Ero sivun ”Viipurin taistelu (1941)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitin puuttuvan artikkelin.
 
p kh
Rivi 34:
Suomalaisten aloittivat hyökkäyksen IV armeijakunnan vasemmalla Vuokseen rajoittuvalla siivellä 12. divisioonan voimin tavoitteenaan saavuttaa yhteys Vuoksen Hopeasalmella ylittäneeseen 18. divisioonan joukkoihin. Neuvostojoukot olivat aloittaneet irtautumisen asemistaan jo edellisenä yönä. Suomalaiset etenivät nopeasti Vuoksen suuntaisesti ja divisioonat kohtasivat. Vuoksen ylittäneet 18. divisioonan osat alistettiin IV armeijakunnalle.
 
Neuvostojoukkojen suunnitelmana oli ollut vetäytyä rajalta uusiin puolustusasemiin Viipurin edustalle noin 15 kilometrin päähän kaupungin keskustasta linjalle Tervajoki–Vahviala– Torikka– Kilpeenjoki– Kavantsaari– KarisalmiTervajoki–Vahviala–Torikka–Kilpeenjoki–Kavantsaari–Karisalmi. Suomalaisten nopea eteneminen koko IV armeijakunnan rintamanleveydellä kuitenkin esti suunnitelman toteuttamisen. Vuoksen laitaa edennyt armeijakunnan oikea siipi oli edennyt kauas Viipurin itäpuolelle, jossa se kääntyi kohti lounasta aiheuttaen vakavan saarrostusuhan Viipuria puolustaville joukoille.
 
Neuvostojoukot tekivät 24. elokuuta voimakkaan vastahyökkäyksen Viipurin kaakkoispuolella tavoitteenaan työntää etenevät suomalaisjoukot takaisin Vuoksen taakse. Hyökkäykseen osallistui Neuvostoliitton 115. ja 123. divisioona, 43. divisioonan jäädessä puolustumaan pussin perälle jäänyttä Viipuria. Suomalaisten onnistui vaivoin torjua vastahyökkäys.
Rivi 42:
Suomalaisjoukot saapuivat eri suunnista Viipuriin 29. elokuuta. Viipurin torniin vedettiin Suomen lippu klo 17.35. Elokuun 31. Viipurissa järjestettiin suuri voitonparaati taisteluiden yhä jatkuessa kaupungin lähistöllä. Viipurin valtauksesta ja paraatista tehtiin myös erillinen Puolustusvoimain katsaus, jota esitettiin kotirintamalla.
== Tappiot ==
Neuvostoliiton viralliset tappioluvut olivat 10 649 sotilasta, joista 2 176 kaatuneina, 6 014 haavoittuneina ja 2 141 kadonneina.<ref>Raunio & Kilin 2007, s. 141.</ref> Luvut ovat ristiriidassa suomalaisten omien tietojen kanssa, sillä suomalaiset ottivat noin 90009 000 sotavankia, joiden joukossa 43. divisioonan komentaja kenraalimajuri Vladimir Kirpitšnikov. Hän oli ainoa suomalaisten vangitsema kenraali toisessa maailmansodassa. Lisäksi suomalaiset saivat sotasaaliina mm. 306 tykkiä, 246 kranaatinheitintä, 272 konekivääriä, 55 panssarivaunua, 673 autoa, lähes 300 traktoria ja noin 45004 500 hevosta. Suomalaisten kokonaistappiot olivat 2 215 miestä, sisältäen kaatuneet, haavoittuneet ja kadonneet.<ref>Raunio & Kilin 2007, s. 139.</ref>
== Seuraukset ==
[[Kuva:Sommeenmotti.jpg|thumb|200px|right|Kaatuneita puna-armeijan sotilaita [[Porlammen motti|Porlammin–Sommeen motista]]]]
Venäläiset antoivat vetäytymiskäskyn Viipurin seudulta liian myöhään, jonka seurauksena he menettivät paljon sotilaita ja isot määrät raskasta kalustoa. Neuvostojoukkojen vetäytyminen muuttui paoksi, eivätkä he kyenneet vakaannuttamaan rintamalinjaa käsketylle Muolaan tasalle Karjalankannaksella. Suomalaisjoukkojen onnistui painaa Neuvostojoukot aina vanhan rajan taakse. Osan neuvostojoukoista onnistui paeta [[Koivisto|Koiviston]] edustan saarille, joista heidät evakoitiin meritse syys-lokakuunsyys–lokakuun aikana. Kannaksella siirryttiin asemasotaan syyskuun puolivälissä.
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Halsti, Wolf | Nimeke = Kesäsota 1941. Suomen sota 1939–1945 (Toinen osa) | Vuosi = 1956 | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kuussaari, Eero & Juutilainen, Antti | Nimeke = Länsi-Kannaksen valtaus | Selite=Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimisto (toim.), Jatkosodan historia 2, s.193 – 238193–238, Sotatieteen laitoksen julkaisuja XXV:2 | Vuosi = 1989 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-15329-X}}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.elonet.fi/fi/elokuva/638074 | Nimeke = Puolustusvoimain katsaus 9: Viipuri Karjalan lukko | Julkaisija = KAVI| Viitattu = 31.5.2015}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Ari & Kilin, Juri | Nimeke = Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941 | Vuosi = 2007 | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Karttakeskus | Tunniste = ISBN 978-951-593-069-9}}