Ero sivun ”Iidesjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
Iidesjärvellä on oma Iides.fi-verkkosivusto.
Yksi Iidesjärven nimen selityksistä on 'kuivumassa oleva järvi'.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://teto.tampere.fi/nimisto/php/tiedon_haku.php?id=1427|nimeke = Tampereen kaupunkimittausyksikön karttanimistö selityksineen|julkaisu = |julkaisija = Tampereen kaupunki - Yhdyskuntapalvelut|viitattu = 2015-04-10|tekijä = Yrsa Rekola, Aku Huurre ym.|ajankohta = }}</ref> Kansanomaisten selitysten mukaan nimi on johdettu järven rantaliejussa elävistä [[iilimato|iilimadoista]]. <ref name="louhivaara">Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 92–93. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>
Iidesjärvi esiintyy vanhoissa kartoissa muodossa ''Jrijärwi'' (1758) ja ''Ihrijärwi/Iirehjärwi'' (1783). Nimiarkistossa esiintyvät myös muodot ''Iilesmotti'' ja ''Iilismotti'' sekä ''Iiresjärvi''. Näiden vanhojen hämäläisten l- tai r-äänteen sisältävien nimimuotojen pohjana on dentaalispirantin sisältävä sana ''iiðes''. Tämän sanan merkitys on unohtunut ja se on kadonnut suomen kielestä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta; se esiintyy ilmeisesti [[Iisalmi|Iisalmen]] kaupungin [[ruotsin kieli|ruotsinkielisessä]] nimessä Idensalmi. Samaa kantaa lienevät myös kunnannimet [[Ii]] ja [[Iitti]] sekä [[Suonenjoki|Suonenjoen]] [[Iisvesi]]. Eräänä mahdollisena etymologiana on mainittu muinaisskandinaavinen sana ''iða'' 'takaisinpäin virtaava vesi joessa'.<ref name="louhivaara"/> Tamperelaiset ovat käyttäneet Iidesjärvestä myös toista nimeä '''Motari''', minkä perusteella Nekalassa lähellä järven rantaa sijaitseva kuja on nimetty Motarinkujaksi vuonna 1982.<ref> Louhivaara 1999, s. 118.</ref>
{{Panoraama|Iidesjärvi panorama.jpg|800px|Panoraamakuva Iidesjärvestä}}
| |||