|
'''Konservatismi''' ([[Latina#Uuslatina|uuslat.]] ''conservatismus'', [[latina]]n sanasta ''conservare'' ’säilyttää’) on [[Politiikka|poliittinen]] [[Aate|aatesuuntaus]], joka puolustaa [[Perinne|perinteitä]] ja perinteisiä [[Arvo|arvoja]], vastustaa [[Vallankumous|kumouksellisuutta]] ja [[radikalismi]]a ja pyrkii uudistusten maltillisuuteen.<ref>Suvanto 1994, s. 13.</ref> Konservatismi syntyi [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] vastavaikutuksena 1700–1800-luvun vaihteessa ja asettui vastustamaan [[valistus]]aikana kehittyneitä [[liberalismi]]a ja [[sosialismi]]a. Konservatismi korostaa historiallisen kehityksen tietä syntyneiden yhteiskuntamuotojen arvoa. Jatkuvuuden turvaajina ovat yhteiskunnassa sellaiset laitokset kuin [[perhe]], [[uskonto]] ja [[armeija]], jotka takaavat [[moraali]]sen järjestyksen.<ref name="Spectrum">Hakusana konservatismi teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 5. osa, Kal–Koo | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-07244-3}}</ref><ref name="stk">Hakusana konservatismi teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 4, kanar–kär | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-35-4648-9}}</ref>
{{viitteetön}}
'''Konservatismi''' ([[Latina#Uuslatina|uuslat.]] ''conservatismus'', [[latina]]n sanasta ''conservare'' ’säilyttää’) on
Poliittisessa kirjossa konservatismi kuuluu [[oikeisto]]on. Oltuaan alun perin liberalismin ja [[demokratia]]n oppeja vastustavaa, konservatismi muuttui myöhemmin [[kapitalismi]]n kannattajaksi. Konservatiivit omaksuivat [[nationalismi]]n ja kansakunta muodostui konservatismin keskeiseksi yhteisöksi. Taloudellisissa käsityksissään konservatismi korostaa liberalismin tavoin yksityisomistuksen ja [[Markkinatalous|vapaan markkinatalouden]] merkitystä. Konservatiivinen politiikka on hyväksynyt myös maltillisesti toteutetun [[Sosiaalipolitiikka|sosiaalipolitiikan]].<ref name="Spectrum"/><ref name="stk"/>
# henkinen ja sosiaalinen elämänkatsomus, joka pyrkii säilyttämään vanhaa ja on haluton äkillisiin muutoksiin (katso [[konservatiivisuus]])
[[Tiedosto:EdmundBurke1771.jpg|thumb|160px|[[Joshua Reynolds]], ''[[Edmund Burke]]'', noin 1767–69.]]
# poliittinen aate, joka puolustaa [[perinne|perinteitä]] ja perinteisiä arvoja, vastustaa kumouksellisuutta ja [[radikalismi]]a ja pyrkii uudistusten maltillisuuteen. <ref>Suvanto s.13</ref>
Konservatismin merkitys riippuu siitä, mitä pidetään perinteisenä tiettynä aikana tietyssä paikassa. Täten eri maiden konservatiivit saattavat olla monista asioista eri mieltä. Poliittisen konservatiivisuuden syntyi [[monarkia]]n ja [[aristokratia]]n puolustamisena [[Vapaus|vapautta]] ja [[tasa-arvo]]a korostavia valistusaatteita vastaan. Nämä aatteet ja porvariston varallisuuden kasvu muodostivat taustan [[Yhdysvaltain itsenäistymissota|Yhdysvaltain itsenäistymisell]]e 1776 ja varsinkin Ranskan vallankumoukselle 1789.<ref name="Spectrum"/>
Brittiläinen [[Edmund Burke]] muotoili brittiläisen konservatismin periaatteita teoksessaan ''[[Reflections on the Revolution in France]]'' (1790). Burke hän katsoi perinteisiin pohjautuvien arvojen hylkäämisen johtavan yhteiskunnassa sekasortoon. Burke suositteli maltillista brittiläistä monarkiaa, kun taas ranskalainen kreivi [[Joseph de Maistre]] vaati palaamista [[Absoluuttinen monarkia|rajattomaan monarkiaan]]. [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] jälkeen Ranskaan tuli [[Bourbon-restauraatio|restauraation aika]]. Sanaa konservatismi käytettiin tiettävästi ensi kertaa monarkian restauraatiota kannattaneessa sanomalehdessä ''Le Conservatour'' (1818–20).<ref name="Spectrum"/>
Amerikkalaisen konservatismin synty liittyy federalistiseen puolueeseen, joka Burken tavoin vaati eri valtiomahtien valvontaa toisiaan kohtaan. Federalistien mielestä perinteisen aateliston puuttuessa parhaat hallitsemisen kyvyt oli ”luonnollisella” aatelistolla, jonka asema perustui varallisuuteen ja sivistykseen.<ref name="Spectrum"/>
Konservatismin asenteelliset juuret ovat kaukana historiassa. Poliittisena aatteena konservatismi alkoi esiintyä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa.
Englantilainen [[Benjamin Disraeli]] ja preussilainen [[Otto von Bismarck]] pyrkivät katkaisemaan liberalismin ja sosialismin kannatuksen kasvun huolehtimalla yhteiskunnallisista parannuksista. Kansallisuusaate kehittyi edistysmielis-liberaalisesta säilyttäväksi tekijäksi. Kansallismielisiin tunteisiin vedottiin poliittisia, uskonnollisia tai kansallisia vähemmistöjä vastaan. Näin tehtiin esimerkiksi Ranskassa [[Dreyfusin tapaus|Dreyfusin tapauksen]] aikana. Venäjän tunnetuin konservatiivinen vaikuttaja oli [[Konstantin Pobedonostsev]], jolla oli suuri vaikutus [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]]:n politiikkaan.<ref name="Spectrum"/>
Ranskan vallankumouksessa 1789–1799 konservatiivit istuivat oikealla, [[liberaali]]t keski-vasemmalla ja [[sosialisti]]t istuivat äärivasemmalla. Yhä näistä kolmesta aatteesta käytetään nimitystä "''kolme suurta ideologiaa''"<ref>[http://www.springerlink.com/content/902h18m1q5381570/ Contexts of conservatism, liberalism, and socialism], John H. Kautsky, SOCIETY, Volume 33, Number 3, 48-52, DOI: 10.1007/BF02716569</Ref>.
===Synty= Puolueet ==
Useissa maissa oikeistolaiset puolueet muodostavat konservatismin poliittisen perustan, vaikka monien oikeistolaisten puolueiden poliittinen ohjelmaa ei voi sanoa kokonaisuudessaan konservatiiviseksi. Tällaisia puolueita ovat olleet muun muassa [[Kristillisdemokratia|kristillisdemokraattiset]] ja kristillissosiaaliset puolueet.<ref name="Spectrum"/> Yhdysvalloissa konservatismi on 1950-luvulta alkaen yhdistetty [[Republikaanit|republikaaniseen puolueeseen]].
Konservatismi syntyi [[Eurooppa|Euroopassa]] vastavaikutuksena [[Valistusaika|valistusajattelulle]] sekä vallankumouksellisille virtauksille. Konservatismi oli vastavaikutusta [[rationalismi|rationalismille]], varsinkin uudella ajalla länsimaissa nousseelle järkeä korostavalle, [[Vapaus|vapautta]] ja tasa-arvoisuutta kannattavalle ajattelutavalle ja valtiollisten oikeuksien laajennukselle. Sana konservatismi on luultavasti johdettu ranskalaisen ''[[Le Conservateur]]'' -lehden nimestä.
Euroopassa konservatiivisiin tai [[Liberaalikonservatismi|liberaalikonservatiivisiin]] puolueisiin on luettu muun muassa [[Keskusta-oikeisto|keskustaoikeistolaiset]] [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Britannian konservatiivipuolue]], [[Union pour un Mouvement Populaire|Ranskan tasavaltalaiset]], [[Saksan kristillisdemokraattinen unioni]], [[Forza Italia (2013)|Forza Italia]], [[Konservatiivipuolue (Norja)|Norjan konservatiivipuolue]] ja Ruotsin [[Maltillinen kokoomus]].
Konservatismi arvosteli valistusajattelun ja liberalismin oppia ihmisjärjen kyvykkyydestä selvittää todellisuuden arvoitukset. Tilalle konservatismi asetti [[uskonto|uskonnollisen]] lähestymistavan. Lisäksi konservatismi korosti perinteiden merkitystä. Tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkaasti, mutta perustana eivät olleet ihmisen kyvyt vaan [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]n maailmansuunnitelman asteittainen toteutuminen.
Suomessa keskustaoikeistolainen [[Kansallinen kokoomus]] on saanut konservatiivien ja liberaalien ääniä. [[Suomen Kristillisdemokraatit]] edustaa kristillisdemokraattista ja [[Perussuomalaiset]] kristillissosiaalista [[arvokonservatismi]]a.
[[Moraali]]normit johdettiin lähinnä [[kristinusko]]sta.
==Konservatismin ideologia ==
* [[Gaullismi]]
* [[Taantumuksellisuus]] ▼* [[Uusoikeisto]]
== Lähteet ==
Konservatiivit vertaavat usein yhteiskuntaa ihmisruumiiseen, jossa jokaisella osalla on oma tehtävänsä. Aivan kuin ihmisruumissa, myös yhteiskunnassa jokainen hakeutuu omalle paikalleen. Konservatiiveille yhteiskunta on valtion eli pään ohjaama elimistö. Tätä vertausta käyttettiin ensimmäisen kerran Rooman syntyaikoina [[Patriisi]]en yrittäessä suostutella [[Plebeijit]] luopumaan ajatuksesta perustaa oma kaupunki ja hylätä patriisien Rooma. Ajattelutapa on erilainen kuin liberalisteilla, jotka vastustavat valtion puuttumista yksilöiden ja yritysten asioihin.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Suvanto, Pekka | Nimeke=Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1990-luvulle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija= SHSSuomen historiallinen seura | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-710-004-3}} ▼
Konservatiivit korostavat erityisesti kansallista ja valtiollista yhteyttä sekä valtion lujuutta ja puolustustahtoa. Ranskalainen konservatiiviksi laskettava filosofi [[Michel de Montaigne]] (1533–1592) on myös todennut, että yhteiskunnan on parempi säilyttää vanhat puutteensa joiden kanssa on jo totuttu elämään kuin yrittää korvata ne uusilla ja vierailla.
Euroopassa konservatismin pääsuuntausta edustavat kristillisdemokraattiset puolueet, esim. [[Euroopan kansanpuolue]] ja [[Euroopan parlamentin konservatiiviryhmä|Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraatit]].
Konservatismiin kuuluu [[arvokonservatismi]]. Konservatiivien suhtautuminen [[taloudellinen vapaus|taloudelliseen vapauteen]] vaihtelee maasta ja kulttuurista toiseen – he usein pyrkivät säilyttämään vallitsevia oloja tai palaamaan johonkin vanhempaan, ihanteellisena pidettyyn.
== Konservatismin arvostelu ==
Konservatismia on 1900-luvulla arvostellut erityisesti [[vasemmisto]]. Sitä on syytetty köyhien ja huono-osaisten hylkäämisestä sekä kyvyttömyydestä yhteiskunnan uudistamiseen ja ongelmien poistamiseen. Toinen konservatismin vastapuoli oli [[liberalismi]]: liberaalien mielestä konservatiivit haluavat sanella ihmisille, miten näiden pitää elää, sen sijaan, että ihmiset saisivat päättää itse.
==Konservatismi Suomessa==
Suomessa konservatiivista ajattelua on edustanut muun muassa [[Kansallinen Kokoomus]]. Kokoomuksen perustavan kokouksen pöytäkirjassa [[9. joulukuuta]] [[1918]] sanotaan mm.:
:''"11...vaatiessaan lujaa valtiovaltaa kokoomus on sitä mieltä, että tämä on mahdollista vain kansanvaltaiselta pohjalta siinä vakavassa ja terveessä merkityksessä, että valtiovalta ei milloinkaan saa olla esteenä, kun kansantahto, joka on tullut ilmi pysyväisenä suunnitelmanmukaisena kansantahtona, on toteutuva."''
Kokoomuksen puolueohjelmassa vuodelta [[1936]] sanottiin muun muassa:
:''"..isiltä perityille pohjoismaisille katsomuksille sekä valtiolliselle vapaudelle vieraat [[fasismi|fasistiset]] pyrkimykset on torjuttava."''
Konservatiivit ovat kannattaneet yksityisomistukseen perustuvaa [[markkinatalous|markkinataloutta]]. [[Yksityisomistus]] kuuluu konservatiiviseen arvoperinteeseen.
Konservatiivit sanovat, että kansalaiset omistusviettinsä mukaisesti keräävät pääomaa mieluummin itselleen kuin yhteisölle. Konservativismin mukaan yhteisomistus hävittää varallisuuden moraalisen arvon.
Tässä suhteessa konservatiivit ovat samoilla linjoilla liberalistien kanssa. Kokoomuslainen [[Juho Kusti Paasikivi]] sanoi vuonna [[1936]] muun muassa:
:''"Me emme kannata nykyistä talousjärjestelmää sen vuoksi, että se muka edistää varallisuuden kerääntymistä harvojen yksityisten haltuun, samalla kun kansan suurten joukkojen elintaso jäisi alhaiseksi ja heidän elämäänsä aina tulisi painamaan köyhyyden raskas taakka.''
:''Jokaisen taloudellisen järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta on arvosteltava sen mukaan, missä määrässä se kykenee tyydyttämään kansan kaikkien kerrosten tarpeita. Historia ja kokemus on osoittanut, että laajojen kansankerrosten tila juuri nykyisen järjestelmän aikana on kohonnut niin suuresti, ettei taloushistoria sellaista tunne."''
Konservatiivien historiankäsityksestä seuraa kunnioittava suhtautuminen perinteisiin. Konservatismin teoreetikko [[Edmund Burke]] ([[1729]]–[[1797]]) sanoi perinteen olevan ohje, jonka mukaan yhteiskunta oli järjestettävä. Jokaiselle kansalle oli kehittynyt historian kuluessa juuri sille sopiva yhteiskuntajärjestelmä, joka merkitsi menneiden sukupolvien kokemuksen summaa. Burke yhdisti perinteet kansan yhteisen hengen tuotteeksi, jota on kunnioitettava kuin uskontoa. Burken mielestä jokainen äkillinen hyppäys yhteiskunnan kehityksessä rikkoo asteittaisen perinnesidonnaisen kehityksen. Tästä syystä hän arvosteli ankarasti Ranskan suurta vallankumousta, jota hän piti häiritsevänä puuttumisena oikeaan historian kulkuun.
Konservatismin piirissä on perusteltu tasaista kehitystä muun muassa seuraavasti:
* Kumouksellinen uudistaminen on sokeaa ja hätäistä. Uudistusinnossa mennään pitemmälle kuin alun perin oli tarkoituksena.
* Kumouksessa rikotaan peritty järjestys huomaamatta, että yhteiskunta on suuri ja monimutkainen laitos, jonka yhtäkkinen järkyttäminen johtaa sekasortoon.
* Pelkkä lakien ja säädösten muuttaminen ei poista maailmasta pahaa.
* Usein puuttuvat riittävät edellytykset uudistusten toteuttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Suomen historiassa vaikuttaneet konservatismin perusperiaatteita ovat olleet muun muassa seuraavat:
* Ihminen on pohjimmaltaan uskonnollinen olento. Uskonto ja moraali (kristillinen) ovat sivistyneen yhteiskunnan perusta.
* Yhteiskunta on sen osien yläpuolella. Kansallinen kehitys ilmentää kansan yhteistä henkeä. Perhe on yhteiskunnan perusosa.
* Yksityinen omistusoikeus ja vapaa kilpailu takaavat niin yksityisille kuin kansoille korkeimman elintason
* Yhteiskunnallisia oloja kehitettäessä on seurattava perinteitä ja uudistuksissa on edettävä varovasti.
*[[Arvokonservatismi]]
== Lähteitä ==
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Suvanto, Pekka | Nimeke=Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1990-luvulle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=SHS | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-710-004-3}}
*Erkki Hartikainen, Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta, Peruskoulun elämänkatsomustieto 9
** http://www.dlc.fi/~etkirja/et12.htm#_Toc134869127
** http://www.dlc.fi/~etkirja/et9.htm#_Toc157683767
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarake|fontti}}
== Aiheesta muualla ==
* Nigel Barber: [http://www.psychologytoday.com/blog/the-human-beast/201104/conservatives-big-fear-brain-study-finds Conservatives Big on Fear, Brain Study Finds]. Psychology Today, The Human Beast -blogi 19.4.2011. {{en}}
{{Metatieto}}
{{Tynkä/Politiikka}}
[[Luokka:Konservatismi| ]]
| 