Wikipedia

Ero sivun ”Energiansäästö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
p kh
Rivi 1:
'''Energiansäästö''' on [[energia]]n käytön [[Taloudellinen tehokkuus|tehokkuuden]] parantamista siten, että energian ominaiskulutus alenee.
 
Vuonna 2008 suomalaisten kokonaisenergiankulutus oli 262,9 GJ/asukas. Energian kokonaiskulutus laski 4,7 % edellisestä vuodesta.<ref>http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/sahkon_hankinta_ja_kulutus</ref>
 
Suomessa energiansäästöön kannustaa valtion omistama [[Motiva|Motiva Oy]], joka toteuttaa energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa.<ref>[http://www.ktm.fi/index.phtml?s=174 KTM, Energiansäästö]</ref> Maakunnissa energiansäästön viestiä vievät energiatoimistot tai palvelukeskukset, kuten Varsinais-Suomessa toimiva [[Valonia]].
Rivi 18:
== Energiansäästöhankkeet Suomessa ==
 
=== Energiakatselmukset 1992 - 20071992–2007 ===
 
Energiakatselmuksia on Suomessa järjestetty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Energiakatselmuksissa energia-alan asiantuntija (usein Motivan henkilöstöä) käy läpi systemaattisesti suurimmat energiaa kuluttavat teollisuuslaitokset, kiinteistöt ja muut kohteet sekä selvittää onko kohteissa sellaisia energiaa kuluttavia toimintoja joita olisi mahdollista parantaa. Vuosien mittaan toiminta on kattanut hyvin suuren osan Suomen energiankulutuksesta ja sen avulla on myös kyetty määrittämään säästöpotentiaalia, joka olisi suuremmilla investoinneilla saavutettavissa. Vuodesta 1992 silloinen Kauppa- ja Teollisuusministeriö on tukenut toimintaa taloudellisesti. Vuosina 1992 - 20071992–2007 tuki on ollut yhteensä 23,1 miljoonaa euroa.
 
Energiakatselmusten avulla on vuosina 1992 - 20071992–2007 säästetty yhteensä noin 11 TWh energiaa, mistä teollisuuden osuus on ollut hieman yli 70 %. Tämän lisäksi prosessiteollisuudessa on kaksivaiheisen katselmusmallin myötä saavutettu noin 7 TWh kokonaissäästö.
 
Energiakatselmustoiminnassa tehdyn selvityksen perusteella katselmuksissa havaitusta säästöpotentiaalista on toteutunut palvelusektorilla noin 70 % ja pk-teollisuudessa noin 50-6050–60 %.<ref>http://www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/tilastotietoa_katselmuksista</ref>
 
=== Energiansäästösopimukset 1997-20061997–2006 ===
 
Energiansäästösopimusten tavoitteena on pienentää energian ominaiskulutusta ja viedä käytäntöön toimintamalleja, joiden ansiosta energiatehokkuudesta tulee osa yritysten ja yhteisöjen vakiintunutta toimintaa. Energiansäästösopimukset ovat puitesopimuksia, joissa järjestöt sitoutuvat edistämään energiansäästöä ja jäsenistönsä liittymistä sopimukseen. Sopimuksiin liittyvät yritykset ja yhteisöt sitoutuvat energiakatselmusten tai -analyysien laatimiseen sekä kannattavien säästötoimenpiteiden toteuttamiseen. [[Kauppa- ja Teollisuusministeriö]] tukee katselmuksia ja niistä seuraavia investointeja erilaisin avustuksin.<ref>http://www.motiva.fi/toimialueet/energiatehokkuussopimus/energiansaastosopimukset_1997-2007/sopimustoiminnan_perusteet</ref>
 
Vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettujen säästötoimenpiteiden vuotuinen kokonaisvaikutus oli noin 7,7 TWh/a. Tästä sähkönsäästö oli noin 1,7 TWh/a ja lämmön ja polttoaineiden säästö 6,0 TWh/a. Säästötoimenpiteistä 81 % toteutettiin teollisuudessa ja 15 % voimalaitosalalla. Toimenpiteillä syntyneiden säästöjen yhteismäärä oli noin 150 miljoonaa Euroa vuodessa. Säästöjen saavuttamiseksi toteutettiin kaikkiaan 295 miljoonan Euron investoinnit teollisuudessa ja 70 miljoonan euron investoinnit voimalaitosalalla.<ref name="motiva.fi">http://www.motiva.fi/toimialueet/energiatehokkuussopimus/energiansaastosopimukset_1997-2007/sopimustoiminnan_perusteet/sopimusten_vaikutukset</ref>
 
Energiansäästösopimusten yhteydessä arvioitiin myös hankkeisiin liittyvä, toteuttamatta jäänyt säästöpotentiaali. Sen suuruuden arvioitiin vuoden 2005 lopussa olevan noin 11 TWh/a josta noin puolet arvioitiin toteutuvan vuoteen 2010 mennessä.<ref name="motiva.fi"/>
 
[[Kansallinen Ilmastostrategia|Kansallisessa Ilmastostrategiassa]] asetettiin tavoitteeksi CO2 -päästöjen alentaminen 3-43–4 miljoonalla tonnilla. Tuolloin ennakoitiin energiansäästösopimuksilla olevan merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen alentamisessa. Sopimusten yhteenlaskettu vähennys olikin 2,1 - 21–2,9 miljoonaa CO2 -tonnia riippuen siitä, millä päästökertoimella vaikutus lasketaan.
 
=== Energiatehokkuussopimukset 2008-20162008–2016 ===
 
Energiansäästösopimustoiminta jatkaa energiansäästösopimusten tekemistä painottuen aloille, jotka edellisellä sopimuskaudella jäivät vähemmälle huomiolle. Sopimustoiminnan tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä.
 
=== ESCO -toiminta ===
 
ESCO -hankkeissa ulkopuoliset energia-asiantuntijat toteuttavat palvelun tilanneessa yrityksessä toimenpiteitä ja investointeja energian säästämiseksi. Palvelun tarjonnut ESCO -yritys vastaa tällöin energian käytön tehostumisesta. Itse palvelu maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. ESCO -hankkeet voivat olla hyvinkin pieniä, esimerkiksi maalämmön käyttö kasvihuoneessa tai öljykattilan vaihto pellettikattilaksi.
 
Päättyneet ESCO -hankkeet ja niiden tulokset ovat luettavissa Motivan sivuilla ylläpidettävässä hankerekisterissä.<ref>http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/tuet_ja_rahoitus/esco-palvelu/esco-hankerekisteri ESCO Hankerekisteri</ref> Syyskuussa 2009 hankerekisterissä oli 59 erillistä hanketta joiden säästöpotentiaali vaihteli välillä 3030–40 MWh/a - 40.000 MWh/a.
 
=== Energiatodistukset ===
Rivi 50:
Vuoden 2009 alusta on Suomessa vaadittu energiatodistus myytäessä tai vuokrattaessa kiinteistöjä. Taloyhtiöissä energiatodistus liittyy [[isännoitsijäntodistus|isännöitsijäntodistukseen]].
 
Energiatodistus on tarkoitettu mahdollistamaan rakennusten energiatehokkuuden vertailu, ja huomioimaan energiatehokkuus rakennusta suunniteltaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://motiva.fi/rakentaminen/energiatodistus| Nimeke = Energiatodistus| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Motiva | Viitattu = 14.11.2014}}</ref> Energiatodistuksessa kerrotaan rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden pohjalta laskettu, bruttoalaan suhteutettu energiatehokkuusluku. Sen perusteella määräytyy rakennuksen energialuokka asteikolla A-GA–G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Energiankulutus määritetään joko laskennallisesti (uudet kiinteistöt) tai toteutuneen kulutuksen mukaan.
 
Vuonna 2008 voimassa olleiden rakentamismääräysten mukainen kiinteistö asettuu energialuokkaan D.<ref>http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiatodistus/</ref>
Rivi 68:
Valaistuksen osuus on säilynyt käytännössä ennallaan vuodesta 1993 vuoteen 2006 ollen noin 20% kodin sähkönkulutuksesta. EU-direktiivi määrää korvaamaan hehkulamput [[energiansäästölamppu|energiansäästölampuilla]] vuodesta 2009 alkaen.
 
Uusien energiatehokkaiden kylmälaitteiden osuus kodin energiankulutuksesta on pienentynyt vuoden 1993 30 %:sta vuoden 2006 13 %:in.
 
Kodin elektroniikkaan kuuluvan viihde-elektroniikan osuus puolestaan on kasvanut kylmälaitteiden tasolle ollen noin 12 % kodin sähkönkulutuksesta. Tästä tietotekniikan osuus on noin 4 %.<ref>http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/sahkonkulutus</ref>
 
== Säästöpotentiaali ==
Rivi 76:
=== Kiinteistöt ===
 
Energiatehokas pientalo on määritelmän mukaan pientalo, joka kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset täyttävä talo. Energiatehokkaan talon rakentamiskustannukset ovat 3-43–4 % korkeammat. Korkeampien rakentamiskustannusten takaisinmaksuaika on 6-106–10 vuotta.
 
[[Matalaenergiatalo]]ihin liittyvät seuraavat määritelmät:<ref>http://www.motiva.fi/rakentaminen/millainen_on_energiatehokas_pientalo/matalaenergiatalon_maaritelmia</ref>
Rivi 90:
* [[Kysynnän hintajousto|Hinnan noustessa kysyntä laskee]]. Kuitenkin sähkö on teollisuudelle halvempaa kuin ennen. Teollisuus maksaa sähköstä veroa II-luokan mukaan.<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961260</ref> Tämän veron määrää esitettiin puolitettavaksi<ref>http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+120/2006&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD</ref>, esitys hyväksyttiin<ref>http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+120/2006</ref> ja se tuli voimaan 2007<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061058</ref>
* [[ABB]] julkisti 2009 ''ekologisen takaisinmaksuajan'' käsitteen motivoidakseen energiansäästöinvestointeihin: esimerkiksi ison 250 kW:n taajuusmuuttajan ekologinen takaisinmaksuaika voi olla vain puoli päivää<ref>http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/abb_ekologinen_takaisinmaksuaika.html</ref>
* Paineilman käytön tehostamiseksi käynnistyi vuonna 2005 PATE -projekti: sen tuloksena arvioitiin, että käytön tehostamisella voitaisiin säästää vuodessa 200-300200–300 GWh kun paineilman tuotannon sähkönkulutus on noin 1,4 TWh/a. Parhaimmillaan säästöpotentiaali on ollut 30-6030–60 %.<ref>http://www2.ademe.fr/servlet/getBin?name=4999BF58E5D2C767FB9BCDD0977F79AC1172150231949.pdf</ref>
* Taajuusmuuttajavalmistaja [[Vacon]] arvioi vuonna 2000 vuosikertomuksessaan, että teollisuusmaissa sähkömoottorit kuluttavat teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta 30 %. Näistä moottoreista 35 % olisi taloudellisesti perusteltua varustaa taajuusmuuttajalla kun vuonna 2000 todellinen luku oli noin 5 %.<ref>http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2000/Fvacon.pdf Vacon Oyj vuosikertomus 2000</ref> Vuonna 2009 yhtiö arvioi kaikista maailman sähkömoottoreista 10 % varustetun taajuusmuuttajalla.<ref>http://www.vacon.fi/File.aspx?id=477513&ext=pdf&routing=396771&webid=461915&name=Vacon_vuosikertomus_2009 Vacon Oyj Vuosikertomus 2009 s. 16</ref>
* Korvaamalla kaikki nykyisin teollisuuden käytössä olevat huonoimman hyötysuhdeluokan EFF3-moottorit paremmilla EFF1- ja EFF2-luokan moottoreilla voitaisiin EU:n vuotuista sähköenergiankulutusta pienentää noin 6 TWh. Suomessa vastaava säästöpotentiaali on noin prosentti teollisuuden oikosulkumoottoreiden kulutuksesta, eli noin 300 GWh.<ref>http://www.motiva.fi/yritykset/hankinnat/energiatehokkaiden_sahkomoottorien_hankinta</ref>
 
=== Toimistot ===
* Toimistoissa parhaan mahdollisen tekniikan käyttöönotolla voitaisiin vähentää sähkön kulutusta jopa 70 %. Toimistojen sähkönkulutuksesta 20-5020–50 % on valaistuksesta. {{lähde}}
* Tiedonhallintajärjestelmien käyttö vähentää turhaa tulostamista: Yksi A4-paperin valmistus kuluttaa 10-3010–30 Wh sähköä.<ref name="moveon">Move on, 2/2008 s. 20-22</ref>
* Kannettava tietokone käyttää 50-8050–80 % pöytäkonetta vähemmän sähköä. Litteä näyttö käyttää 30-7030–70 % vähemmän sähköä kuin kuvaputkinäyttö.<ref name="moveon" />
 
== Energiansäästöhankkeita ulkomailla ==
* McKinsey Global Institute uskoo säästötoimenpiteisiin tehtävien investointien tuottavan vähintään 10 % ja keskimäärin 17 %.<ref name="elusive">[http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=11326549 The elusive negawatt. The Economist 8.5.2008]</ref>
* Yhdysvaltojen liittovaltio antaa verovähennyksiä tehokkaiden laitteiden valmistajille. Osavaltiot antavat veroetuja laitteiden ostajille. Kiina tukee pienoisloisteputkien valmistajia.
* Japanin ''Top Runner'' -järjestelmä nimeää eri kategorioiden tehokkaimmat laitteet ja vaatii kaikkia laitemerkkejä parantamaan tehokkuuttaan parhaisiin nähden tietyssä ajassa sakon uhalla. Eniten energiaa käyttävät japanilaiset tehtaat joutuvat kohentamaan tehokkuuttaan 1 % vuodessa sakon uhalla.
* Kiinassa 10001 000 suurinta yhtiötä joutuu pyrkimään tehokkuustavoitteisiin.<ref name="elusive" />
* Kaliforniassa energialaskuihin lisätään investointien rahoittamiseksi summa, jonka energiayhtiöt käyttävät säätelijän asettamien tavoitteiden täyttämiseen.<ref name="elusive" />
* Ranska vaatii kaasu- ja sähköyhtiöitä pienentämään ennustettua kulutusta 54 TWh. Joissakin tapauksissa säästötodistuksia voi myydä.<ref name="elusive" />
Rivi 114:
* Alhainen hinta. Sähkö ja polttoaine ovat usein liian halpoja säästettäviksi, etenkin siellä missä ne saavat tukiaisia. Vaikka säästöt olisivat maailmanlaajuisesti suuret, ne muodostavat vain pienen osan yksittäisten yritysten ja kotitalouksien budjeteista. Energiaintensiteetti on matalampi siellä, missä energian hinta on korkea, esimerkiksi Tanskassa. Kun energian hinta nousee, sen kulutus enimmäkseen laskee.<ref name="elusive" /> Ks. [[kysyntä ja tarjonta]].
* Tiedon puute. Kuluttajat eivät tiedä saatavilla olevista säästöistä.<ref name="elusive" />
* Välinpitämättömät asenteet. Yleensä työpaikoilla, jossa "firma”firma maksaamaksaa”."
* [[Transaktiokustannukset]] ovat suuret, ts. on liian aikaaviepää ja vaivalloista tunnistaa energiatehokkaimmat laitteet, hankkia ne ja asentaa ne.<ref name="elusive" />
* Kodinomistajat vaativat kohtuutonta tuottoa energiatehokkuuteen tekemilleen sijoituksille: noin 30 %. He tahtovat uuden kattilan tai lisäeristyksen maksavan itsensä takaisin parin-kolmen vuoden sisällä. Yritykset eivät ole yhtä vaativia, mutta painottavat enemmän liikevaihdon kasvua kuin menojen vähennyksiä.<ref name="elusive" />
* Edut eivät kohtaa. Talojen rakentajat eivät maksa tulevia sähkölaskuja, joten rakentajien ei kannata kasvattaa rakennuskustannuksia tekemällä energiaa säästäviä parannuksia. Kodinkoneiden ja autojen valmistajien kannattaa tehdä ostohinnaltaan halpoja tuotteita käyttökustannuksiltaan edullisten sijaan. Vuokranantajan ei kannata investoida vuokralaisen puolesta. Energiayhtiöt myyvät mielellään asiakkailleen mahdollisimman paljon energiaa.<ref name="elusive" />
* Rahoitus. Investointien rahoitus on vaikeaa kehitysmaissa, koska [[pääoma]] puuttuu. Joidenkin pankkien näkökulmasta saavutettavat säästöt ovat liian pienet ja kulut liian suuret.<ref name="elusive" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiansäästö”