yhdysvaltain nopeasti leviävää asutusta vastaan.<ref name="Virr 1996. 189">Virrankoski 1996. s. 189.</ref> 1850-luvulla alkanut [[Kalifornian kultaryntäys]] lisäsi ongelmia tasankointiaanien ja uudisasukkaiden välillä. Seuraavien vuosikymmenien sodat Yhdysvaltoja vastaan nostivat esiin monia intiaanijohtajia, jotka jäivät historiaan. Tällaisia olivat muun muassa siouxien [[Punainen Pilvi]], [[Hullu Hevonen]] ja [[Istuva Härkä]]. Kun Yhdysvallat oli hävittänyt lähes kaikki biisonit tasangoilta, intiaanien oli luovuttava tasankokulttuuristaan, ja alistuttava elämään heille määrätyissä reservaateissa.
=== Luoteisrannikko ===
{{Pääartikkeli|[[Luoteisrannikon intiaanit]]}}
[[Tiedosto:Totem Park pole 1.jpg|thumb|100px|left|Toteemipaalu Brittiläisessä Columbiassa]]
Luoteisrannikon heimot
=== Kalifornian intiaanit ===
Rivi 79 ⟶ 88:
[[Kalifornia]] oli luonnonvaroiltaan runsas ja sen suurilukuinen intiaaniväestö hankki toimeentulonsa metsästuksella, kalastuksella ja kasvien keräilyllä, maanviljely ollessa harvinaista. Aluetta peittävät laajalti vuoristot ja laaksot. Rannikolla on hyvinkin sateista, sisämaassa kuivaa aroa ja aavikkoa. Alue oli kielellisesti hajanainen, sillä sen asukkaat koostuivat monista eri kieliperheistä. Yhteiskunnat olivat monesti pitkälle kehittyneitä, päälliköiden johtamia heimoja. 1700-luvulla espanjalaisten tulo ja myöhemmin 1850-luvun Kalifornian kultaryntäys aiheuttivat tautien, mailta karkotusten, huonon kohtelun ja tahallisen surmaamisen takia sen että arviolta 180 000 intiaania kuoli vuoteen 1880 mennessä.<ref name="Virr 1994. 298">Virrankoski 1994. s. 298.</ref>
▲=== Pohjoiset metsäseudut ===
▲{{Pääartikkeli|[[Amerikan subarktiset intiaanit]]}}
== Pohjois-Amerikan intiaanien historia==
Rivi 101 ⟶ 104:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Rani-Henrik Andersson & Markku Henriksson | Nimeke =Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia| Vuosi =2010 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Gaudeamus | Tunniste = 978-952-495-162-3 | www = http://www.gaudeamus.fi/ajankohtaista/andersson-henriksson-intiaanit/| www-teksti =Intiaanit | Tiedostomuoto =HTML | Viitattu = 12.5.2011 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Fagan, Brian|Nimeke=Pitkä kesä: ihmiskunnan historia ja ilmastonmuutos|Julkaisija= Gummerus|Vuosi=2008|Tunniste=ISBN 978-951-20-7595-9 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Henriksson, Markku | Nimeke =Alkuperäiset amerikkalaiset | Vuosi =1985 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-385-9 | Viitattu = 12.5.2011 | Kieli = suomi}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mann, Charles | Nimeke=1491, Amerikka ennen Kolumbusta | Selite=1491 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into kustannus Oy| Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-076-5}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Simms, Steven R.|Nimeke=Ancient People of the Great Basin and Colorado Plateau|Julkaisija=Left Coast Press|Vuosi= 2008|Tunniste=ISBN 978-1-59874-296-1 {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Stanford, Dennis & Bradley, Bruce A.|Nimeke=Across Atlantic Ice|Julkaisija=Univ of California Press|Vuosi=2012|Tunniste=ISBN 978-0-520-22783-5|kieli={{en}}}}
| |||