Ero sivun ”Välimeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) →Luonto ja luonnonsuojelu: elinympäristöosio |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p →Luonto ja luonnonsuojelu: typo +w + viitefix |
||
Rivi 61:
''Posidonia oceanica'' -niittyjä pidetään Välimeren merkittävimpänä ekosysteeminä. Niitä on suurimmassa osassa ranta-alueita, mutta laajimmat niityt ovat [[Vähä-Syrtti|Vähä-Syrtissä]] Tunisiassa, [[Hyères]]in lähellä Ranskassa, [[Korsika]]n itärannikolla ja [[Sardinia]]n ja [[Sisilia]]n länsirannikoilla. Välimerellä kasvaa muidenkin meriheinien muodostamia niittyjä. ''Lithophyllum byssoides'' -kasvustot ovat erityisen yleisiä läntisen Välimeren pohjois- ja keskiosissa sekä Adrianmeressä. Useat ''Cystoseira''-suvun ruskolevistä puolestaa muodostaa laajoja metsiä, jotka ovat huomattavan monimuotoisia. ''Posidonia oceanica'' -niittyjen jälkeen Välimeren toiseksi merkittävimpiä monimuotoisuuskeskuksia ovat koralliyhdyskunnat.<ref name="unep25"/>
Avomeren elinympäristöt sijaitsevat aluevesien ulkopuolella, ja Välimeren altaasta se muodostaa noin 2,5 miljoonan neliökilometrin aluee. Avomerellä elää useita merieläimiä, ja siellä on muutamia tuottoisia alueita, joissa on esimerkiksi pyörteitä tai tapahtuu [[kumpuaminen|kumpuamista]].<ref
Syvänmeren alueella on monia erilaisia elinympäristöjä. Merenpinnan alaiset kanjonit ovat monien lajien, kuten kalojen ja [[rissondelfiini]]n ja [[Kaskelotti|kaskelotin]], lisääntymis- ja ruokailualueita. Kanjoneissa elää myös monia kotoperäisiä [[Polttiaiseläimet|polttiaiseläimiä]] ja [[Monisukasmadot|monisukasmatoja]]. Syvänmeren kohoumat ovat samoin useiden kala- ja valaslajien ruokailualueita. Niissä on usein runsaslukuinen eläinlajisto.<ref
=== Eläinlajisto ===
Fishbase-tietokannassa on listattuna 749 Välimeressä elävää kalalajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fishbase.org/trophiceco/FishEcoList.php?ve_code=13 | Nimeke = Species in Mediterranean Sea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = FishBase | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref> Meressä elää vakituisesti kahdeksan valaslajia, lisäksi kahdentoista lajin valaita nähdään vierailijoina. Kilpikonnalajeja on kaksi, [[liemikilpikonna]] ja [[valekarettikilpikonna]] ja yksi vierailija, äärimmäisen uhanalainen [[merinahkakilpikonna]]. Lisäksi Välimeresä elää yksi hyljelaji [[munkkihylje]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://cmsdata.iucn.org/downloads/iucn_med_2012_marine_mammals___sea_turtles_def.pdf | Nimeke = Marine mammals and sea turtles Mediterranean and Black Seas | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref>
Välimeressä elää noin 200 korallilajia. Ne eivät muodosta suuria riuttoja kuten Punaisenmeren tai Australian lähivesien korallit, vaikka merenpohjassa on jäänteitä aikaisempien geologisten kausien koralliriutoista.
Nilviäislajeja on noin kaksi tuhatta. Lukumäärä kasvaa sekä uusien lajien tunnistamisen että vieraslajien saapumisen kautta.<ref name="MT"/>
Rivi 76:
Sopimuksen nojalla määriteltyjä suojelualueita lisätään jatkuvasti, vuonna 2014 niitä oli 33 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biodiversitya-z.org/content/specially-protected-areas-of-mediterranean-importance-spami | Nimeke = Specially Protected Areas of Mediterranean Importance (SPAMI) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = UNEP | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref> Alueista yksi on avomerellä - Ranskan, Italian ja Monacon yhteinen Pelagosin suojelualue, joka keskittyy merinisäkkäiden suojeluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rac-spa.org/spami | Nimeke = SPAMIs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Regional Activity Centre for Specially Protected Areas (RAC/SPA) | Viitattu = 3.6.2015 }}</ref>
Välimereen on levinnyt satoja [[vieraslaji|vieraslajeja]]: nilviäisiä, kaloja, leviä ja äyriäisiä. Niitä tulee
== Talous ja ekologia ==
| |||