Versio 2. lokakuuta 2014 kello 17.24 muokkaa MSi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 893 muokkausta Lähde ← Vanhempi muutos		Versio 3. kesäkuuta 2015 kello 13.41 muokkaa kumoa K9re11 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 8 346 muokkausta Kizi->Kiži Uudempi muutos →
Rivi 3: Viola Malmin äiti oli Karjalan tanssitaiteen ja Kantele-yhtyeen perustajien joukkoon kuulunut balettimestari Helmi Malmi, joten jo kotonaan hän imi itseensä tanssimaailman henkeä. Näyttelijäksi hän valmistui vuonna 1957 [[Pietari (kaupunki)\|Leningrad]]in valtiollisesta teatteri-instituutista. Oltuaan melkein kymmenen vuotta [[Riika\|Riian]] nuorisoteatterin ja Petroskoin venäläisen draamateatterin näyttämöllä Viola Malmi aloitti opinnot Leningradin konservatorion balettimestariosastolla.<ref name=HS/> Malmi oli petroskoilaisten Karjala- ja Karjalainen Gornitsa -yhtyeiden perustaja. Karjalaa hän johti vuosina 1973-1988 ja Gornitsaa 1988-2001.<ref>[http://gov.karelia.ru/gov/News/2002/0605_06_e.html Official Karelia -verkkosivut]</ref> Hän on ohjannut tansseja muun muassa [[Suomalainen teatteri\|Suomalaisen teatterin]] näytelmissä [[Kalevala]] ja [[Kanteletar]]. Hän elvytti muun muassa [[~~Kizi~~Kiži]]n saaren kansanperinnejuhlat ja [[Prääsä\|Kintahan kylän perinnejuhlat]] ja johti niitä<ref>{{Lehtiviite \| Otsikko = Dmitri Svintsov: Kansantanssille omistettu elämä\| Julkaisu = Karjalan Sanomat\| Ajankohta = 16.3. 2011\| Sivut = 9 }}</ref> <ref>{{Lehtiviite\| Tekijä = Anna Tarzalainen\| Otsikko = Nauru on paras lääke\| Julkaisu = Karjalan Sanomat \| Ajankohta = 18.6.2014\| Sivut = 3 }}</ref>. Malmi elvytti [[inkeri]]läisia röntyskä-tansseja ja toi Röntyskä-ryhmän esiintymään Suomeenkin. <ref>Karjalan Sanomat 17.3.2010</ref><ref>{{Lehtiviite \| Otsikko = Karjala Pohjois-Karjalassa\| Julkaisu = Karjalainen\| Ajankohta = 8.6.1988\| Sivut = }}</ref> Suomessa hän toimi muun muassa [[Orivesi\|Oriveden]] kansantanssikurssien opettajana. Hän oli 1990-luvulla vietettyjen [[Kontiolahti\|Kontiolahden]] Taikayö -tapahtumien sielu ja oli järjestämässä kansanperinteeseen pohjautuvia laskiaisjuhlia Kontiolahdessa ja [[Tohmajärvi\|Tohmajärvellä]]. Hän ohjasi [[Joensuu]]ssa [[Motora]]n 25-vuotisjuhlaesityksen Karjalan neidot [[1994]]. Gornitsa ja Ranuan Kalevala-ryhmä tekivät vuosina 1995-2004 seitsemän Kalevalaan pohjautuvaa suurproduktiota, jotka Malmi käsikirjoitti ja ohjasi.<ref>Karjalan Sanomat 14.3.2007</ref>

Ero sivun ”Viola Malmi” versioiden välillä